Pakasaivo ja Kirkkopahta geađgesieidi
Šumppas Pakasaivo lea hui luonddučáppis, ja geologalaš hápmahubmin miellagiddevaš čuozáhat oahpásmuvvat, masa laktása nana oskku árbevierru. Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahci lahka Muonás lean Pakasaivo ávžejávri ja dan lahka sieidegeađgi, Kirkkopahta, leat sámiid dološ bassi báikkit. Čuozáhagat leat suodjaluvvon dološbázahaslága vuođul.
Buot mearkkašahttimusat Lappi čáziin leat sáivvat ja reahpenjávrrit, dakkáraš imašlaš jávrrit, mat leat dušše Sámis, ipmašiid eatnamis. Rivtteslágan dievaslaš sáivvat leat dakkáraš njálmmehis duottar- ja vuopmejávrrit, main ii golgga makkárge johka eret, ja maidda ii golgga oktage johka.
Samuli Paulaharju, Lapin muisteluksia (1922)
Pakasaivo, geologalaš oaidnámuš ja háldejaččaid ruoktu
Sáivvat leat ávžejávrrit Oarje-Lappis. Beakkálmasamus sáiva lea 60 mehtera čiekŋalis Pakasaivo Muonás. Dat lea čalbmáičuohcci geologalaš hápmahupmi, man šaddama historjjá lea čielggaduvvon kártemin jávrri birrasa geologalaš hápmahumiid ja mihtidemiin jávrri bodni seasaniin. Pakasaivo lea maiddái geasuhan olbmuid miellagovahusa čađa áiggiid. Dat lea gudnejahtton ja dasa leat čatnasan iešguđetlágan oskkut oaidnemeahttun háldejaččain. Go olmmoš bálvala sin ja oaffaruššá sidjiide son sihkkarasttii alccesis lihkku sihke dán ja jápmima maŋŋelaš eallimis.
Oarje-Lappis leat máŋggat sáiva-nammasaš šerres jávrrit ja jávrrážat. Máŋggat dain leat jorbasat ja hui čiekŋalat. Oasis dábálaččat leat maiddái fáhkkestaga ceakko vielttit ja heaŋggobávttit, goas dat orrot leamen dego ávžžit maid čáhci lea deavdán. Sáiva ii aiddonassii leat miige luonddudieđalaš jávretiipa, muhto eanetge dat lea báikkálaččaid geavahan namma čiekŋalis jávrriide ja jávrrážiidda.
Oarje-Lappi beakkálmasamus sáivajávri, Pakasaivo, lea Muoná máttaoasis, Ylläsa ja Muonájoga gaskasaš ássameahttun meahcis. Dat lea badjelaš kilomehtera guhkkosaš, guhkedáleš davve- ja máttaháltti, báktevuođu spálgui šaddan jávri. Dat bahkke bákteseinniid gaskii ja lea baskkimus sajis dušše vehá badjelaš logi mehtera. Davvegeažis jávri govdu measta jorbadasa hápmái ja čađamihttu bealis badjelaš 100 m áldán, man birastahttet ceakkus granihttaseainnit.
Pakasaivo ávžži čikŋodagas ledje árabut ruossalas dieđut. Geologiija dutkanguovddáš dagai jávrris mihtidemiid skádjaseasaniin ja bohkamiid, main čielggaduvvui bodni čikŋodat, dan hápmi ja dohko čoggon eanagerddiid gassodat ja kvalitehta. Jávrri bodni čiekŋu jo moatte mehtera geažes gáttis logiid mehteriid čikŋodahkii ja jávrri gasku davvegeažis čikŋodat lea 60 mehtera. Sullii 30 – 40 m alla bákteseinniiguin ávžži čikŋodat lea sullii 100 m. Pakasaivo lea meromiktalaš jávri, man čázit eai seahkán jahkegierddu áigge. Dán dihtii botnis čázis ii leat ollege oksygena.
Ávžži šaddamii váikkuhedje geologalaš šaddandáhpáhusat ovdal jiekŋaáiggi ja dan áigge. Granihtalaš báktevuđđui lei jo miljovnnaid jagiid dassái luoddanan davvi-máttaháltti spálgu. Jiekŋaáigge, maŋimuš guovtte miljovnna jagi áigge, guovllus golgan nannánjiekŋa gobai ja čiekŋudii dan. Maŋimuš jihkiid suddama áigge, sullii 10 500 jagi dassái, dan botnis golgan suddančázit čoggojedje tuneallaide jiehkkejohkan, gos dat golge garra deaddaga vuolde. Pakasaivo bokte manai maiddái okta jiehkkejohka, gos suddančáziid dagahan čáhcejorri dohppii fárrosis geđggiid ja laiggahagaid. Gululdaga báktespálgui šaddagođii jorba hoallu, dego noaidegievdni.
