Äkässaivo ja Seitapahta

Äkässaivo, jiehkkejogaid golahan kánjon heaŋggobávttiinis ja sieidegeađgi sáivva bálddas leat Äkäsjoki guoras logemat kilomehtera Äkäslompolos davás. Kirkkopahtan gohčoduvvon Sieidebákti heahkastuhttá sturrodagainis: logi mehtera govdat hellogeađgi lea alimus sajis 30 mehtera. Sáiva sieidebávttiinis lea sámiid dološ bálvvos- ja oaffaruššanbáiki. Samuli Paulaharju doallá Äkässaivo juoba eanet fámolažžan go Pakasaivo ja dakkáraš čáhcin, "ahte buohkat eai oba duostta mannat dan geahččat, eai goittotge hearkkes olbmuide: das leat oainnat nu hirbmat bákteseainnit. Nuppe bealde lea alla Kirkkopahta, nuppe bealde issoras Hammaspahta, ja skalddas bákteseinniid gaskkas manná gáržžes fávli Äkäsjokii." (Lapin muisteluksia 1922).

Äkässaivo gullá reahpenjávrriide

Äkässaivo sullasaš čiekŋalis ja šerres duottarjávrrit ja -jávrrážat, sáivvat leat dábálaččat Oarje-Lappis. Dávjá sáivvaid čázit bohtet gáldus eaige dáidda golgga dehe dain vuolgge jogat. Earenoamáš sáivvaide leat laktásan oskumušat ee. háldejaččain ja gopmánan sáivoálbmoga máilmmis. Sáivvain leat jáhkkán leamaš guokte botni ja ahte guolit jávket gaskkohagaid vuolit čáziide.

"Nu šerres lea sáivva (Äkässaivo) čáhci, ahte guolitge oidnojit nu čiekŋalis, ahte daid ii olášii časkit, vaikko livččii man guhkes áren. Sáivva čikŋodaga ii dieđe giige, iige dan duostta álgit mihtiditge. Äkäslompolo Heikki-rohkki oktii geahččalii mihtidit luoitimin geađggi máŋga sala, iige deaivan bodni. Muhto dalle bođii háldejaš ja dajai Heikkii : - Jos vel oktii boađat mihtidit, de boađat ieš maŋis." (Paulaharju, Lapin muisteluksia 1922.)

Äkässaivo dološmuitoguovlu gullá váldegottálaččat mearkkašahtti kulturbirrasiidda. Guovlu lea Meahciráđđehusa mearrádusain suodjaluvvon suodjalanmeahcci. Äkässaivo ja Sieidebákti leat mávssolaš dološmuitočuozáhagat. Guovllu eanavuođu ii oaččo vahágahttit- Bisothan danin johtolaga alde. Dološmuittut lea dološmuitolága (finlex.fi, suomagillii) vuođul ráfáiduhtton ja daid vahágahttin lea gildojuvvon.

Dološmuitoláhka gieldá buot dološmuittuid vahágahttima ja daid billisteami. Jávrri bodni ja gáttiid ii oaččo goaivut, iige jávrris dehe dan birrasis oaččo čoaggit dávviriid, geđggiid, muora dehe eará luovos biergasiid. Bávttiin ii oaččo goargŋut mollašuvvama eastadeami ja šlájaid suodjaleami dihtii. Jos báikkis fuomáša boares dávviriid, dain sáhttá váldit gova ja koordináhtaid, ja sáddet dieđuid Musealágádussii, muhto dávviriidda ii oaččo guoskat.

Lagašguovllus gávdnojit maiddái earát sámiid dovddus bassi báikkit, earet eará Pakasaivo ja Kirkkopahta sieidegeađgi. Sáhtát oahpásmuvvat čuozáhahkii maiddái Musealágádusa kártabálvalusa bokte (kyppi.fi, suomagillii).

Gudnejahte kulturbirrasa

• Vánddar sápmelaččaid bassi báikkiid gudnejahttimiin.
• Muitte reaissustat maiddái vánddardanetikeahta sápmelaččaid ruovttuguovllu luonddus lihkadeaddjái.

Gihttelis mátki Saivokierros vuolggasadjái lea sullii 40 kilomehtera. Gihttelis boađedettiin dalánaga márkana davábealde jorgalit Ylläsjärvii doalvu geidnui (nr 939). Sullii 8 kilomehtera geažes jorgalit olgeš guvlui, geidnui nr 9403, man mielde vuodjit sullii 30 kilomehtera ja jorgalit olgeš guvlui ovdal Äkäsjoki rasttildeami Äkäsjoki parkerensadjái.

Muonás mátki Saivokierros vuolggasadjái lea sullii 45 kilomehtera. Muoná-Gihttel-geainnus (nr 79) jorgalit Muotkkevári buohta Äkäslompologeidnui (nr 940). Dan mielde vuodjit sullii 22 kilomehtera ja fargga Tiurajärvi maŋŋá jorgalit Aakenuksentie ala (nr 9403). Dan vuodjit vel sullii 2,5 kilomehtera ja jorgalit Äkäsjoki maŋŋá gurut guvlui Äkäsjoki parkerensadjái.

Kolaris mátki Saivonkierros vuolggasadjái lea sullii 50 kilomehtera. Kolaris boađedettiin geainnus nr 21 (E8) jorgalit sullii 10 kilomehtera márkana davábealde Äkäslompogeidnui (nr 940), man mielde vuodjit Äkäslompolo gili meattá sullii 10 kilomehtera ja jorgalit Aakenuksentie ala (nr 9403). Dan mielde vuodjit vel sullii 2,5 kilomehtera ja jorgalit Äkäsjoki maŋŋá gurut guvlui Äkäsjoki parkerensadjái.