South by Cycle: Kouvola-Hanko

Reitti on ajettavissa eri rytmityksillä riippuen haluaako yöpyä luonnossa vai majataloissa, tai ehkäpä molempien parhaimmistosta nauttien. Seuraavassa etenemisrytmitys, josta löytynee vinkit sekä omatoimileiriytyjälle sekä majataloyöpyjälle. Yöpaikkojen sijainnit määrittelevät pitkälti päivämatkojen pituudet ja haastavuudet vaihtelevat jonkun verran. Ehdotettu etenemisvauhti on kokeneelle polkijalle helpohko, mutta kokemattomallekin maltillinen, varsinkin jos myötätuulihenget ovat suosiollisia ja kehoaan kuunnelleen rohkeaa ottaa lepopäiviä tarpeen mukaan. Pyöräilypäiviä kertyy ehdotetulla etenemisellä yhdeksän, josta kovakuntoinen voi hyvällä suunnittelulla nipistää päiviä poiskin.

Päivä 1, Kouvola - Anjala (67km, nousua 783m)

Ensimmäinen ajopäivä alkaa Kouvolan juna-asemalta, josta seurailee kevyenliikenteen väyliä ja ulkoilureittejä kangasmetsissä Tykkimäen huvipuiston kupeeseen ja siitä Paaskosken laavulle. Hiekkapäällysteiset kylätiet vievät Karhulan kylän kautta reitin hetkeksi Kuutostien kevyenliikenteenväylän varteen. Venäjän keisarikunnan 1700-luvulla rakennuttama Utin linnoitus on reitin varrella ennen Utin ABC:n palveluita ja vierailun arvoinen.

Utista reitti kulkee aina Kaipiaisiin asti hiekkateillä ja helpoilla poluilla harjumaisemissa. Tämä 15 km reittiosuus on yksi reitin haastavimpia, mutta enemmän kuin lisäponnistuksen arvoinen. Jos Kouvolasta tuli lähdettyä kivikovilla rengaspaineilla, nyt on hyvä hetki pehmentää renkaita niin, että meno muuttuu tähän maastoon helpommaksi ja mukavammaksi.

Retkimelojia varten alunperin rakennettu Mankin autiotupa on muutaman kilometrin päässä pois reitiltä, mutta sopii hyvin sadepäivän taukopaikaksi tai esimerkiksi ensimmäiseksi yöpaikaksi myöhään Kouvolasta lähdettäessä. Kouvolasta tuvalle kilometrejä kertyy noin 25. Melojille rakennetun autiotuvan erikoisuutena on, ettei sinne vie mitään polkua. Virallinen ohjeistus kulkea tuvalle pellon reunaa pitkin, mutta viljelykauden ulkopuolella selkein reitti lienee pellon halki - tosin sadesäällä se voi olla mutainen. Toinen sopiva taukopaikka löytyy juuri ennen Kaipiaista Rautjärven pieneltä viehättävältä uimarannalta, josta löytyy kota ja tarvittaessa tilaa telttailuakin varten.

Haastavampi reittiosuus päättyy Kaipiaisiin. Kaipiaisissa on kauppa, josta kannattaa varata evästä enemmänkin, jos suunnitelmissa on telttayö. Pian Kaipiaisten jälkeen eteneminen nopeutuu ja loppupäivä onkin sileitä ja mäkisiä hiekkateitä. Majataloon yöksi suuntaavalle päivän päätepiste on viehättävä Sippolan taiteilijakylä palveluineen. Laavu- ja telttamajoitusvaihtoehtoja on kolme reitin eteläpuolella ja niiden saavuttaminen pidentää ensimmäistä ajopäivää vähintään 9km laavuvalinnasta riippuen. Koukkaus kaikkien kolmen laavun kautta lisää kokonaismatkaa noin 17 km ja lisää asfalttia reitille noin 12 km.

Telttamajoittuville vaihtoehtona on myös jatkaa Sippolasta 13 km eteenpäin Korjärven uimarannalle, josta löytyy laavu ja tynnyrisauna. Telttailu Korjärven uimarannalla on sallittu ja saunan voi etukäteisvarata Mämmälän kyläyhdistykseltä erittäin edullisesti.

Päivä 2, Sippola - Ruotsinpyhtää (64km, nousua 32 m)

Sippolasta reitti jatkuu hiekkateitä pitkin ensin Korjärven uimarannalle ja siitä ulkoilureittien kautta Inkeroisiin. Tästä yöretkeläiset jatkavat pohjoiseen takaisin Kouvolaan 24km Kymijoen kulttuurikierros -reittiä.

