Sastamalan Ekojärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi niin pesiville kuin muuttomatkalla levähtäville ja ruokaileville linnuille. Ruutanoita ja särkikaloja on muihin kalalajeihin verrattuna liikaa, ja ne kilpailevat vesilintujen ravinnosta kuten hyönteisten toukista ja pohjaeläimistä. Jotta vesilinnuille ja niiden poikasille riittäisi ruokaa, hoitokalastus on tarpeen.
Särkikalojen ja ruutanoiden poisto parantaa myös matalan järven veden laatua ja vähentää sameutta. Ruutanat pöyhivät järven pohjaa, mikä samentaa vettä. Ruutanaa on kalastettu järvestä 1970-luvulla ja silloin linnusto on ollut runsaampaa ja vesi kirkkaampaa. Ruutanan keskipaino on ollut aikaisemmin 1–2 kg, nyt 400 g.
Hoitokalastus kesällä kannattaa
Hoitokalastus tehtiin Ekojärvellä nyt kolmatta kertaa. Pyynti toteutettiin käyttäen katiskoita sekä paunetteja eli avorysiä.
”Pyyntijakso lähti käyntiin elokuun alussa mainiosti ja saalismäärät olivat heti erittäin korkeita katiskoissa. Yksittäisissä katiskoissa oli parhaimmillaan yli 40 kg ruutanoita”, kertoo työn toteuttanut Jarmo Mattila JAMA-Fishing Oy:stä. ”Vuoden 2022 tavoin saalismäärät olivat alussa selvästi korkeampia kuin pyyntijakson loppupuolella syyskuun lopussa, koska ruutana on lämpimän veden aikaan erittäin aktiivinen.” Mattila suosittaakin pyynnin jatkamista vielä 1–2 vuotta, erityisesti katiskoilla, ja sen aloittamista jo heinäkuussa.
Ekojärvestä nousi pyyntijakson aikana vuosien 2021 ja 2022 tapaan ruutanaa, särkeä, ahventa ja haukea. Ruutanan määrä Ekojärvessä vaikuttaa kuitenkin edelleen olevan poikkeuksellisen korkea.
Saaliiksi saadut hauet ja suurikokoiset ahvenet vapautettiin. Ne käyttävät ravinnokseen pieniä kaloja ja tasapainottavat kalakantaa.
”Alueelta on vanhoja linnustotietoja aina 1970-luvulta alkaen. Vesilintujen parimäärät ovat selvästi laskeneet noista ajoista ja monet lajit, kuten uhanalaiset punasotka ja tukkasotka, ovat kokonaan kadonneet lajistosta. Alueen linnustoa on seurattu hoitotoimien ajan nyt kolme vuotta ja järvelle on tehty pesimälauttoja”, kertoo luonnonsuojelun asiantuntija Toni Eskelin Metsähallituksen Luontopalveluista, joka vastaa hoitotoiminnasta.
”Pesimälauttoja on tehty, koska järvellä ei ole ollut lokkilinnuille soveliaita pesimäpaikkoja rantojen umpeenkasvun myötä. Kalatiira ja naurulokki ovat palanneet järvelle, ja erittäin uhanalainen selkälokki on havaittu pesimässä alueella. Myös vesilintujen parimäärät ovat hienoisessa nousussa”, Eskelin sanoo.
Kalanpyynti on mahdollista järjestää sopivan etäisyyden päähän pesimälautoista lintujen aktiivisena aikana.
Hoitokalastuksen lopputulos vuonna 2023 oli noin 8 700 kg, kolmen vuoden aikana on hoitokalastuksena avulla saatu 18 200 kg. Projektin tavoitteellisesta saalismäärästä, 25 000 kg, jäätiin jälkeen, mutta tulos oli kuitenkin selvästi parempi kuin aikaisempina vuosina. Hoitokalastusta on syytä vielä jatkaa.
Työ on osa valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta.