Perämerellä kesä on parasta veneilykautta. Jää peittää kansallispuiston vesialueita yleensä joulukuusta toukokuuhun.
Perämeren kansallispuisto koostuu Kemin ja Tornion ulkosaariston pienistä saarista ja kareista. Maankohoamisen muovaamilla saarilla voi havainnoida entisaikojen kalastajien elämää sekä luontoa linnuista monipuoliseen kasvilajistoon. Kansallispuistoon päästäkseen tarvitsee veneen. Talvella matka taittuu hiihtäen.
- Aava, kirkas meri ja maankohoamisen muovaamat pienet saaret ja karit
- Selkä-Sarven ja Pensaskarin lyhyet luontopolut
- Huviveneilyyn sopiva kesäkohde
- Talvisin matka kansallispuiston saariin taittuu hiihtäen
- Selkä-Sarven retkisatama ja Pensaskarin käyntisatama
- Kolme vuokratupaa ja autiotupa
Forest fire warning in effect 31.07. 05:06 - 01.08. 00:00
Check fire-making restrictions ›Aktivitehtat ja máđijat
Kansallispuiston luontoon ja historiaan pääsee parhaiten tutustumaan Selkä-Sarven ja Pensaskarin saarissa.
Talvella kansallispuistoon pääsee hiihtäen. Sulana pysyvän laivaväylän vuoksi eri saariin hiihdetään eri reittejä.
Oahpásmuva maiddái eará aktivitehtaide
Lintujen tarkkailu, kalastus, melonta, uiminen
Perämeren luonto
Perämeren pohjoisimman perukan ulkosaaristossa sijaitsevan kansallispuiston maisemaa hallitsevat laajat ulapat. Rannat ovat kivisiä ja saarten sekä luotojen väliset vesialueet matalia.
Čuozáhaga luondu
Perämeren historia
Maankohoaminen ja meri muovaavat Perämeren maisemaa. Myös ihminen on jättänyt jälkensä. Kansallispuiston tärkeimmät kulttuurihistorialliset kohteet ovat Piispankivi sekä vanhat kalastustukikohdat.
History of the destinationGalledeaddji muitolistu
Álbmotmeahcci lea luonddusuodjalanguovluJokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa kansallispuistoissa. Huomioi liikkumisrajoitusalueet.
Gohtte dušše lobálaš gohttensajiinLeiriytyminen on sallittua ainoastaan Selkä-Sarven telttailualueella retkisataman lähettyvillä.
Gohtten tuvrahámmanis lea lobálašTuvrahámmanii oažžu giddet fatnasa ja idjadit eanemustá 2 jándora.
Guovllus leat lihkadanráddjehusat
Cahkket dola dušše lobálaš báikkiinDárkkis álo fámus lean meahccebuollinváruhusa ovdal dolastallama. Meahccebuollinváruhusa áigge dola oažžu cahkkehit dušše málestangovddiin main lea bohcci.
Muitte buktit ruskaseahkaGuovllus ii lea sirrenčuokkis. Buvtte ruskaseahka ja doalvvo ruskkaid fárustat.
Doala jiellatealliid álo gittaMuitte maiddái beatnatbaikaseahka ja čorge bázahusaid eret.