Norjassa on paljon erityyppisiä luontokohteita ja maassa on melko tiheä ja korkeatasoinen tunturitupaverkosto. Tupiin tukeutuen voi retkeillä melko kevyellä repulla.
Norjassa retkeilevällä pitää olla hyvät retkeilytaidot, esimerkiksi railoisen jäätikön tai kuohuvan joen ylitys vaatii osaamista ja harkintaa.
Suomesta poiketen Norjassa retkeillään yleensä jyrkkäpiirteisissä tunturimaisemissa, mikä vaatii retkeilijältä hyvää kuntoa. Lisäksi nopeasti vaihtuvat sääolot ja meren läheisyys asettavat retkeilylle suuremmat vaatimukset kuin Suomessa. Toisaalta naapurimaastamme löytyy myös mielenkiintoisia, alavampia retkikohteita.
Tulenteko ja koiran kanssa liikkuminen
Jokaisenoikeudet ovat Norjassa suurin piirtein samanlaiset kuin Suomessa. Suurin ero on tulenteossa, joka on vapaampaa. Norjassa avotulen teko on sallittu muualla paitsi metsäalueilla ja muulla viljelemättömällä maalla 15.4. - 15.9. Lue lisää Norjan jokaisenehenoikeuksista (miljodirektoratet.no, englanniksi).
Retkeilijä saa ylittää Norjan rajat mistä kohtaa vain, jos mukana ei ole tullattavaa tavaraa. Koiran kanssa liikkuvan on kuitenkin muistettava, että Norjassa koira on pidettävä kytkettynä 1.4. - 20.8. Kaikki lemmikkien vienti- ja tuontisäädökset löytyvät Ruokaviraston sivuilta (ruokavirasto.fi).
Norjalaisiin tunturitupiin ei yleensä saa tuoda koiria, koirat yöpyvät ulkona. Joillain tuvilla koiran saa ottaa tuvan eteiseen, tai sitten on erillisiä koiratupia.
Minne lähteä retkelle Norjaan?
Tromssan ja Lyngenin kohteet
Pohjois-Norjassa sijaitseva Tromssan alue ja etenkin Paras (Bárrás) - Pältsa (Bealčán) -seutu saattaa olla suomalaisille tuttua seutua, koska sinne on helppo päästä Kilpisjärveltä. Kolmen valtakunnan alueella retkeilijä voi vaeltaa samalla retkellä sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa.
Tromssan alueella on reittien ja tupien lisäksi korkeita tuntureita ja kalkkipitoisia alueita, joilla kasvaa monia harvinaisia kasveja. Lisäksi viime vuosina on Tromssan alueella kehitetty paljon lyhyempiä päiväretkireittejä.
Tromssan alueella sijaitseva Lyngen on myös hyvin suosittu kohde etenkin vapaalaskijoiden ja kiipeilijöiden keskuudessa.
Norjan tupiin voi lunastaa avaimen postitse tai esim. Kilpisjärven retkeilykeskuksesta (vaatii Den Norske Turistföreningenin jäsenyyden). Osaan tupia voi olla paikallisyhdistyksen oma avain, selvitä tilanne tupakohtaisista tiedoista.
Lue lisää Tromssan kohteista
Kuuluisa Jotunheimenin kansallispuisto
Norjan ehkä kuuluisin ja suosituin vaellusalue on Etelä-Norjassa sijaitseva Jotunheimenin kansallispuisto. Puistossa on runsaasti korkeita tuntureita, jäätiköitä, reittejä ja tupia. Siellä sijaitsee myös Norjan korkein vuori Galdhøpiggen (2 469 m merenpinnasta).
Lue lisää Jotunheimenista
Rondane, Norjan vanhin kansallispuisto
Rondane on Norjan vanhin kansallispuisto, joka perustettiin vuonna 1962. Rondane on Etelä-Norjassa, melko lähellä Jotunheimenia sijaitseva upea alue ja tärkeä retkeilykohde. Alueella on yli 2 000 metriä korkeita tuntureita, hienoja reittejä ja tiheä tupaverkosto.