Inkeroisten ja Anjalan kylien palvelut saavutetaan luultavasti lounasaikaan ja näissä kylissä sijaitsevat myös päivän viimeiset ruokakaupat illan leiriytymistä ajatellen. Kymijoen ylitys teollisissa kulttuurimaisemissa Ankkapurhan patoa pitkin.

Ankkapurhan jälkeen reitti mutkittelee kylän reunalla viljapeltoja halkovalle hiekkatiellä. Noin 10km nopeaa hiekkatietä seuraa noin 5km pätkä asfalttia, josta reitti jatkuu metsien ja peltojen rytmittämänä kohti Ruotsinpyhtäätä ja Loviisaa. Matkalla voit pysähtyä vilvoittelemaan Antinniemen uimarannalla, jossa on tulipaikka ja uimaranta. Uimarannan jälkeen peltomaisemat jatkuvat ensin 16km hiekkateillä, jota seuraa reilut 8km maantien reunaa. Reittivaihtoehtona on kiertää Teutjärvi länsipuolelta Ruotsinkylän kautta - mikäli viisi lisäkilometriä suurempaa päällystetietä ei haittaa, jolloin reitille osuvat myös Ruotsinkylän kauppa ja Gulf-baari.

Sippolasta Ruotsinpyhtäälle kertyy kilometrejä kohtuulliset 64km ja helpohkot 360 nousumetriä. Kiireisempi ja hyväkuntoisempi voi pinkoa pidemmällekin, sillä Loviisaan on Ruotsinpyhtäältä vain 26 lisäkilometriä. Majataloja hyödyntävälle ilmeinen etappi toiselle päivälle on ajaa Sippolasta Strömforssin Ruukin palveluiden ääreen, kunhan majapaikkavarauksen muistaa vain tehdä reilusti ennakkoon.

Päivä 3, Ruotsinpyhtää - Loviisa (27km, nousua 273m)

Kolmas ajopäivä on helpohko, joten aamun voi aloittaa tutustumalla rauhassa Strömforssin vanhaan teollisuusmiljööseen. Alueelta löytyy useita kahviloita ja ravintoloita, joten siellä tulee helposti vietetty pidempikin tovi ihaillen viehättävää ruukkialuetta ja vieraillen sen putiikeissa ja pajoissa. Strömforssista päästään lyhyen, mutta kauniin vesistön kupeessa kulkevan päällystepätkän jälkeen hiekkateille, joita pitkin matka etenee vauhdikkaasti kohti Loviisaa. Tesjoen kylän metsätiekoukkaus maustaa muuten suoraaviivaista loppupäivää Loviisaan, josta löytyy mukava palvelukattaus leirintäalueesta luksukseen.

Päivä 4, Loviisa - Porvoo (68km, nousua 591m)

Reitti jatkuu Loviisasta värikkäiden puutalokortteleiden välissä Loviisan satamaan ja siitä rantoja seuraillen kohti Valkon kylää. Sieltä hiekkatiet vievät Loviisanniemen mäntymetsiin ja kallioisten ulkoilureittien kautta Korsvikin rapakivilohkareista muodostuneelle kivikirkolle, josta avautuu merimaisema Suomenlahdelle. Tämän jälkeen matka jatkuu kohti Pernajan historiallista kylää, jossa löytyy kaksi ihastuttavaa kesäkahvilaa ja Pernajan kirkon uimaranta.

Pernajasta reitti jatkuu kohti Koskenkylää pääasiassa hiekkatiellä ja kylästä löytyy kauppa, pizzeria ja huoltoaseman kahvila. Koskenkylässä reitti kulkee 1683 toimintansa aloittaneen ruukkialueen ja Koskenkylän kartanon vierestä. Koskenkylästä reitti jatkuu suoraviivaisesti vaihdellen hiekkateiltä päällysteelle ja taas hiekkapinnoille. Postimäen ulkoilmamuseo on erinomainen tauko- ja vierailupaikka, ennen kuin reitti jatkuu maantien reunaa Porvooseen. Majataloyöpyjille Sannäsin kartano on vaihtoehto Porvoon yöpaikkavaihtoehdoille 11 km ennen Porvoota. Porvooseen asti jatkaville Tervajärven uimaranta ja Brunnbergin makeistehtaan myymälä sattuvat vielä matkalle ennen Porvoon vanhaan kaupunkiin saapumista.

