Retkeily & ulkoiluPituus0,9 km
Kaunissaari on Eurajoensalmessa sijaitseva rauhallinen retkikohde meren äärellä. Saarelle pääset esimerkiksi vuokraamalla Eurajoen kunnalta soutuveneen, ja soutumatka on vain 250 metriä. Perillä voit kulkea luonto- ja kulttuuripolkuja, levähtää nuotiopaikalla ja ihailla merimaisemia. Reitin varrella näet kalliomänniköitä, lehtoja, niittyjä ja kalliorantoja. Kesäisin saarella laiduntavat lampaat, jotka hoitavat maisemaa ja ilahduttavat kävijöitä. A. Ahlström Oy perusti saarelle sahan vuonna 1874, ja 1900-luvun alussa siellä asui yli 300 ihmistä – nykyään saha ja asutus ovat poissa, ja saari on palautunut luonnon rauhaan.
- Kaunissaaren etelä- ja pohjoisrannoilla on retkisatamat laitureineen ja melontalaituri. Pohjoissataman laituriin voi rantautua myös isommalla veneellä.
- Reitin varrella useita taukopaikkoja tulentekopaikkoineen ja polttopuineen.
- Kesäisin saarta hoitavat ja elävöittävät laiduntavat lampaat.
- Saarella kohtaat luonnon monimuotoisuuden, kuten lehdot, kalliomänniköt, rantaniityt ja kosteikot, sekä voit tutustua kulttuuripolulla entisen sahayhdyskunnan historiaan.
- Monipuoliset polut: luontopolku (vihreä), kulttuuripolku (punainen) ja risurata (keltainen).
- Helppo soutumatka (n. 250 m) Karhunlaakasta Kaunissaaren Katavankarin laavulle; soutuvene varattavissa Visit Eurajoen kautta.
Yhteystiedot
Lisätietoa kohteesta
Kaunissaari on monipuolinen luontokohde Eurajoensalmessa, meren ja metsän rauhassa. Saari sijaitsee hyvien vene- ja melontareittien varrella, ja sinne pääsee helposti soutaen tai veneellä. Eurajoen kunta tarjoaa retkeilijöille soutuveneen Olkiluodon puolella Karhunlaakassa, jonka voi varata kätevästi Visit Eurajoen kautta. Soutumatka Katavankarin laavulle Kaunissaareen on vain noin 250 metriä, ja rantautumispaikat on merkitty selkein soutuvenemerkein.
Saaressa kiertää luontopolku ja kulttuuripolku, jotka esittelevät sekä saaren monipuolista luontoa että sen mielenkiintoista historiaa. Luontopolku on merkitty maastoon vihreällä, kulttuuripolku punaisella ja risurata keltaisella merkillä. Polkujen varrella kulkijaa odottavat lehdot, kalliomänniköt, rantaniityt ja kalliorannat, mutta myös opastetaulut, jotka kertovat entisen sahayhdyskunnan elämästä. Vuosina 1874–1923 Kaunissaaressa toimi Antti Ahlströmin perustama höyrysaha ja rahtisatama. Saha toi saarelle asutusta, ja parhaimmillaan siellä asui yli 300 henkeä. Asutuksen jälkiä näkyy yhä maisemassa: raunioiden läheisyydessä kasvaa esimerkiksi vanhoja omenapuita ja syreenejä, ja satamatoiminta toi mukanaan painolastikasveja, joita esiintyy saarella edelleen.
Reitin varrella on useita taukopaikkoja, kuten laavuja, nuotiopaikkoja ja käymälöitä. Kaikilla tulentekopaikoilla on puuliiteri ja polttopuita retkeilijöiden käyttöön. Osa reitistä kulkee kosteikkojen halki, joiden yli on rakennettu pitkospuut helpottamaan kulkua. Polku on paikoin päässyt kasvamaan umpeen ja kulkeminen vaatii tarkkuutta, mikä tekee reitistä keskivaativan. Risurata-niminen reittiosuus johdattaa kulkijan entiseltä jätepuiden polttopaikalta aina Risunokan lautapihalle asti. Kesäisin saarta elävöittävät laiduntavat lampaat, jotka huolehtivat maisemasta.
Kaunissaaren etelä- ja pohjoisrannoilla on kaksi retkisatamaa, joissa on laiturit. Lisäksi pohjoisrannalla on melontalaituri. Pohjoissataman laiturissa veden syvyys on noin kolme metriä, joten sinne on helppo rantautua myös isommalla veneellä. Kaunissaari on paitsi rauhallinen ja kaunis retkikohde, myös pala Satakunnan arvokasta kulttuuriperintöä ja luonnon monimuotoisuutta.