Talkooleiriläiset raivaavat viikon ajan umpeen kasvaneita arvokkaita hakamaita Vaasan edustalla Raippaluodon Slåttskäretissä
Raivaus ja laidunnus mahdollistavat perinneympäristöjen kasvilajiston ja niistä riippuvaisten hyönteisten paluun takaisin vanhoille elinpaikoilleen. Jääkauden muovaama ja maankohoamisen vuoksi jatkuvasti muuttuva Merenkurkun saaristo on Unescon maailmanperintökohde.
Metsähallituksen ja WWF:n talkooleirillä 1.–8.7. ennallistetaan Slåttskäretin hakamaita. Ne ovat harvapuustoisia laitumia, joilla esiintyy paljon uhanalaisia perinneympäristöjen lajeja. Slåttskäretillä on pitkä laidunhistoria, mutta kuten on käynyt valtaosalle Suomen aiemmista perinneympäristöistä, ovat sen hakamaat kasvaneet umpeen laidunnuksen ja niiton vähennettyä.
Slåttskäretin umpeen kasvamaan päässeitä vanhoja hakamaita raivataan talkoovoimin avoimemmiksi, ja jatkossa niiden hoidosta vastaavat laiduntavat lampaat, kuten ne ovat tehneet vuosisatojen ajan. Hakamaiden ennallistaminen lisää alueen luonnon monimuotoisuutta.
”Raivauksen ja laidunnuksen uudelleen aloittamisen jälkeen alueella pitkään sinnitelleet tai maanalaisessa siemenpankissa säilyneet perinneympäristöjen kasvilajit voivat palata vanhoille kasvupaikoilleen. Erilaiset perinteisten maanviljelys- ja karjankasvatusmenetelmien myötä syntyneet perinneympäristöt ovat ensisijainen elinympäristö neljäsosalle kaikista Suomen uhanalaisista lajeista”, kertoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Perinneympäristöt vaativat säilyäkseen jatkuvaa hoitoa, kuten laiduntavia eläimiä tai säännöllistä niittämistä. Perinneympäristöjen kasvilajit ovat itsessään arvokkaita ja lisäksi useat perhoset, pistiäiset, kovakuoriaiset ja monet muut hyönteiset ovat niistä riippuvaisia.
“Slåttskäretillä huomionarvioisia lajeja ovat kasvillisuudessa esimerkiksi jäkki ja käärmeenkieli. Koivuvaltaiset metsät ovat myös useiden tikkalajien elinympäristöä, myös uhanalaisen valkoselkätikan”, sanoo Metsähallituksen luonnonsuojelun asiantuntija Meelis Linnamägi.
Talkooleiriläiset pääsevät työskentelemään viikon ajan upeissa maisemissa. Merenkurkun saariston luonto on ainutlaatuinen ja jatkuvassa muutoksessa maankohoamisen seurauksena. Slåttskäretkin oli ennen oma saarensa, mutta maankohoamisen vuoksi se on nykyään osa isompaa saarimuodostelmaa. Merenkurkku hyväksyttiin Unescon maailmanperintölistalle Suomen ensimmäisenä luonnonperintökohteena vuonna 2006.
WWF on järjestänyt luonnonhoidon talkooleirejä vuosittain eri puolella Suomea vuodesta 1977 alkaen, mutta talkoilee nyt ensimmäistä kertaa tällä alueella. Slåttskäretin talkooleiri on osa Metsähallituksen Luontopalveluiden vetämää Rannikko-LIFE -hanketta.
Lisätietoja