Porvoo tarjoaa Loviisan tapaan viehättävän yöpaikkavalikoiman aina leirintäalueesta vanhankaupungin lukaaleihin. Porvoon vanhan kaupungin putiikit, idylliset kujat sekä joenrannan trendikkäät kahvilat ja ravintolat tekevät Porvoosta erinomaisen yö- ja lepopaikan. ´ M/s J.L. Runegerg kuljettaa matkustajia Helsinki-Porvoo-Loviisa -välillä kesäaikaan. Laivamatkaa hyödyntäen reitistä voi ajaa Loviisa-Porvoo-Helsinki -osuuden viikonloppuretkenä, tai Porvoo-Helsinki -välin yöretkenä.

Päivä 5, Porvoo - Ängesbölen laavu (61km, nousua 724m)

Porvoosta reitti jatkuu 12km ensin joenvartta ja sitten merenrantoja seuraillen, joka on hieno aloitus viidennelle pyöräilypäivälle. Pub Lättähattu vanhan Porvoon radan varressa sijaitsee sopivasti 25km päivän aloituksesta ja ravitsee kehoa ja mieltä retkeilijän valitsemassa suhteessa. Lättähatulta sukelletaan Porvoon mäkisille takateille hiekkatievoittoisesti kunnes saavutaan kevyenliikenteenväylille muutamaksi kilometriksi. Saapuminen Sipoon Söderkullan kylään tapahtuu takaovesta hiekkatiekoukkauksen kautta. Söderkullan kartanolla makeannälän voi poistaa Kakkukartanossa poiketen, istahtaen hetkeksi terassin varjojen alle puutarhaa ihaillen.

Jos suunnitelmissa on yö Ängesbölen laavulla Sipoonkorven kansallispuistossa, Söderkullan kaupoista saa tarvittavat eväät iltaa ja seuraavaa aamua varten. Sipoonjoen ylityksen jälkeen reitti laavulle on päällystetietä peltomaisemissa, ennen muutamaa kilometriä hiekkatietä suojelumetsän siimekseen Ängesbölen telttailualueelle. Yöpaikan erikoisuutena on kotamainen kaksoislaavu.

Majataloa yöksi etsivä on nyt vahvoilla, sillä Sipoonkorven kansallispuistosta on metropolialueen reunaan vain kivenheiton matka. Viidennen retkipäivän jälkeen saattaa mukavalta tuntua myös Kuusijärven Savusauna Sipoonkorven suojelualueiden reunalla, jonne Ängesbölen laavulta noin 14 km lisäkilometrejä.

Jos suunnitelmissasi on ajaa Kouvola-Hanko -reitistä vain itäosa Kouvola-Helsinki -retkenä, niin Kuusijärven saunoilta on kolme eri reittivaihtoehtoa Helsingin keskustaan: 1) Jatka Kouvola-Hanko -reittiä Pitkäkoskelle ja siitä Helsingin keskuspuistoa pitkin keskustaan (37km) 2) Jatka Kouvola-Hanko -reittiä 7km Tikkurilan juna-asemalle ja ota siitä seuraava lähijuna Helsingin keskustaan 3) Käänny Kuusijärveltä etelään (Vuosaareen on 23km) ja hujahda Vuosaaresta Helsingin keskustaan metrolla tai pyörällä Eurovelo 10 seuraten.

Päivä 6, Ängesbölen laavu - Mustalammen telttailualueet (75km, nousua 1072m)

Kuudetta ajoäivää teemoittaa pitkälti vesi ja nyt tällä kertaa virtaavassa muodossa. Kuusijärveltä reitti saapuu 23km jälkeen Keravanjoen rantaan, jonka vartta seuraillaan alavirtaan sileitä hiekkabaanoja pitkin Vantaan- ja Keravanjoen yhtymäkohtaan asti. Tästä alkaa teoreettinen ylämäki Vantaanjokea ylävirtaan Pitkäkoskelle ja Pitkäkosken ulkoilumajalle asti. Siitä eteenpäin reittiä teemoittaa vaellus- ja pyöräreitti nimeltään Reitti 2000. Reitti kulkee pian Vantaanjoelta poistumisen jälkeen Louhelan juna-aseman läheltä, joten Helsingin keskusta on edelleen alle puolen tunnin päässä.

Nuuksion järviylänköä lähestyttäessä nousut lisääntyvät ja jyrkkenevät: reilun 30 kilometrin matkalla nousumetrejä kertyy jopa 450, joka on suomalaisittain paljon. Onneksi mäet ovat lyhyitä ja lisäksi parit laavut rytmittävät taukomahdollisuuksillaan pulssimaista etenemistä mukavasti. Luukin ulkoilualueella on uimaranta ja Ravintola Laguna.