Lue lisää Rondanesta ja läheisestä Alvdal Vestfjellista
Hardangervidda - suurin tunturiylänkö
Hardangervidda on Etelä-Norjassa, Bergenin korkeudella sijaitseva Pohjois-Euroopan laajin suurtunturin ylänköalue. Toistatuhatta metriä korkea loiva ylänkö sopii niille, jotka kaipaavat hienoja maisemia, mutta ei liian vaativaa maastoa.
Hardangerviddan kansallispuisto on suosittu retkeilykohde ja alueella on runsaasti reittejä ja tupia.
Lue lisää Hardangerviddasta
- Hardangervidda (visitnorway.com, englanniksi)
- Hardangerviddan luontokeskus (norgesnasjonalparker.no, norjaksi)
- Tietoja Hardangerviddasta (hardangervidda.com, norjaksi ja englanniksi)
- Hardangerviddan reittejä (ut.no, norjaksi)
- Hardangerviddan tuvat (ut.no, norjaksi)
Lue lisää Norjan retkeilykohteista
Norjalaiset reitit ovat usein kesäreittejä
Suuri osa Norjan merkityistä reiteistä on kesäreittejä. Monesti reittimerkkinä saattaa olla esim. kiveen maalattu punainen T-kirjain, merkkinä siitä, että reitti kulkee Den Norske Turisforeningenin tuvalle.
Norjassa voi harrastaa myös monipuolista päiväretkeilyä. Monelta alueelta löytyy useita lyhyitä jana- ja ympyräreittejä sekä erilaisia nähtävyyksiä.
Talvella Norjan laajoilla avotunturialueilla on yleensä hyvä hankikanto, joten siellä hiihtäminen voi olla joutuisampaa kuin Suomen olosuhteissa. Tietyillä alueilla ajetaan myös latuja, joita on helppo seurata.
Hae Norjan retkeilyreittejä
Retkeilystä ja matkailusta Norjassa muualla verkossa
- Norjan virallinen matkailuopas Norway official travel guide (visitnorway.com, englanniksi)
- Maakunnalliset retkeilyneuvontaorganisaatiot Friluftsrådenes Landsforbund (friluftsrad.no, norjaksi ja englanniksi)
- Varangin niemimaa (nasjonaleturistveger.no, norjaksi ja englanniksi)
- Norjalaiset jokamiehenoikeudet (miljodirektoratet.no, norjaksi)
- Norjalainen retkeilyaiheinen verkkolehti Friluftsliv (friluftsliv.no, norjaksi)
- Keskustelupalsta tunturivaeltajille Fjellforum (fjellforum.no, norjaksi)
- Retkeilyjärjestöjen ulkoilufoorumi Forum for natur og friluftsliv (fnf-nett.no, norjaksi)
Norjan parhaat palat Kalottireitillä
Norjan tunnetuimmista pitkistä vaellusreiteistä voi mainita noin 800 km pitkän Kalottireitin, joka kulkee Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa. Reitin lähtö- tai päätepisteet Norjassa ovat pohjoisessa Kautokeino ja etelässä Sulitjelma. Kalottireitti on pääosin kesäreitti, suurin osa Norjan alueella kulkevasta reitistä onkin merkitty vain kesäreittinä. Muita Kalottireitin lähtöpisteitä ovat Reisadalenin laakso (Ovi Raishiin), Kilpisjärvi, Abisko ja Kvikkjokk. Reitti seuraa osittain muita vanhempia reittejä. Reitin varrella on tunturitupia ja siltoja sekä mahdollisuuksia täydentää muonavarastoa.
Lue lisää Kalottireitistä
Tunturituvan lakanoihin yöksi
Norjassa on suuri määrä hyvin varustettuja ja huollettuja tunturitupia, joissa yöpyminen on maksullista. Vaatimattomallakin tuvalla on patjat, peitot, tyynyt ja lakanat, sekä hyvin varusteltu keittiö. Monelta tuvalta löytyy myös erillinen istuskelualue, ja ulkona voi olla useitakin terasseja pöytineen.
