Vaasassa juhlittiin suomalaista maailmanperintöä

Metsähallituksen ja Maailmanperintöfoorumin yhteistiedote

Avoin ja joka toinen vuosi järjestettävä Maailmanperintöfoorumi toteutettiin ympäristöministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuttamana. "Maailmanperintöfoorumi on vakiinnuttanut paikkansa ja tarkoitus on kokoontua jälleen kahden vuoden kuluttua keskustelemaan ajankohtaisista asioista," sanoo kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Tänä vuonna foorumin aiheena oli Suomen kansallisen maailmanperintöstrategian (2015–2025) arviointi ja sen merkitys tulevaisuudessa. Tuoreen arvioinnin mukaan strategian toteutus on ollut laaja-alaista ja onnistunutta: se on vahvistanut Suomen asemaa vastuullisena maailmanperintötoimijana ja tiivistänyt yhteistyötä kohteiden välillä.

Samalla arviointi kuitenkin korostaa, että maailmanperintötyön vaikuttavuutta ja pitkäjänteisyyttä on vahvistettava, erityisesti rahoituksen, viestinnän ja yhteisöjen osallistumisen osalta.

"UNESCO:n maailmanperintökohteet ovat hyvin erilaisessa asemassa taustaresurssiensa ja rahoituspohjansa osalta. Arviointi vahvistaa sen, minkä kohteet kokevat arjessa: rahoituksen on oltava ennustettavampaa, jotta maailmanperintöä voidaan hoitaa pitkäjänteisesti ja tuleville sukupolville vastuullisesti", sanoo Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry:n puheenjohtaja Ulla Mikkanen.

Seitsemän kohdetta – yksi yhteinen verkosto

Suomessa on tällä hetkellä seitsemän UNESCO:n maailmanperintökohdetta: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Struven kolmiomittausketju sekä Merenkurkun saaristo.

Kohteet muodostavat yhdessä Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry:n, joka toimii asiantuntijaverkostona, yhteistyön rakentajana ja kestävän kehityksen aktiivisena edistäjänä. Yhdistys tekee näkyväksi maailmanperintökohteissa tehtävää työtä, tukee osaamisen jakamista ja edistää kumppanuuksia paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yhdistys perustettiin Vaasassa vuonna 2016, ja sen toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla sekä erilaisilla avustuksilla. Arvioinnin mukaan kymmenenvuotiaan yhdistyksen mahdollistama kohteiden välinen yhteistyö on ollut yksi strategian merkittävimmistä onnistumisista – mutta samalla toiminta nojaa yhä pieneen ja sitoutuneeseen toimijajoukkoon.

UNESCO:n maailmanperintö vahvistaa elinvoimaa ja kestävyyttä

Arviointi nostaa esiin myös UNESCO:n maailmanperinnön laajemman yhteiskunnallisen merkityksen: kohteet tukevat paikallistaloutta, matkailua, kasvatusta ja alueiden elinvoimaa. Muuttuva maailma, ilmastonmuutos ja turvallisuustilanteen kaltaiset tekijät korostavat tarvetta tarkastella maailmanperintöä entistä vahvemmin osana kestävää kehitystä.

Tulevana kesänä selviää, saako Suomi kahdeksannen maailmanperintökohteen, kun UNESCO käsittelee Aalto Works -kokonaisuutta, joka esittelee arkkitehti Alvar Aallon ainutlaatuista tuotantoa.

UNESCO:n maailmanperintösopimus on yksi maailman menestyneimmistä kansainvälisistä yhteistyösopimuksista. Sen on ratifioinut 196 maata, ja Suomi on ollut mukana sopimuksessa vuodesta 1987 alkaen.

Lisätietoja:

• Kansallisen maailmanperintöstrategian arviointi: toteutus onnistui, vaikuttavuutta vahvistettava (valtioneuvosto.fi)
• Merenkurkun maailmanperintöalue