Sápmelaččaide ja sin árbevirolaš ealáhusaid hárjeheami eallineaktun lea álo leamašan luonddu suvdilis geavaheapmi. Luondu ja eana leat leamašan sápmelaččaid ealiheaddjit. Guolásteamis ja meahcásteamis eai árbevirolaččat leat ávkkástallan dakkáraš vugiid ja bivdináiggiid, mat dagahivčče mihtilmas nuppástusaid guolle- dahje fuođđonállái. Eanageavaheapmái laktáseaddji ealáhusat hábmejit ávnnaslaš vuođu sápmelaččaid kultuvrii ja identitehtii ja bajásdollet sápmelaččaid ruovttuguovllu eallinfámolašvuođa, sámegiela, árbevirolaš dieđu, luonddugaskavuođa, sámekultuvrra searvvušlašvuođa ja sámeduoji.
Sápmelaččat leat Eurohpá uniovnna guovllu áidna álgoálbmot. Sápmelaččaid álgoálbmotstáhtusa lea nannejuvvon Suoma vuođđolágas jagis 1995. Sápmelaš doabamáilmmis olbmo, luonddu ja giela eai earut nubbi nuppis. Sápmelaččaid árbevirolaš ássanguovllu Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas gohčodit Sápmin.
Suomeen karttaan on merkitty saamelaisalue, joka sijaitsee Suomen pohjoisosissa.
Sámegielat leat oktiibuot logi, main ovcci hállojuvvojit ain Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša guovlluin. Suomas dain hállet golmma; anárašgiela, nuortalašgiela ja davvisámegiela.
Sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusat leat boazodoallu, guolásteapmi, meahcásteapmi, luonddubuktagiid čoaggin, sámeduodji ja daid modeardna hárjeheami hámit. Árbevirolaš ealáhusat leat sámekultuvrra vuođđu.
Suomas lea lágain meroštallojuvvon sápmelaččaid ruovttuguovlu, masa gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ja Soađegili gielddas Sámi bálgosa guovlu. Meahciráđđehusa hálddašan luondduváriid dikšun, geavaheapmi ja suodjaleapmi heivehuvvo oktii sápmelaččaid ruovttuguovllus nu, ahte sámekultuvrra hárjeheami gáibádusat dorvvastuvvojit.
Leat liggosit bures boahtán sápmelaččaid ruovttuguvlui. Mii háliidit muitalit dutnje, mo sáhtát vuhtiiváldit sápmelaččaide dehálaš áššiid jođedettiinat luonddus.
Gudnejahte sápmelaš kulturbirrasa
Meahcceguovllut eai leat guoskameahttumat, muhto dat leat sápmelaččaid ruovttuguovlu, árbevirolaš ealáhusaid ja sámeservodagaid árgabeaivvi kulturbiras.
Sápmelaš kulturbiras čoahkkana áššiin maid sáhttá oaidnit ja maid ii sáhte oaidnit
- Oinnolaččat leat ráhkadusárbi, dološmuittut ja sámeealáhusaid dagahan árbeduovdagat (siida.fi).
- Árbediehtu addá duovdagii mearkkašumi ja sirdašuvvá sohkabuolvvaid gollosis muitalusain, báikenamain ja árbevirolaš sámemusihkkan; luohti, livđe ja leuʹdd.
- Juoigan dahje luohti lea davvisápmelaš, livđe anáraš ja leuʹdd nuortalaš musihka, (oktavuohta.com).(suomagillii)
Gudnejahte sápmelaš kulturbirrasa
- Vuhtiiváldde sápmelaččaid bassi báikkiid ja čuovo buorre láhttenvugiid.
- Ovdamearkka dihtii Anára Áijihsuálui dahje Ukkoi sáhttá oahpásmuvvat jávrri alde manakeahttá sullui ja gudnejahttit ná bassi báikki.
- Ále vahágahte kulturbirrasa ja kulturárbečuozáhagaid doppe – geahččat oažžu muhto ii guoskat.
- Ále ane kulturbirrasa guossegirjin čállimin seinniide, eatnamii dahje ráhkadeamen geđggiin sániid dahje borddáhagaid.
- Atte geđggiid, ráhkadusaid ja boares geinnodatmerkemiid leat ráfis.
Vuhtiiváldde dáluráfi ja báikkálaččaid sierravuoigatvuođaid
- Dáluráffi guoskkaha ruovttu, šillju ja šilljobirrasa boazoáiddi. Dáluráffi suddje maiddái boazo- ja guolástanbartta, luopmobartta, priváhta olbmo oamastan lavu ja goađi šilljobirrasiinnis, maid priváhtavuođa galgá gudnejahttit.