Norjan tunturituvat ovat hinnaltaan edullisempia kuin esimerkiksi Ruotsin, koska ne ovat Den Norske Turisforeningenin (DNT) alayhdistysten omistamia ja ne huolletaan talkoovoimin. Kaikkiin Norjan tupiin käy yksi ja sama yleisavain, jonka voi lunastaa itselleen. Tuvan voi varata etukäteen tai hoitaa maksu yöpymisen jälkeen, jos saapuu paikalle ilman ennakkovarausta ja tuvassa on tilaa. Tuvalle saavuttaessa on aina kirjauduttava sisään, eli kirjoitettava tietonsa tuvan varauskirjaan. Maksullista on myös käyttää tupaa päivävierailun aikana, esimerkiksi valmistaa ruokaa ja käyttää käymälää. Joillain tuvilla on erikseen maksu telttailusta.
Tupiin ei yleensä saa tuoda koiria, vaan koirat yöpyvät ulkona. Joillain tuvilla koiran saa ottaa tuvan eteiseen, tai sitten on erillisiä koiratupia.
DNT:n tupien lisäksi on suuri määrä yksityisiä sopimustupia, jotka täydentävät tupa- ja reittiverkostoa. Lisäksi on hyvä muistaa, että monissa Norjan tuvista ei ole jätteidenkeräilyastioita. Jokaisen kuuluu siis itse tuoda pois jätteensä tunturista.
Norjassa ei ole varsinaista autiotupaverkostoa, mutta Statsskogilla (Norjan metsähallitus) on tarjolla joitakin avoimia tupia ja kammeja (statskog.no, norjaksi).
Valittavana 570 tunnelmallista tunturitupaa
Norjassa Den Norske Turisforeningenin alayhdistykset tarjoavat maksullisia yöpymismahdollisuuksia tunturituvissa, joita on 570 eri puolella Norjaa. Tuvat luokitellaan seuraavasti:
Ubetjent hytte (tupa ilman palveluja)
Tähän luokkaan kuuluva tupa on pieni, 5 - 25 petipaikalla varustettu. Jossain tuvissa voi olla jopa 40 petipaikkaa ja tuvissa voi olla myös ylimääräisiä patjoja. Tuvassa on vuoteita, tyynyjä ja peittoja, keittomahdollisuus, astiasto, polttopuuta ja kirves. Kaikkiin tupiin käy DNT:n yleisavain. Suuri osa näistä tuvista on käytettävissä ympäri vuoden, jotkut tuvat pidetään kiinni talvikaudella.
Selvbetjent hytte (itsepalvelutupa)
Itsepalvelutupa on samanlainen kuin edellinen, mutta tuvalla on ostettavissa laaja ruokavarasto. Ruokaa voi ostaa itsepalveluperiaatteella ja tarjolla on päivällisruokia, leikkeleitä, näkkileipää tai vastaavaa. Tupa on lukittu, mutta siihen käy DNT:n yleisavain. Huippusesonkina tuvassa voi olla tupaisäntä. Suuri osa näistä tuvista on käytettävissä ympäri vuoden, jotkut tuvat pidetään kiinni talvikaudella.
Betjent hytte (palvelutupa)
Palvelutuvassa on tupaisäntä. Tuvassa tarjotaan kahden tai kolmen ruokalajin päivällisiä, siellä on viini- tai olutoikeudet ja yöpyä voi kahden-neljän hengen huoneissa tai makuusalissa. Useimmat tuvat ovat sähköistettyjä ja niissä on käytettävissä myös suihku ja kuivaushuone. Joissakin palvelutuvissa on myös sauna. Tuvat ovat pääsääntöisesti auki sesonkeina, mutta useat palvelutuvat voivat olla avoinna itsepalveluperiaatteella myös sesonkien ulkopuolella.