Jiehkkiluvvama loahppamuttus, sullii 10 00 jagi dassái nannánjiekŋa geassádii eret guovllus. Dan oarjedavábealde leahkki Muonájoga leahkái šattai jiehki dulvadan jiekŋajávri. Dan čázit golge Pakasaivo bokte máttás. Jiekŋajávrris vuolgán hirbmat stuorra čáhcemássat ja das govdu jiekŋavárit firre Pakasaivoi dan davvegátti bákteseainni badjel. Báikái šattai logiid mehteriid allosaš gorži. Golgi čáhcemássat golahedje lasi ávžži seinniid ja buhtistedje dan bodni luovos geđggiin. Pakasaivo lei ožžon dáláš hámis. Jahkeduháhiid jiekŋaáigge maŋŋá vilttiid bávttit leat gululdaga mollašuvvan, ja dain luovvanan geađggit leat fierran vulos jávrái ja hábmen fierrangeailluid mat gokčet vilttiid.
Ovddešáiggi gudnejahtton oaffaruššansadji
Sáivvat leat geasuhan jahkečuđiid čađa Lappi olbmuid miellagovahusa. Dego buot luonddu hábmen earenoamáš hápmahumiide, maiddái Pakasaivoi laktásit álbmoga gaskkas šaddan oskumušat. Lea árvaluvvon, ahte jávrris leat guokte bodni. Seasaniin eai gávdnon mearkkat reastalaslágan gaskabotnis. Pakasaivos lea dieđus maiddái háldejaččaid bálvvosbáiki, sieidi. Oaffariid ulbmilin lei sihkkarastit buorre guolástan- ja meahcástanlihku ja jávrris eallán háldejačča doallan buorre mielas. Samuli Paulaharju mielde Pakasaivo gudnejahtte ja dolle muhtunlágan eatnanlaš paradiisan.
Mátkkošteaddjit gávdne Pakasaivo
Pakasaivo lea ráfáiduhtton geologalaš oaidnámuš, mas lea mannan jagiin boahtán maiddái bivnnuhis mátkkoštanbáiki. Kolari - Äkäslompolo -geainnus doalvu meahccebiilageaidnu parkerensadjái, gos ávžži ravdii lea mátki moadde čuohte mehtera. Gáddelássá dearbmái leat huksejuvvon várddobáikkit ja daid gaskii tráhpat. Pakasaivoi lea addojuvvon mátkkošteaddjiid geasuheaddji lassenamma: "Lappi Helvet".
- Peter Johansson, Geologiija dutkanguovddáš
Váldegottálaččat mearkkašahtti kulturbiras
Pakasaivo ja Kirkkopahta dološmuitoguovllut gullet váldegottálaččat mearkkašahtti kulturbirrasiidda. Guovlu lea Meahciráđđehusa mearrádusain suodjaluvvon suodjalanmeahcci. Pakasaivo lea mávssolaš dološmuitočuozáhat, iige dan eanavuođu oaččo vahágahttit. Bisothan danin johtolaga alde. Bákteseinniin ja jávrris doaibmamii dárbbašat alo Meahciráđđehusa lobi (metsa.fi). Dološmuittuid vahágahttin lea gildojuvvon (finlex.fi, suomagillii).
Dološmuitoláhka gieldá buot dološmuittuid vahágahttima ja daid billisteami. Jávrri bodni ja gáttiid ii oaččo goaivut, iige jávrris dehe dan birrasis oaččo čoaggit dávviriid, geđggiid, muora dehe eará luovos biergasiid. Bávttiin ii oaččo goargŋut mollašuvvama eastadeami ja šlájaid suodjaleami dihtii. Jos báikkis fuomáša boares dávviriid, dain sáhttá váldit gova ja koordináhtaid, ja sáddet dieđuid Musealágádussii, muhto dávviriidda ii oaččo guoskat.