- Báikkálaččain sáhttet leat sierravuoigatvuođat, mat sáhttet spiehkkasit du vuoigatvuođain. Báikkálaččain lea dábálaččat buorre ákkastallojuvvon sivva viiddit vuoigatvuođaide, mat guoskkahit ee. meahccejohtalusa, guolásteami ja meahcásteami.
- Go govvet almmolaš báikkis, čuovo buorre vieruid. Bivdde lobi, jos háliidat govvidit nuppi olbmo.
Ále nuppástuhte iežat doaimmainat eanadaga dahje guođe luotta du galledeamis!
Gáhtte hearkkes árktalaš luonddu
Bivdde ja čoakke luonddubuktagiid, dego meahcástan-, guolástan- ja muorjesállašiid ja eará luonddubuktagiid dušše dan veardde man olu dárbbašat
- Čuovo guolástan- ja meahcástanlága, dáidda laktáseaddji rávvagiid, sálašdihtomeriid ja buorre vugiid (eraluvat.fi).
- Gudnejahte báikkálaš árbevieruid ja bivdokultuvrra ja sállaša eraluvat.fi).
- Čuovo guolásteapmái laktáseaddji desinfiserenrávvagiid luossaluhtehasa leavvama eastadeapmin (suomagillii)(ruokavirasto.fi).
Čuovo juo gárvvis bálgáid ja geinnodagaid
- Bissumin bálgá alde vealttat ealliid dárbbašmeahttun hehttema ja dagat vejolažžan doarvái guhkes mátki báhtareapmái ja bessenráfi.
- Ále duolmma šattuid.
- Ále daga ođđa bálgáid ja nuppástuhte sápmelaččaid kultureanadaga.
- Čuovo meahccejohtaluslobiid eavttuid ja biso johtolagain.(eraluvat.fi).
Doallat davvi čáziid šerredin
- Suodjal árktalaš meahccečázádagaid liiggálaš hehttehusain, ovdamearkka dihtii vealtimin vuojadeami smávva duottarjávrriin.
- Gáldut leat luonddus lihkadeaddjiide dehálaš čáziváldinbáikkit
- Ále basa lihtiid dahje basat njuolga čázádagas dahje dan lahkosis, njammat čázi lihtiid bassama maŋŋá eatnamii doarvái guhkás čázádagas.
- Jos hivsset ii leat anus, daga dárbbuid doarvái guhkás čázádagas ja govčča bázahusaid. Ále guođe hivssetbáhpára biekka fárrui muhto govčča dan.
Dolastallan
- Oidde vánddardanvuoššanrusttega ja čujuhuvvon dolastallansajiid. Muorahis duottarbadjosiin fertejit leat dolastallanneavvut fárus.
- Ále gaikko beassi dahje doaje ovssiid ealli muorain.
Oahpásmuva ovddalgihtii galledan- ja vánddardančuozáhagaide ja čuovo guovllu rávvagiid, njuolggadusaid ja buorre dábiid.
Doala jiellatealli gitta – Dii lehpet jiellatealliin guossin nuppiid ruovttus
Beatnaga galgá eanaš dáhpáhusain doallat gitta buot eará sajiin baicce iežas šiljus ja beanapárkkain. Luonddusuodjalanguovlluin jiellateallit fertejit leat álo gitta. Dušše boazo- ja meahcástanbeatnagat ja beatnagat, mat leat virgebargguin, ožžot bargat lávžži haga.
Fuolat, ahte du beana ii beasa luovus
- Luovos beatnagat sáhttet dagahit vahága ealliide ja hehttet ovdamearkka dihtii bessema go baldet eadni, gaskkalduhttet lállima dahje čivggaid dikšuma.
- Fuolat, ahte du meahcástanbeana ii hehtte bohccuid dahje beasa boazoáiddiide iige dagat hehttehusa earáide ealliide.
- Oamasteaddji lea alo geatnegas buhttet jiellatealli dagahan vahágiid. Ovdamearkka dihtii vahágat bohccuide sáhttet leat fuomášahtti stuorrá.
- Buoremus vuohki vahágiid eastadeapmái lea čuovvut beatnagiid gitta doallama guoskkahan láhkaásaheami.(suomagillii, paliskunnat.fi).
- Meahcástanbeatnaga skuvlemii dárbbašat eananoamasteaddji lobi.
Ále mana bohccuid lahka beatnagiin
- Boazu doallá beatnaga boraspiren ja ballá dan. Beana sáhttá váibbahit ja juoba goddit bohcco.
- Luovos beana sáhttá biđget ealu dahje vuojehit dan boastto guohtunguvlui ja dagahit boazodoalliide badjelmearálaš barggu ja goluid.
- Beana sáhttá suorggahit guottetálddu ja dagahit dasa cuovkaneami ja miesi jápmima, vaikko beana livččii dušše movttáskan bohccuin.
Fuolat maiddái beatnagat buresveadjimis
- Luovos beana sáhttá láhppot vieris birrasis, gahččat jieŋaide dahje muđui vaháguvvat.
