Pieni opas turvalliseen tulentekoon retkellä
Nuotion sytyttäminen on arvokas taito kaikille retkeilijöille ja ulkoilijoille. Tuli tarjoaa lämpöä, mahdollisuuden ruoanlaittoon ja luo tunnelmaa. Avotulen tekeminen ei kuitenkaan ole jokaisenoikeus, vaan se vaatii aina luvan ja on usein jopa kiellettyä. Onneksi tarjolla on turvallisia ja luvallisia vaihtoehtoja.
Suomessa nuotiotulen ääreen pääsee helposti, olitpa sitten kaupungin lähiluonnossa tai syvällä erämaassa. Tässä artikkelissa kerromme, missä ja miten voit tehdä tulen turvallisesti ja laillisesti.
Huolletut tulentekopaikat – helpoin ja turvallisin valinta
Suomessa on tuhansia virallisia tulentekopaikkoja, joita ylläpitävät Metsähallitus, kunnat, kaupungit ja yhdistykset. Ne löytyvät helposti kartoista ja ovat helpoin tapa nauttia tulistelusta.
Tarkista aina ensin maastopalovaroitus Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Varoituksen aikana tulenteko on kielletty lähes kaikissa paikoissa.
Useimmilla tulentekopaikoilla on polttopuuhuolto, eli ylläpitäjä tarjoaa polttopuut. Voit kuitenkin joutua sahaamaan tai pilkkomaan sopivan kokoiset nuotiopuut itse. Muista ottaa mukaan tulitikut ja sytykkeitä. Myös kahvipannu ja makkaratikut tulee yleensä tuoda mukana.
Joillakin paikoilla polttopuut on tuotava itse – luonnosta ei saa kerätä puita tai risuja, ellei alueella ole erikseen toisin määrätty.

Tulenteko maastoon – poikkeus, joka vaatii luvan
Joskus nuotion voi tehdä myös vapaammin, valmiiden tulentekopaikkojen ulkopuolelle. Tämä vaatii aina erillisen luvan:
1. Yksityisellä maalla
- Lupa on kysyttävä maanomistajalta.
2. Valtion mailla Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa
- Metsähallitus on antanut yleisen luvan tulentekoon.
- Poikkeuksena tähän ovat monet luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet. Jos alueelle on laadittu hoidon ja käytön suunnitelma tai järjestyssääntö, noudatetaan sen linjauksia. Tulenteon luvallisuus tulee aina tarkistaa erikseen kohteen nettisivuilta tai rauhoitusmääräyksestä.
- Jos tulenteko on sallittu, käytä vain maassa olevia risuja, oksia ja pieniä kantoja – älä vahingoita eläviä tai kuolleita puita. Vähäpuustoisilla alueilla, esimerkiksi tuntureilla, tulentekoa kannattaa välttää.
- Käytä vanhoja nuotionpohjia tai virallisia tulentekopaikkoja, jos sellainen on alle 500 metrin päässä.
3. Suurimmassa osassa maata
- tulenteko on sallittu valtion mailla vain virallisilla tulentekopaikoilla ja sitä varten paikalle tuotua polttopuuta käyttäen.
4. Risukeitin on avotuli
- Risukeittimen käyttö vaatii luvan ja on kielletty maastopalovaroituksen aikana. Voit lukea risukeitinten käytöstä tämän artikkelin lopusta.
Maastopalovaroituksen aikana
Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu erityistä varovaisuutta noudattaen
- hormillisilla, maasta eristetyillä ja katetuilla tulentekopaikoilla
- tupien tulisijoissa
Tulenteko voidaan kieltää sillonkin paikkakohtaisesti, mikäli olosuhteet sitä vaativat.

Pelastuslain mukaan avotulia ovat:
- nuotiot
- kertakäyttögrillit
- pallogrillit
- risukeittimet
- muut suoraan maapohjalle asetettavat tulisijat
Turvallisuuden ABC – käristä eväitä, älä maastoa
Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Tulen sytyttäjänä sinä olet vastuussa tulen turvallisesta käytöstä ja sammuttamisesta.
1. Tee tulet vain sallituille paikoille
Karttaan merkityt tulipaikat ovat turvallinen valinta. Oman nuotion tekeminen maastoon vaatii aina luvan ja tuo suuremman vastuun.
2. Huomioi varoitukset ja olosuhteet
- Avotulen sytyttäminen on kielletty maastopalovaroituksen aikana, myös virallisilla tulentekopaikoilla. Tarkista varoitukset osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi.
- Jos maastopalo syttyy, voi tulen sytyttäjä joutua rikos- tai pelastuslain mukaiseen rangaistus- ja vahingonkorvausvastuuseen. Erävalvonta tai poliisi voi sakottaa maastopalovaroituksen aikana tehdystä avotulesta.
3. Älä jätä tulta roihuamaan yksin
- Kun jatkat matkaasi tulentekopaikalta, eikä paikalle jää muita, varmista että tuli on täysin sammunut.
- Huonosti sammunut tuli voi etenkin maastossa jäädä kytemään pitkäksi aikaa ja roihahtaa myöhemmin maastopaloksi.
- Nuotion annetaan hiipua rauhassa hiillokseksi. Kun hiilet eivät enää hehku punaisina, tulisijan kansi käännetään kiinni tai hiillokseen voi kaataa varoen vettä, lunta tai hiekkaa.
- Vilkkaillakaan tulentekopaikoilla ei saa jättää tulta roihuamaan itsekseen ja odottamaan seuraavaa retkeilijää.

Retkikeittimet – lämpöä ilman avotulta
Onko avotulen tekeminen aina tarpeen? Ei välttämättä. Ruoanlaitossa voi käyttää retkikeitintä ja lämpimillä taukovaatteilla voi korvata tulilla lämmittelyn. Retkikeittimet, kuten sprii- ja kaasukeittimet, eivät ole avotulia ja niitä voi käyttää myös maastopalovaroituksen aikana.
- Niitä voi käyttää kaikkialla, missä liikkuminenkin on sallittua
- Aseta keitin vakaalle, palamattomalle alustalle
- Ole erityisen varovainen, jos maasto on kuivaa ja sää tuulinen
Risukeitin on avotuli, ja sen käyttöön tarvitaan maanomistajan lupa. Metsähallitus on linjannut, että risukeittimen käyttö on sallittua valtion mailla kaikkialla siellä missä liikkuminenkin. Risukeittimen käyttö ei ole sallittua maastopalovaroituksen aikana siitä aiheutuvan kipinöintivaaran takia.
