Merenkurkussa Mustasaaren Norrskärin saaristossa on saatu lintukannat kasvamaan useiden vuosien pienpetopyyntien ja luonnonhoitotoimien vuoksi. Tavoitteena on ollut alueen lintukantojen elvyttäminen ja poikastuotannon lentokykyisiksi saaminen. Vieraspedot ja poikkeusluvalla myös ketut on poistettu saaristosta paikallisten metsästäjien toimesta. Lisäksi lintujen poikasia saalistamaan erikoistuneet muutamat harmaalokit on saatu poistaa. Kahdelta saarelta kaadettiin yksittäisiä puita saarten avoimuuden lisäämiseksi. Toimenpiteet on toteutettu Euroopan unionin rahoittamissa Rannikko-LIFE ja Biodiversea LIFE-IP -hankkeissa.
”Alueen lintukannat olivat heikentyneet 2000-luvulle tultaessa ja muun muassa uhanalaisen lapasotkan kanta oli alimmillaan noin 15 paria. Myös haahka- ja pilkkasiipikannat olivat pienenemässä nopeasti. Eristyneenä saaristoalueena Norrskär on erinomainen paikka tutkia, millainen vaikutus erityisesti vieraspetojen ja kettujen vähentämisellä on saaristolinnustoon ja uhanalaisiin lajeihin,” luonnonsuojelun erityisasiantuntija Antti Below Metsähallituksesta kertoo.
Vieraspetoja alueella ei ole havaittu enää vuosiin. Viime vuosina maassa pesivät linnut ovat vältelleet pesimästä saaressa kettujen takia. Viimeinen kettu on poistettu viime syksynä ja sen häviäminen suurimmalta saarelta aiheutti välittömästi suuren tiirakolonian asettumisen saareen. Tiirojen suojiin tuli pesimään myös joukko vesilintuja ja kahlaajia.
Norrskärin saariston pesimälinnustoa on seurattu 2000-luvulla kuutena vuotena. Rannikko-LIFE-hankkeen puitteissa seurantaa tehtiin vuosina 2020 ja 2023. Alueen saaristolintujen kannankasvu oli hidasta 2000-luvun alussa ja lintukannat kasvoivat yhteensä 650 paria vuosien 2000–2020 välisenä aikana. Maapetojen hävittyä ja poikasten saalistukseen erikoistuneiden muutaman harmaalokin poistamisen jälkeen lintukannat hypähtivät ylös lähes tuhannella parilla (noin 30 %) viimeisen kolmen vuoden aikana. Metsähallituksen lisäksi lintulaskentoihin osallistui Suomen ympäristökeskus.
”Eniten runsastuneita ovat vesilinnut, ruokkilinnut ja tiirat. Ilahduttavaa on myös uhanalaisten ja vähälukuisten selkälokkien, lapasotkan, ristisorsan ja jouhisorsien määrän kasvu. Haahkanpoikasia laskettiin heinäkuun poikaslaskennoissa yli 300,” Antti Below sanoo.
Luontaisia petoja, kuten saukkoja, variksia, merilokkeja ja merikotkia, on saaristossa edelleen, mutta tavoitteena ei ole kaikkien petojen poistaminen alueelta vaan linnuston suojelun kannalta riittävän hyvän tilanteen saavuttaminen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jo maapetojen ja muutaman poikasia saalistamaan erikoistuneen harmaalokin poistamisella saadaan näkyviä tuloksia aikaiseksi.
Lisätietoja
Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on kolmasosa Suomen maa- ja vesialueita. Metsähallituksen tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. 1200 metsähallituslaista eri puolilla Suomea vastaavat alueiden kestävästä käytöstä, hoidosta ja suojelusta - erilaiset tarpeet ja odotukset yhteensovittaen.
Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa kestävän tavan nauttia Suomen kauneimmasta luonnosta. Suojelemme arvokkainta luontoa ja vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.