- Ođđa birrasis siivvus beanage sáhtte doaibmat eará láhkai go dábálaččat ja dagahit stuorrage vahága.
- Oahpásmuva Ortnetlága (suomagillii, finlex.fi), Meahcástanlága (suomagillii, finlex.fi) ja Boazodoallolága (suomagillii, finlex.fi) seađahusaide.
Vuhtiiváldde bohccuid ja boazodoalu – Luondu lea bohccuid ja boazodoalli ruoktu
Boazu lea sámekultuvrra okta vuođđu ja boazodoalus leat guhkes árbevierut ja ain stuorra servodatlaš ja kultuvrralaš mearkkašupmi
- Sáhtát oaidnit bohccuid ássanbáikkiid lahka, vuvddiin ja duoddariin.
- Sáhtát deaivvadit boazodoalliid barggus bálgosis guovllus.
Atte bohccuide guohtunráfi. Ále balddáhala bohccuid.
- Ále lahkan bohccuid, muhto atte daid leat ráfis.
- Olmmoš gii figgá lahkanit bohcco sáhttá dagahit dasa streassa, mii earenoamážit garra dálvediliin ja giđđat sáhttá leat guottetáldduide heakkavárálaš.
- Bohccuid ii oaččo viegahit.
- Jođe boazoáiddi čađa áideuvssa buohta ja govčča áideuvssa dan maŋŋá, jos dat lei gitta. Jos áideuksa ii gávdno govttolaš mátkki geažes, mana áiddi vuolil. Jos gálggat boazoáiddi báttiid, čana daid albma láhkai gitta. Ále goarkŋo áiddi badjel, vai áidi ii bieđgan dahje vuollán.
Atte boazodoalliide bargoráfi
- Jos gárttat boazodoalliid fievrridan ealu gaskii, biso ovtta sajis, dassáigo eallu lea mannan meattá.
- Jos oainnat, ahte boazodoalliid fievrridan eallu lahkona, ále bissán, muhto joatkke mátkki eret guvlui ealus ja dan guovllus gosa dat lea mannamin.
- Bigálusaide dahje mearkumiidda ii galgga mannat lobi haga. Vierrásiid mannan bigálus- ja mearkunáiddiide sáhttá dagahit várálaš dáhpáhusaid bohccuide, boazodoalliide ja gussiide.
Bohccot áiddiin ássama lahkosis eai maiddái leat turisttaid várás
Bohccuid ja boazogárddiid ii oaččo lahkanit boazodoalli lobi haga.
Ále hehtte bohccuid go govvet
- Jos háliidat govvet, govve doarvái guhkes mátkki geažes. Jos ealli reagere dutnje, leat menddo lahka.
- Earenoamážit dronet balddihit bohccuid.
**Luondduealáhus lea hearki hehttehusaide. Áššis mii orru smávva, sáhttet leat stuorra váikkuhusat bohccuide ja ealáhussii. Gudnejahtáthan dán boares ja dehálaš ealáhusa, mii doallá davvi giliid eallin. **
Favorisere áiddiid, báikkálaš bálvalusaid
Sámekultuvrii gullet árbevirolaš sámeealáhusat ja daid modeardna hárjeheami hámit, maiddái smávvaluonddut turismadoaibma.
Skáhpo vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis báikkálaš buktagiid ja bálvalusaid
Vásttolaš báikkálaš ofelačča vehkiin oainnat ja vásihat eanet ja oahpásmuvat guovllu kultuvrii.
Oastte vásttolaš ja ehtalaš, báikkálaš materiálain duddjojuvvon mátkemuittuid ja eará buktagiid
Sámi Duodji -mearka dáhkida oastái, ahte buktaga lea duddjon sápmelaš duojár. Dat muitala, ahte buvtta lea duddjojuvvon árbevirolaš materiálain ja buktaga vuolggasadjin lea árbevirolaš sápmelaš kultuvra, duodji ja ávnnasteapmi (https://www.samiduodji.com/30)), (samitrademarks.com).
Báikkálaččaid vásttolaččat buvttaduvvon bálvalusat (boazo-, guolástan-, luondduturisma- ja mátkemuitobuktagat) sihke báikkálaš borramuš- ja duodjekultuvra dorjot guovllu eallinfámolašvuođa ja báikkálaš kultuvrra.
Ane dárbbu mielde ávkin báikkálaččaid fállan biillasirdinbálvalusaid.
Leage vásttolaš gulahalli! Ále juoge govaid dahje gps-luottaid sosiála medias mat leat etikeahta, guovllu seađahusaid dahje buorre vieruid vuostá (suomagillii, samediggi.fi).
Etikeahtta sápmelaččaid ruovttuguovllu luonddus lihkadeaddjái metsa.fi
