Saimaannorpan kanta-arvio vuodelle 2023 on julkaistu – Norppakannan tilaa voi seurata uudessa avoimessa Norppatilanne-palvelussa
Metsähallitus julkaisi tänään vuoden 2023 saimaannorpan kanta-arvion. Sen mukaan saimaannorppia on noin 480. Norppakanta kasvaa kiitos pitkäjänteisen suojelutyön. Kasvu on silti hidasta, ja lisäksi jo yksittäisen vuoden huonot pesimäolosuhteet voivat taittaa sen. Metsähallitus avasi tänään myös Norppatilanne-palvelun, joka tuo kannanseuranta-aineistot kaikkein nähtäville.
Kanta-arvio kuvaa kyseisen vuoden tammikuun tilannetta, jolloin kanta on pienimmillään. Samana keväänä syntyneistä kuuteista eloon jääneet ovat mukana seuraavan vuoden arviossa. Suojelutoimien ansiosta saimaannorppien määrä on kaksinkertaistunut reilussa 20 vuodessa.
Nykyään norpan voi tavata kaikkialla Saimaalla. Vesialueiden välillä on kuitenkin eroja: kanta on kasvanut suurella osalla Saimaata. Sen sijaan esimerkiksi Haukivedellä ja Joutenvedellä kannan koko on pysynyt samana tai hieman pienentynyt viime vuosien aikana. Eri alueiden tilanteen voi katsoa Norppatilanne-palvelusta (metsa.fi).
Kalastusrajoitukset tärkein syy norppakannan kasvuun – apukinokset välttämättömiä
”Laajentuneiden kalastusrajoitusalueiden ansiosta aikaisempaa useampi kuutti selviää lisääntymisikäiseksi, mikä näkyy syntyvyyden ja kannan kasvuna vuodesta 2015 lähtien. Kuolleisuutta aiheuttavat kuitenkin kalaverkot, ja erityisen suuri vaaran paikka on heinäkuu, kun verkkokalastuskielto on loppunut”, toteaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksesta.
Norppakannan kasvu on hidasta jo siksi, että yksilöt tulevat lisääntymisikään myöhään ja saavat yleensä vain yhden poikasen. Jo yksittäisen vuoden huonot pesimäolosuhteet voivat taittaa kannan kasvun. Esimerkiksi talvi 2020 oli poikkeuksellisen lauha ja vähäluminen, minkä takia norpille ei muodostunut pesäkinoksia eikä apukinoksiakaan saatu kattavasti tehtyä. Tämän takia useampi kuin joka kolmas kuutti menehtyi jo ennen vieroitusta, ja kannan kasvu pysähtyi.
Lauhojen ja huonosti ennustettavien talvien vuoksi pesimäolosuhteita onkin vuodesta 2014 alkaen turvattu apukinoksia kasaamalla. ”Jo yli 300 kuuttia on syntynyt Metsähallituksen johdolla kasattuihin apukinoksiin, jotka tarjoavat suojaa myös heikompina lumitalvina”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta.
Norppatilanne-palvelu on avattu verkossa
Metsähallitus on parantanut tuottamiensa aineistojen avoimuutta ja saatavuutta julkaisemalla saimaannorpan kannanseuranta-aineistot helposti hahmotettavassa muodossa. Norppatilanne-palvelussa (metsa.fi) on nähtävillä saimaannorpan kanta-arviot ja syntyvyyden ja havaitun kuolleisuuden määrät. Yksilömääriin, syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja kuolinsyihin voi tutustua eri alue- ja aikarajauksilla. Myös kuolinsyiden jakauma sekä koko Saimaalla että kannanseuranta-alueittain on nähtävillä koko kannanseurannan historian ajalta.
Saimaannorpan suojelu edellyttää laajaa yhteistyötä
”Pesimäolosuhteiltaan huonot talvet tulevat todennäköisesti yleistymään, minkä vuoksi pitkäjänteistä suojelutyötä ja yhteistä ponnistelua saimaannorpan säilyttämiseksi on jatkettava” Auttila painottaa.
Eri organisaatioiden yhteistyöllä saimaannorpille kehitetään esimerkiksi kelluvia keinopesiä lumettomien ja jäättömien talvien varalle, kannanseurannassa hyödynnetään jo nyt turkkikuvioiden perusteella tunnistettujen yksilöiden tietoja, ja kalastusrajoitusalueita laajennetaan norppakannan levittäytyessä.
Saimaannorpan suojelu perustuu laajaan yhteistyöhön. Metsähallituksen koordinoimiin saimaannorpan pesälaskentoihin ja suojelutoimiin osallistuu vuosittain satoja paikallisia vapaaehtoisia, jotka mahdollistavat laaja-alaisten toimenpiteiden toteuttamisen. Lisäksi suojelutyöhön ja menetelmien kehittämiseen osallistuvat merkittävällä panoksella Itä-Suomen yliopisto ja WWF Suomi. Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa kehitetään kannanseuranta- ja suojelumenetelmiä lämpenevässä ilmastossa.