Retkeilykohteet
Hae kohde, reitti tai sijaintiHaku alkaa automaattisesti, kun vähintään kaksi merkkiä on syötetty. Siirry hakutuloksiin alas tai ylösnuolinäppäimillä.
Tiilikkajärven kansallispuistossa 15.–16.8.2025 järjestetyn Bioblitz-tapahtuman tulokset ovat valmistuneet. Tapahtuman tavoitteena oli löytää kansallispuiston alueelta 24 tunnin aikana mahdollisimman monta eliölajia. Lajijahtiin osallistuneet lähes 50 asiantuntijaa ja harrastajaa löysivät yhteensä 1 567 eliölajia. Niistä aikaisempaa havaintoa alueelta ei ollut 944 lajista. Punaisen listan uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin kaikkiaan 98.
Bioblitz-tapahtumaan osallistui monien eri eliöryhmien huippuasiantuntijoita. Osaamista oli muun muassa putkilokasveista, sammalista, sienistä, jäkälistä, linnuista, kovakuoriaisista, kärpäsistä, sääskistä, vesiperhosista, perhosista, nivelkärsäisistä, nilviäisistä ja monista muistakin ryhmistä.
Heti 24 tunnin lajijahdin päätteeksi alustavat tulokset laskettiin paikan päällä Tiilikkajärvellä. Jo silloin lajeja todettiin löytyneen noin 1 052. Asiantuntijat veivät osan lajinäytteistä mukanaan myöhemmin tunnistettavaksi, ja lajimäärä kasvoi lopulta 1 567 lajiin. Eniten lajeja saatiin putkilokasveista, yhteensä 254 lajia. Kaksisataa (200) lajia ylittyi myös sammalissa, kaksisiipisissä eli kärpäsissä ja sääskissä sekä kovakuoriaisissa ja miltei sienissäkin.
Kokonaislajimäärä oli tähän mennessä järjestettyjen Bioblitz-tapahtumien toiseksi korkein.
”Tämä oli taas todella onnistunut Bioblitz. Kaikkien aikojen korkein osallistujamäärä sekä alueen luonnon monipuolisuus näkyvät todella hyvänä tuloksena, ja uutta tietoa alueen lajistosta kertyi mahtavasti”, iloitsee luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg Metsähallituksen Luontopalveluista.
Ennen Bioblitzia Tiilikkajärven kansallispuiston alueelta oli tietoja 1 122 lajista. Tapahtuman myötä alueelta tunnettujen lajien määrä saatiin nostettua yhteensä yli 2 000 lajiin.
”Tietämys alueen lajistosta oli aiemmin todella vähäistä. Tiedot paranivat nyt huomattavasti yhdellä iskulla – eniten sammalien, jäkälien, sienien, kaksisiipisten ja kovakuoriaisten osalta, vaikka tokihan siellä riittäisi yhä löydettävää, etenkin hyönteisissä”, sanoo Sampsa Malmberg.
Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin yhteensä 98 lajia, joista 51:stä ei ollut tiedossa alueelta yhtäkään aiempaa havaintoa. Eniten uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin jäkälistä (39 lajia), sammalista (17 lajia), linnuista (14 lajia), sienistä (13 lajia), minkä lisäksi niitä oli putkilokasveissa ja hyönteisissäkin.
Havaituissa uhanalaisissa lajeissa oli eniten vanhojen metsien lajeja, kuten lahopuilla ja vanhoilla puilla eläviä jäkäliä, sammalia ja kääpiä. Lisäksi havaittiin erilaisten suoluontotyyppien, kuten lettojen, korpien ja nevojen uhanalaisia lajeja, sekä erilaisiin vesiin, kuten puroihin, noroihin, jokiin, järviin ja lähteisiin sekä niiden rantoihin sitoutuneita uhanalaisia lajeja.
”Tiilikkajärven alueen luontoarvot ovat ennen kaikkea metsä-, suo- ja vesielinympäristöissä, ja tämä näkyy uhanalaislajistossa”, sanoo Sampsa Malmberg.
Mukaan mahtui jopa eliömaantieteellisesti uusia maakuntahavaintoja ja muita yllätyksiä.
”Sammalissa hienoin löytö oli vaarantuneeksi luokiteltu vesisiiransammal (Nardia compressa), joka löytyi Tiilikkajoesta pohjaan kiinnittyneenä. Havainto on paitsi Tiilikkajärvelle, myös Pohjois-Karjalan eliömaakunnalle uusi, ja Suomesta aiemmin tunnettuja esiintymiä on ainoastaan kolme”, kommentoi sammalkartoitukseen osallistunut erikoistutkija Kati Pihlaja Turun yliopistosta.
Hyönteisissäkin tuli lukuisia uusia maakuntahavaintoja.
”Harmaaleppäkorven kuivuneista allikoista löytyi silmälläpidettäväksi luokiteltu Oxypoda lentula -kovakuoriainen, joka on aiemmin havaittu vain viidestä paikasta Suomessa”, sanoo hyönteiskartoitukseen osallistunut Sampsa Malmberg.
Jäkälistä löytyi paljon uhanalaista ja silmälläpidettävää lajistoa. Yksi harvinaisimmista oli erittäin uhanalaiseksi luokiteltu kuusenpiikkijäkälä (Gyalideopsis piceicola), josta on toistaiseksi tehty Suomessa vain muutama havainto.
”Laji on Suomessa huonosti tunnettu ja siitä olisi hyvä saada lisää havaintoja. Kuusenpiikkijäkälä suosii jatkuvasti korkean ilmankosteuden omaavia kasvupaikkoja. Bioblitzin aikana sitä löytyi yksi pieni esiintymä Pumpulikirkon hiidenkirnusta, joka on pienilmastollisesti monille vaateliaille epifyyttijäkälille erinomaisen hyvä paikka”, kommentoi jäkäläkartoitukseen osallistunut lajistoasiantuntija Pyry Veteli Metsähallituksen Metsätalous Oy:stä.
Sieniä oli normaalia vaikeampaa löytää kuivan loppukesän takia, mutta silti useita kiinnostavia lajeja löytyi, ainakin kääpien joukosta.
”Uhanalaisen välkkyludekäävän itiöemät ovat monivuotisia, joten kuivuus ei ole sille yhtä kriittistä kuin lakkisienille. Laji löytyi ison, kaatuneen kuusenrungon alapinnalta ahkeran konttaamisen tuloksena”, riemuitsee luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Ensimmäinen Bioblitz järjestettiin vuonna 1996 Yhdysvalloissa, mistä idea on levinnyt ympäri maailmaa. Bioblitz-tapahtuman tarkoituksena on luontokohteiden kartoittamisen lisäksi kertoa luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelemisen tärkeydestä.
Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää Bioblitzin vuosittain jossakin kansallispuistossa tai muulla suojelualueella. Tapahtumaan osallistuu asiantuntijoita ja harrastajia myös Metsähallituksen ulkopuolelta. Tähän mennessä lajeja on kartoitettu Tiilikkajärven kansallispuiston lisäksi Naantalin Pähkinäisten saarella sekä Saaristomeren, Pallas–Yllästunturin, Hossan, Kolin, Pyhä–Luoston, Liesjärven, Riisitunturin, Nuuksion ja Sallan kansallispuistoissa. Seuraava tapahtuma järjestetään todennäköisesti Syötteen kansallispuistossa.