Luukin ulkoilualueen tuntumassa Reitti 2000 varrella on kaksi märkää ja teknistä polkuosuutta, joiden kiertäminen on helppoa Nettaan ja Pakankylän kautta. Haastavat kohdat on merkitty karttaan varoitusmerkein ja kiertovinkein. Kiertotien käyttö suositeltavaa, ellei pieni hike-a-biking ja mahdollisesti märät jalat haittaa!

Pirttimäen kahvila Ukén, 62km Ängesbölestä, toimii porttina Nuuksion kansallispuistoon. Tulipaikan ja kahvilan lisäksi Pirttimäestä on vuokrattavissa sauna, tosin kahvilan aukioloaikojen puitteissa ja varmimmin etukäteisvarauksella. Pirttimäeltä on Mustalammen telttailualueille vain 13km, mutta jälkilämmöt eivät liene vältettävissä, sillä nousumetrejä kertyy Nuuksion sydämeen 250m.

Nuuksion kansallispuisto on yksi South by Cycle -reitistön kohokohtia ja sijainnillaan ja ominaispiirteiltään jokseenkin ainutlaatuinen jopa ulkomailta arvioituna, joten nousumetreille saa roppakaupalla vastinetta. Reitti kansallispuistossa on melkeinpä kokonaisuudessaan sorapintaisia ulkoilureittejä, joten ainakin kevyitä vaihteita omaavalle pyöräily puiston halki on ainakin teknisesti helppoa.

Suomen Luontokeskus Haltia sijaitsee Nuuksion sydämessä ja näyttely ravintoloineen noin 5km ennen Haukkalammen ja Mustalammen telttailualueita. Haltia Lake Lodge palvelee yöksi majoituspalvelevia etsiviä Haltian luontokeskuksen vieressä, vaihtoehtoinaan Oravankolon vuokratupa ja Tikankolon saunallinen vuokratupa. Yöpyminen Oravankolossa lisää päivän etenemään noin 5km ja yöpyminen Tikankolossa noin 8km.

Mustalammen ja Haukkalammen leirintäalueet ovat idyllisiä paikkoja yöksi kallioisine korpilampimaisemineen, mutta samalla myös joitakin ehkä koko Suomen suosituimpia retkeilykohteita. Onneksi telttapaikkoja on reilusti yhteensä kolmessa eri telttapaikkavaihtoehdossa ja sopu sijaa antanee ruuhkaisina kesäviikonloppuina. Jos jaloissa riittää virtaa ja illassa vielä valoa, niin Saarilammen telttailualueelle on näiltä telttapaikoilta 6 lisäkilometriä.

Päivä 7, Mustalammen telttailualueet - Korpuddenin telttailualue (84km ja 1030m nousua)

Nuuksion kansallispuistosta saavutaan ensin hiekka- ja sitten asfalttipintaisia sivuteitä pitkin Veikkolan kylään, jossa on hyvä tankata ennen Veikkola-Lohja -siirtymää. Reitti seuraa osittain noin 9km matkan säännöllisesti liikennöidyn autotien reunaa, joka lienee koko South by Cycle -reitistön vaarallisin reittiosuus liikenteen vuoksi. Liikennekulttuuri pyöräilijöiden huomioinnissa on Suomessa kansainvälisestä näkökulmasta kohtuullinen, mutta silti suurin pyöräilyyn ja retkipyöräilyyn liittyvä riski syntyy autoliikenteestä. Tämä ei ole paras reitti Veikkolasta Lohjalle, mutta Vanhaa Turuntietä pitkin matka ainakin taittuu tehokkaasti.

30km päiväkilometrin kohdalla saavutaan vihdoin Lohjan harjulle, jonka päällä reitti mutkittelee ulkoilureittejä ja helppoja polkuja pitkin Lempolan ruokakaupoille ja pikaruokaloille. Lohjanharjulta laskeudutaan Lohjanjärvelle, joka on on koko Uudenmaan maakunnan ja samalla koko reittialueen suurin järvi. Lohjan rantaraittia jatkuu kokonaisuudessaan ruhtinaalliset 18km. Päivä päättyy majataloa yöksi etsiville Mustion linnaan, jonne reitti kulkee ensin päätien vartta ja sitten kumpuilevia hiekkateita pitkin.