Lue lisää norjalaisista tuvista
Retkeillessä Norjassa pitää huomioida vaativat sääolot
Vuoristoinen sää voi vaihtua nopeasti
Ylhäällä tunturissa sää saattaa vaihtua äkillisesti ja rajusti sekä kesällä että talvella. Tyyni, aurinkoinen, lämmin kesäpäivä voi hetkessä muuttua myrskyksi, rankkasateeksi tai peräti tiheäksi lumisateeksi ja paksuksi sumuksi. Rankkasade nostaa jyrkkäpiirteisessä tunturimaastossa pienenkin puron vedet yli polvien ulottuvaksi rajuksi koskeksi. Siltoja ei aina löydy, edes vaikka olisi reitillä. Kannattaa opetella turvalliset tavat ylittää vesistöt ennen Norjaan lähtöä.
Talvella tuulisessa kelissä avotunturissa on silmät suojattava laskettelulasein ilmassa kiitäviltä jääkiteiltä. Avotunturissa pitää myös varustautua lämpimästi, tuulen viima jäähdyttää todella nopeasti.
Lumiturvallisuus
Lumivyöry vaatii tarpeeksi jyrkän rinteen ja sopivat lumiolosuhteet. Norjassa suuri osa tuntureista on niin jyrkkiä, että niiden rinteet luokitellaan lumivyörymaastoksi. Tämä pitää huomioida erityisesti talvella retkeillessä. Jos ei ole lumiturvallisuusosaamista, on parempi pysyä poissa rinteiltä, joiden kaltevuus on yli 25 astetta.
Norjan korkeat tunturit pysyvät lumisina pitkälle kesään. Alkukesällä monet retkeilyreitit voivat olla hyvinkin lumisia. Kesällä lumi ei ole usein kovin vyöryherkkää, mutta esim. kovat sateet voivat muuttaa tilanteen.
Suomessa ja Norjassa järjestetään lumiturvallisuuskursseja, joilla opitaan liikkumaan turvallisesti lumivyöryalueella.
Lue lisää lumivyöryistä
Sumu ja lumisade voivat viedä näkyvyyden
Läpinäkymättömässä sumussa voi eksyä vaikka seuraisikin merkittyä reittiä. Suuri osa etenkin avotunturissa kulkevista reiteistä on Norjassa merkitty maalimerkein kiviin. Kiviä voi huonolla kelillä olla vaikea havaita. Talvella kesäreitin merkintöjä ei näy lainkaan niiden peittyessä lumeen. Jos avotunturissa ei seuraa merkittyjä reittejä ja lumimyrsky tai tiheä sumu yllättävät, voi paikantaminen olla erittäin hankalaa, kun maastonmuotoja ei erota kaiken ollessa valkoista. Silloin riski eksyä on erittäin suuri, ellei mukana ole tarkkaa sijaintia kertovaa GPS-paikanninta.
Lumimyrsky voi aiheuttaa vaaratilanteen myös, jos ei ole mahdollisuutta päästä suojaan esimerkiksi tupaan. Lumeen kaivautuminen voi myös tarjota suojaa, mutta aina sekään ei ole mahdollista. Kylmä ja tuuli yhdessä luovat haastavat olosuhteet.
Jäätiköillä liikkuminen vaatii osaamista
Retkeily jäätiköllä vaatii osaamista ja olosuhteiden tuntemista. Jäätiköillä on railoja, joihin putoaminen voi olla kohtalokasta. Erityisen vaarallisia tilanteita voi syntyä huonolla näkyvyydellä, esim. tiheässä sumussa tai lumisateella, jolloin mahdolliset railot eivät näy. Talvella riskit kasvavat, kun railot peittyvät lumeen. Myös alkukesällä jäätiköllä voi olla vielä paljon lunta. Jos aikoo liikkua jäätiköllä, pitää olla tarvittavat taidot ja varusteet. Norjassa järjestetään jäätikkövaelluskursseja, joilla opitaan liikkumaan turvallisesti jäätiköillä.
Tunturissa puhelin ei aina kuulu
Tunturialueilla on harvoin matkapuhelimella kuuluvuutta, eikä puhelin saa olla ainoa turvaväline. Norjassa on käytössä kolme hätänumeroa:
- Palokunta 110
- Poliisi 112
- Ambulanssi 113
Puhelinnumeroihin lisätään Norjan maakoodi, joka on +47 tai 0047.
