Metsähallitus pyytää retkeilijöitä välttämään liikkumista Kolin kansallispuiston Tarhapuron ympäristössä - Herkät kasvilajit ovat kärsineet tallaantumisesta
Tarhapuron putouksen maasto Kolin kansallispuistossa on pahoin kulunut, joten retkeilijöitä kehotetaan välttämään putouksen alueella liikkumista toistaiseksi. Tavoitteena on, että kasvillisuus elpyisi. Lisäksi Tarhapurolle tarvittaisiin uusia retkeilyrakenteita, jotta vesiputoukseen voisi jatkossa tutustua luontoarvoja vaarantamatta.
Kolin kansallispuistossa on monia arvokkaita lehtometsiä, joissa kasvaa uhanalaisia kasvilajeja. Nämä lajit ovat herkkiä tallaamiselle. Etenkin kivien päällä kasvavat lajiesiintymät ovat vaarassa hävitä kokonaan, jos kivien päällä kuljetaan.
”Näin on valitettavasti päässyt tapahtumaan Tarhapurolla, jossa neidonkengän kasvupaikka on tuhoutunut. Tarhapuron puronvarsilehdon kasvillisuus on muutenkin pahoin tallaantunut, kun kävijät ovat poikenneet puronvarteen useista kohdista”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen Metsähallituksesta kertoo.
Tarhapuron putouksen alapuolella retkeilijöiden kulkua on ohjattu jo viime kesänä, mutta valitettavasti kuluminen on jatkunut myös kaikkein herkimmillä maaston kohdilla. Nyt alueelle johtavat polut suljetaan toistaiseksi. Metsähallituksen Luontopalvelut toivoo, että Kolin kävijät kunnioittavat alueen luontoa ja noudattavat rajoituksia luonnossa liikkumista koskevia ohjeistuksia, jotta luonto pääsee toipumaan. Arvokasta kuusilehtoa pääsee yhä ihailemaan esimerkiksi Sataman polun varrella Ipatin alarinteillä.
Tarhapuron putous on kauneimmillaan keväällä lumien sulaessa ja runsaiden sateiden aikaan. Silloinkin sen vesimäärä jää kokonaisuutena hyvin pieneksi verrattuna moniin Suomen vesiputouksiin. Tarhapuron putouksella ei oikeastaan kuivan kesän aikaan ole paljon nähtävää, joten on toivoa, että luonto saisi elpyä rauhassa.
”Tavoitteena on, että järjestyssäännön muuttamiseen asti ei tarvitse mennä, vaan retkeilijät noudattavat ohjetta. Jollain aikavälillä luonto toivottavasti toipuu ja me saamme rahoituksen rakenteisiin, joiden avulla asiakkaiden kulkua voitaisiin ohjata luontoa säästäen niin, että kaunis paikka olisi uudestaan yksi nähtävyyksistämme,” virkistyskäytön erityisasiantuntija Katja Vuorensyrjä Metsähallituksesta sanoo.
Kansallispuistojen, kuten muidenkin luonnonsuojelualueiden tärkein tehtävä on luonnon eli eliölajien ja luontotyyppien suojelu. Kohteet ovat myös merkittäviä virkistysalueita, mutta virkistyskäyttö pitää aina sovittaa luonnon sallimiin rajoihin.