Hyvinvointi retkellä

Kun puhutaan hyvinvoinnista retkellä, ajatellaan yleensä vain fyysistä hyvinvointia, vaikka henkinen hyvinvointi on yhtä tärkeää mutta vaikeammin käsiteltävissä. Yksilöt kokevat asiat eri tavoin, joten se mikä rasittaa tai ärsyttää yhtä, ei vaikuta toiseen. Asiaan voivat vaikuttaa myös retken kesto – onko kyseessä päiväretki vai monen vuorokauden vaellus – sää, maaston kulkukelpoisuus, päivämatkojen pituudet sekä varusteet. Jotta retken kokisi mielekkääksi, kannattaa ennen mukaan lähtöä miettiä, vastaavatko retken tavoitteet omiasi ja viihdytkö mukaan lähtevien, tai vaelluksella ainakin telttakumppanisi kanssa.

Jos haluat käyttää runsaasti aikaa vaikkapa valokuvaukseen tai kalastamiseen, niin silloin ei ehkä kannata lähteä mukaan vaellusporukkaan, jossa kukaan muu ei halua samaa. Samoin on hyvä etukäteen miettiä, oletko valmis sopeutumaan retken vetäjän ja ryhmän päätöksiin, sillä yhdenkin sooloilu voi pilata muiden retken. Mitä paremmin tunnet itsesi, luonteesi ja tavoitteesi, sitä paremmin pystyt etukäteen miettimään, minkälainen retki ja ryhmä sopivat sinulle. On kuitenkin muistettava, että hyvästäkin valmistautumisesta huolimatta matkan varrella voi tulla eteen tilanteita, joihin ei ole voinut etukäteen varautua.

Retkeilyssä on etukäteisvalmisteluilla suuri merkitys itse suorituksen onnistumiseen. Koska nykyajan istumatyötä tekevälle ihmiselle vaeltaminen ja rinkan kantaminen ovat kunnolle ja varsinkin jalkojen lihaksille ja nivelille yhtäkkinen uusi rasitus, on kunnon kohottamien aloitettava hyvissä ajoin ennen vaellusta. Pelkkä lihasvoimaharjoittelu ei välttämättä takaa kestävyyttä vaelluksella, vaan sen lisäksi tarvitaan aerobista, pitkäkestoista harjoittelua, esim. pitkiä pyöräily- ja kävelylenkkejä. Hyväkuntoista vaellus ei rasita liikaa ja keho ehtii hyvin palautua seuraavan liikuntasuoritukseen. Hyväkuntoisena pystyt myös paremmin tekemään havaintoja luonnosta ja nauttimaan sen kauneudesta.

Mikäli mahdollista, kannattaa tehdä viikonlopun "harjoitusvaellus" tulevan pituisilla päivämatkoilla, oikean painoisella rinkalla vaihtelevassa maastossa, jolloin saat paremman tuntuman omaan kuntoosi. Samalla tulee testattua minkä painoisen rinkan jaksat kantaa hyvin ja miten varusteet, kuten kengät, keitin, makuupussi jne. toimivat.

Jalkojen hyvinvointi on erittäin tärkeä asia retken onnistumisen kannalta. Uusilla kengillä on käveltävä riittävästi ennen vaellusta, jotta kengät ja jalat ehtivät sopeutua toisiinsa. Toisaalta vanhatkin palvelijat on syytä huoltaa hyvin ennen retkelle lähtöä niin, että ne pitävät vettä, sisäpuoliset saumat eivät ole rikki ja hankaa ja että kengät ovat kunnossa. Vaelluksen aikana – aina kun vain on mahdollista – kannattaa tauoilla ottaa kengät ja sukat pois ja antaa jaloille ilmakylpyjä. Veden äärellä oltaessa jalkoja voi vilvoitella vedessä, jolloin myös mahdollinen turvotus helpottaa. Samalla sukatkin kuivuvat eivätkä hierrä kosteina ja ne on taas mukava laittaa jalkaan.

Jos matkan aikana jaloissa alkaa tuntua hiertymistä, niin viimeistään seuraavalla tauolla ne pitää tarkistaa ja hoitaa asianmukaisesti. Kun hiertymä on saanut alkunsa, se muuttuu rakoksi hyvin nopeasti ja sen kanssa kulkeminen voi olla jo paljon vaivalloisempaa kuin ajoissa hoidetun hiertymän. Syntyneet rakot ja hiertymät pitää tarkistaa joka päivä ja antaa hoito ryhmän ensiapuvastaavan tehtäväksi. Jokapäiväisen jalkojen pesun ja mahdollisen rasvauksen lisäksi pitää muistaa vaihtaa puhtaat sukat riittävän usein. Kenkiin tarvittavien sukkien laatu, määrä ja vahvuus on myös hyvä kokeilla ennen vaellukselle lähtöä.

Vaelluksilla ja pitkillä päiväretkillä on tärkeää pitää taukoja säännöllisin väliajoin lepoa, juomista ja syömistä varten. Taukoja voi pitää esimerkiksi noin vajaan tunnin välein.

Tauolla on hyvä ainakin kylmässä säässä lisätä taukovaatteita, sillä hikisenä tulee helposti kylmä. Lisäksi on hyvä käyttää istuinalustaa sillä maa on usein kylmä. Koska retkeillessä usein hikoilee, vaikka sitä vaatetuksen vähentämisellä pyritään estämään, tauoilla on juotava tarpeeksi, ettei tule huonovointiseksi. Lisäksi kannattaa myös syödä jotain pientä, esim. voileipiä, rusinoita, suklaata tai vastaavaa. Vaelluksella on hyvä päiväsaikaan syödä myös lämmintä ruokaa. Tauoilla kannattaa myös huoltaa jalkoja, säätää kantolaitetta, vaihtaa kosteita vaatteita eli puuhata toimenpiteitä, jotka tekevät retken mukavammaksi.

Peseytyminen ja kuivien, lämpimien vaatteiden vaihto vaelluspäivän päätteeksi kuuluu myös omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. Kylmällä vedellä peseytyminen, varsinkin hiusten pesu, voi tuntua alussa mahdottomalta toimenpiteeltä, mutta rohkeus palkitaan raikkaalla ja virkeällä ololla. Sen jälkeen on aivan kuin uusi ihminen.

Peseydy aina kuivalla maalla, vähintään viiden metrin päässä vesistöstä. Vaellusolosuhteissa riittää usein pelkällä vedellä peseminen. Käytä pesuaineita säästeliäästi ja suosi biohajoavia tuotteita.

Kylmien, sateisten säiden varalle ja talvella voi ottaa kosteuspyyhkeitä hätävaraksi kuivapesua varten. Kosteuspyyhkeitä voi käyttää intiimihygieniasta huolehtimiseen. Huomaa kuitenkin, että useimmat kosteuspyyhkeet sisältävät muovia, eikä niitä saa laittaa huussiin, vaan ne pakataan pieneen pussiin ja tuodaan pois maastosta.