Gudnejahte kulturbirrasa
Pakasaivo lea dolin leamašan báikkálaš sámesoga, Suikkiid, čoahkkanan- ja oaffaruššansadji. Pakasaivo bálvvosbáiki lea jáhkkimis leamaš jávrri davvegeaži nuortagátti rámššas heaŋggobávttis. Nuortaseainnis leat smávva báktehoalut, mat lea vejolaččat lean oaffarhoalut. Pakasaivo lahkosis leahkki Kirkkopahta lea oktonas stuorra báktelaiggahat dássidis beahceguolbanis. Paulaharju govvida Pakasaivo ja Kirkkopahta:
"Dáppe jo dološ áiggiin ledje ovddeš áddját ja ja ádjáid áddjátge ássan, gudnejahttimiin ja imaštallamiin fiinna Pakasaivojávrri ja fidnan bálvaleamen stuorra Sieidebávtti." (Lapin muisteluksia 1922)
"Ja Sieidebávtti gohčoduvvo maiddái Kirkkopahtan, go dat lea leamaš lappalaččain dego mii nu girkobáiki." (Seitoja ja seidan palvontaa 1932)
Boahtin
Pakasaivoi ja Kirkkopahtai doalvu meahccebiilageainnuin ii leat plogen dálvit. Geainnu bajildussan lea groava čievra, mii sáhttá biđget biillaid rieggáid. Čuozáhagaide ii beasa almmolaš fievrruin.
Fuomáš, ahte meahccebiillageainnu álgogeažis lea boazoáiddi verrát. Jos verrát lea gitta, raba dan, ja govčča verráha go leat johtán das. Jos verrát lea rabas, guođe verráha rabas. Loga lasi boazoverráha ulbmilis ja vánddardeamis boazodoalloguovllus.
Pakasaivoi
- Pakasaivoi lea mátki Kolaris sullii 40 km. Kolari guovllus boađedettiin geainnus nr 21 (E8) jorgalit sullii 10 km márkana davábealde Äkäslompolo geidnui (nr 940), man mielde vuddjojuvvo measta gitta Hannukaisii. Hannukainen buohta manná oarjjásdavás Pakasaivontie, man mielde vuddjojuvvo sullii 13 km. Geainnu guoras lea oahpistanšilttat ja Pakasaivo buohta geaidnu manná gurut beallái parkerensadjái.
- Pakasaivoi lea mátki Gihttelis sullii 67 km. Gihttela guovllus boađedettiin dalánaga márkana davábealde jorgalit Ylläsjärvi - Kolari -geidnui (nr 939). Ylläsjávrri gili maŋŋá jorgalit geidnui mii doalvu Hannukaisii (nr 9404). Kolari - Äkäslompolo -geidnui joavddedettiin jorgalit gurut guvlui ja 700 m:a geažes olgeš guvlui Pakasaivontie ala. Loahppamátkki geahča bajábealde.
- Muonás čuozáhahkii lea mátki sullii 80 km. Muoná guovllus boađedettiin jorgalit geainnus nr 21 (E8) Kihlanki davábealde (Torniontie 3731, Muoná) gurut guvlui ja dan mielde galgá vuodjit oktiibuot 13 km Pakasaivoi. Mátkkis lea okta T-luoddaearru, mas jorgalit gurut guvlui ja čuovvovaš luoddaearus olgeš guvlui. Báikki alde lea oahpisteapmi parkerensadjái.
- Pakasaivoi lea Äkäslompolos mátki sullii 25 km. Äkäsjoki maŋŋá jorgalit Äkäslompolontie ala (nr 940), man mielde galgá vuodjit Hannukainenii. Hannukainen buohta doalvu oarjjásdavás Pakasaivontie, man galgá vuodjit 13 km. Geainnu guoras leat oahpistanšilttat ja Pakasaivo buohta geaidnu doalvu gurut guvlui parkerensadjái.
Kirkkopahtai
- Báiki lea Pakasaivontie guoras, váile 3 km ovdal Pakasaivo ja sullii 100 m:a geažes geainnus.
- Báikki buohta geainnu guoras oarjjabealde lea parkerensadji. Sieidegeađgi oidno meahccebiilageidnui.
Oahpásmuvvan čuozáhahkii
- Pakasaivoi ja Kirkkopahtai sáhttá oahpásmuvvat eanaš dáhpáhusain suttis eatnama áigge, dasgo Pakasaivoi doalvu meahccebiilageaidnu ii plovejuvvo dálvit jeavddalaččat.
- Pakasaivo parkerensaji bálddas lea dolastallansadji ja goikehivsset.
Easttahisvuohta
- Várddobáikái Pakasaivo gurrii doalvu moattečuohte mehtera guhkkosaš govda bálggis, mii heive maiddái dáidda geat johtet mánávovnnain ja juvlastuoluin. Juvlastuoluin jođedettiin veahkki sáhttá leat dárbbašlaš.
- Ávžejávrri ravdii leat huksejuvvon geahčadanlávdi ja tráhpat.
- Parkerensaji bálddas lea easttahis goikehivsset.