Kalkkimäen luonnonsuojelualueella Karjalohjalla hoidetaan arvokkaita lehtoja, kalkkikallioita, niittyjä ja soita
Metsähallituksen Luontopalvelut tekee lokakuun alusta alkaen Karjalohjan Kalkkimäen luonnonsuojelualueella Lohjalla luonnonhoitotöitä, joissa vähennetään lehdoista kuusia ja parannetaan lettosuon vesitaloutta padon avulla. Osa töistä tehdään talkoina vapaaehtoisvoimin.
Lehtolajien elinoloja ovat päässeet heikentämään Kalkkimäellä ennen suojelua tehdyt hakkuut ja hakatuille alueille aikoinaan istutetut kuuset. Kuusten voimakas varjostus muokkaa pienilmastoa lehtolajeille epäsuotuisaksi ja neulaskarike happamoittaa maaperää. Alueen kalkkikalliot ja niityt taas kärsivät umpeenkasvusta ja rehevöitymisestä, jota edesauttaa ihmistoiminnasta peräisin oleva typpilaskeuma.
Kalkkikalliota ja niittylaikkuja on hoidettu viime vuosina Suomen luonnonsuojeluliiton Ketosirkka-hankkeessa mm. niittämällä ja raivaamalla lehtipuuvesakkoa sekä kaapimalla hieman heinäkasvillisuutta ja metsäsammalia pois kalkkivaikutteisilta alueilta. Tulevana talvena alueen eteläosasta vähennetään istutettuja kuusia myös konetyönä. Vaikka kuusia vähennetään paljon, jää Kalkkimäelle hoitotoimien jälkeen lehdoissa myös kuusivaltaisia alueita lajistolle, joka tarvitsee sellaista ympäristöä.
Kalkkimäen luonnonsuojelualue on osa Kalkkimäki ja Laukmäki -nimistä Natura 2000 -aluetta. Alue on maastonmuodoiltaan, luontotyypeiltään ja lajistoltaan pienipiirteisesti vaihtelevaa. Nimenmukaisesti kalkkipitoinen maaperä tekee siitä arvokkaan monille harvinaisille lajeille. Kalkkimäeltä löytyy mm. reheviä pähkinälehtoja, kalkkikallioita ja ravinteisia soita. Siellä lehdoissa viihtyvät monet vaateliaatkin lajit kuten lehtosinijuuri (Merculiaris perennis), pesäjuuri (Neottia nidus-avis), keltavuokko (Anemone ranunculoides) ja litteäkristallikotilo (Vitrea contracta). Lohjanjärven alueen valtakunnallisestikin merkittävään kalkkikallioverkostoon kytkeytyvillä kalkkikallioilla taas kasvaa mm. kalkkikiertosammalta (Tortella tortuosa) ja tummaraunioista (Asplenium trichomanes). Ketolaikuilla puolestaan kukkivat mm. keltamatara (Galium verum) ja ketokäenminttu (Acinos arvensis). Lisäksi alueelta on löytynyt erittäin uhanalaista kantopaanusammalta (Calypogeia suecica).
Luonto tarvitsee hoitoa – Rannikko-LIFE hoitaa!
Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämässä Rannikko-LIFE-hankkeessa hoidetaan rannikon suojelualueiden luontoa vuosina 2018–2025. Rannikon lajirikkaita elinympäristöjä uhkaavat umpeenkasvu, Itämeren rehevöityminen ja rannoille leviävät vieraslajit. Rannikko-LIFEn luonnonhoitotyöt tarttuvat ongelmaan raivauksin, kulotuksin ja palauttamalla perinneympäristöjä laidunkäyttöön. Samalla syntyy lajeille sopivien elinympäristöjen verkostoja, jotka auttavat lajeja leviämään ja tarjoavat pakoreitin uusille alueille, kun ilmastonmuutos muuttaa vanhoja elinalueita kelvottomiksi. Hoidon kohteena on yli 40 Natura 2000 -aluetta Perämereltä Viron rannikolle.
Lisätietoja
