Retkeily & ulkoiluPituus1,4 km
Pumpulikirkon reitti johdattelee kulkijansa helppokulkuisilta kankailta viileän kanjonin louhikkoiselle pohjalle ja lopulta jylhän hiidenkirnun, Pumpulikirkon, juurelle. Tässä "kirkossa" ei tarvitse ottaa hattua pois päästä, mutta sen karun kaunis luonto on herkkää. Olisikin tärkeää, että kulkijat pysyisivät merkityillä poluilla. Reitin varrella ei ole tulentekopaikkaa, käymälää tai muita maastopalveluja, joten se sopii parhaiten lyhyeen pistäytymiseen. Huomaa, että varjoisa sola sulaa ja kuivuu keväällä hitaasti ja yleensä Pumpulikirkolle kannattaa suunnata vasta touko-kesäkuun vaihteessa.
Tiilikkajärven kansallispuiston reitit kuivuvat retkeilykauteen eri aikoina
Tulvat ja maastossa viipyilevä lumi ja kelirikko vaikuttavat Tiilikkajärvellä retkeilyyn vielä pitkälle kevääseen. Pumpulikirkon reitille kannattaa suunnata yleensä vasta toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa, jolloin viimeiset lumet ovat sulaneet ja Konttipuron tulva laskenut.
Lue lisää
Ei käymälää
Ei leiriytymismahdollisuutta
Ei talvikunnossapitoa
Ei vesipistettä
Yhteystiedot
Pumpulikirkon reitti alkaa pieneltä Konttikankaan pysäköintialueelta. Se kulkee valtaosan matkaa varsin tasaisessa ja helppokulkuisessa maastossa. Reitti on merkitty oransseilla, puihin maalatuilla täplillä. Soisilla osuuksilla on pitkokset.
Ennen Pumpulikirkolle saapumista polku yhyttää kanjonin pohjalla juoksevan Konttipuron ja seuraa sitä hetken. Puronvarsi voi tulvia keväisin ja lumet sulavat varjoisessa kanjonissa hitaasti, usein vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Reitin lopussa on lyhyt, louhikkoinen osuus, ja esimerkiksi liikerajoitteet tai kiputilat jalkojen nivelissä saattavat muodostua esteeksi reitillä kulkemiselle. Reitillä kulkeminen ei kuitenkaan vaadi erityistaitoja.
Pumpulikirkolle saavutaan lyhyen, muutamien kymmenien metrien mittaisen, mutta vaativan louhikkoisen osuuden kautta. Polulla on lohkareita, joiden yli täytyy kavuta ottaen tukea toisista lohkareista. Suojellaan Pumpulikirkon karua kauneutta ja arvokasta lajistoa: pysythän reitillä ja ihailethan Pumpulikirkkoa kiipeämättä hiidenkirnun päälle tai sen sisälle. Maasto on herkkää kulumiselle.
Takaisin kuljetaan samaa reittiä.