Reitti-ilmoitus
Kun teet kirjallisen reitti-ilmoituksen, sinulla on hyvät mahdollisuudet saada apua, jos joudut pulaan retkellä. Parhaimmassa tapauksessa se voi pelastaa hengen. Reitti-ilmoitus on tarpeen jättää ainakin omaisille. Ilmoituksesta pitää käydä ilmi seurueeseen kuuluvien nimet, retken alkamisajankohta, reitti pääkohdin, arvioitu paluuaika sekä varustus. Reitti-ilmoituksen vastaanottajalle on myös kerrottava, jos retken aikana tulee muutoksia reittiin tai reitin kestoon. Tupien vieraskirjoihin kannattaa myös kirjoittaa seuraava kohde. Retken päätyttyä pitää muistaa ilmoittautua reitti-ilmoituksen vastaanottajalle.
Pakkaa mukaan riittävät varusteet
Norjalaiseen retkeilykulttuuriin kuuluu kevyet reput, kuitenkaan turvallisuusvälineistä tinkimättä, sillä he liikkuvat tukeutuen tupien palveluihin. Pienempien reppujen ansiosta norjalaiset retkeilijät pystyvät liikkumaan nopeasti turvaan tupiin.
Norjassa retkeilyyn soveltuvat yleisesti ottaen samat varusteet kuin Suomessakin. Vaellussauva(t) ja kahluutossut ovat välttämättömät, kun kahlataan esimerkiksi jäätikköpurojen vuolaassa, sameassa vedessä. Sauva on otettava mukaan etukäteen, sillä puuttomalla alueella luonnonsauvoja ei ole saatavissa.
Talvivaelluksella kestävä retkilumilapio on välttämätön työkalu mahdollisen hätäsuojan tai lumiluolan kaivamiseksi. Hyvä turvavaruste on myös lumisäkki. Lumisäkin tulee olla niin suuri, että pieni ryhmä voi ryömiä sen sisään suojaan kovassa myräkässä. Lumivyöryalueella liikkuessa pitää olla lumiturvallisuusosaamista ja soveltuvat varusteet.
Tunturisuksien valtakunta
Tunturialueilla on yleensä kantava hanki ja jyrkemmät maastonmuodot, jolloin teräsreunoilla varustetuilla tunturi- tai retkisukset ovat paras suksivalinta. Näihin on saatavilla useita erilaisia sideratkaisuja sekä vaelluskenkien tyyppisiä, tukevia nahka- ja kangasmonoja. Suksissa on erilaisia pito-ominaisuuksia voideltavista suksista suomuihin ja nousukarvoihin. Suksiin voi kiinnittää myös koko suksen pituiset nousukarvat, joista on suuri apu pitkissä jyrkissä nousuissa, Pitkät nousukarvat auttavat myös ahkion kanssa hiihtämistä. Suomalaisiin, pehmeälumisiin metsiin soveltuvat pitkät ja leveät metsäsukset eivät toimi kovin hyvin Norjan avotunturiolosuhteissa.
Lue lisää Norjan olosuhteista
Retkeilijän kartat ja kulkuyhteydet Norjassa
Kartat
Norjan kartoista retkeilyyn käyttökelpoisin on Turkart -ulkoilukarttasarja (1:25 000 - 1:10 000). Toinen hyödyllinen karttasarja on Norjan maanmittauslaitoksen julkaisema topografinen kartta M711 (1:50 000).
Sähköiset kartat
- Norgeskart (norgeskart.no, norjaksi ja englanniksi). Norjan maanmittauslaitoksen julkaisema kartta ulkoilutietoineen sopii hyvin retkeilykäyttöön. Karttapalvelussa on mm. paikannus ja etäisyysmittarilla ja kartat löytyvät myös mobiilisovelluksena.
- Satelliittikartta (norgeibilder.no, norjaksi ja englanniksi). Karttaa voidaan käyttää retkien suunnittelussa.
Karttojen myyntipaikat
- Kartbutikken (kartbutikken.no, norjaksi ja englanniksi). Karttakaupasta voi tilata Turkart-sarjaa.