1700-luvulla rakennettu Mustion linna on puistoineen, kauniine sivurakennuksieneen ja palveluineen varmasti koko reitistön mielenkiintoisimpia yöpaikkoja, mutta mikäli se on buukattu täyteen tai prioriteettinä on muuten nukkuminen tähtien alla, leiriytyminen on mahdollista Korpuddenin ulkoilualueella noin 6km Mustion linnalta.

Päivä 8, Korpuddenin telttailualue - Furuholmenin laavu (79km, nousua 1095m)

Toiseksi viimeisen ajopäivän alussa reitti mutkittelee hiekkateitä ja sitten kevyenliikenteen väyliä Mustion Linnalta Mustion Muonitukseen kyläkauppaan ja kahvilaan, junaradan varteen. Rataa seuraillaan Karjaalle asti yhdistellen hiekkateitä, helppoja polkuja ja ulkoilureittejä. Polkupätkät tekevät tästä noin 15 km reittisuudesta hieman reitin yleistä tasoa haastavamman, mutta palkintona on metsän rauhaa - silti suoraviivaisesti seuraavaa kohdetta lähestyen. Karjaalta löytyy täysi kattaus palveluita, mutta myös juna-asema. Yhteys Helsinkiin on vain tunnin, jos reissulta pitää pätkäistä viimeiset puolitoista ajopäivää pois.

Karjaalta yhteys Fiskarssiin on historialtaan ja maisemaltaan hienoa, kevyenliikenteenväyläksi muutettua ratavallia, eli englantilaisittain railtrailiä pitkin. Fiskarssin Ruukkialueella on ravintoiloita ja muutama laadukkaampi yöpaikkavaihtoehto, joten vanha ruukkialue on erinomainen tauko- ja yöpaikka. Fiskars Trail Centerin maastopyöräilyreittien verkosto lähtee myös suoraan kylältä. Mustion linnalta kilometrejä kertyy Fiskarssiin vain 37, mutta lyhyempi ajopäivä varmasti kelpaa, kun ajopäiviä on takana jo täyden viikon verran.

Fiskarssista reitti kääntyy vihdoin kohti Hankoniemeä ja kumpuilevat hiekkatiet vievät matkaajan Pohjan kylästä ensin Skarpkullan museon kahvillalle (joka ei aivan aina ole auki) ja siitä viihdyttävän metsätiepätkän kautta Tenholan kylään. Jos suunnitelmissa on telttayö Västerbyn ulkoilualueella, Furuholmenin laavuilla, niin Tenhola on muonalaukun täydennyspiste yöpymistä varten. Majataloon yöksi suuntaavalle Villa Christine on hieman päivää lyhentävä vaihtoehto, mutta eipä Tammisaaren viehättäviin puukortteleihin sekä ravintoloiden soppakuppien ääreen ole kuin 20 lisäkilometriä.

Päivä 9, Furuholmenin laavu - Hanko (49km, nousua 310m)

Viimeinen ajopäivä alkaa polkaisulla Västerbyn ulkoilualueen halki historialliseen Tammisaareen, jonka vanhankaupungin kahvilat ja ravintolat ovat enemmän kuin lisäkilometrien arvioisia. Tammisaaresta reitti jatkuu Hankoniemen itäreunaa pitkin ensin uutukaista päällystietä pitkin ja metsätielle, joka vie Källvikenin lähteelle, jota nykyään kutsutaan Dagmarin lähteeksi alueesta viehättyneen Venäjän keisari Dagmarin mukaan. Reitti etenee Skogbyn kylään, jossa kahvila-ravintola Villa Kosthåll on pyöräilijöiden suosima taukopaikka. Skogsbystä alueella reitti siirtyy hetkeksi polulle, joka kulkee Harparskogin linjan panssarivauniesteen läpi ja siitä Prediumin satamaan. Tästä reitti jatkuu rantapolkua pitkin Lappohjan kaupalle.

Lappohjan kylässä reitti ohittaa pikku villoja ja kesäteatterin kunnes saavutaan Högsandin/Lappohjan hiekkarannalle. Täällä avautuu merimaisema ylhäältä hiekkatöyrään päältä pitkälle lähes Tammisaaren saariston kansallispuistoon asti. Leiriytyminen Högsandin/Lappohjan uimarannan alueella on sallittua ja laaja hiekka ja mäntykangasalue onkin yksi reitin hienoimpia leiripaikkoja – tosin ilman makeaa vettä. Huomaa, että Högsandin/Lappohjan alueella reitti kulkee osin pehmeitä ja/tai kapeita polkuja pitkin jotka tekevät etenemisestä ajoittain verkkaista.

Valtatien ylityksen jälkeen reitti seuraa hetken hiekkatietä kunnes koukataan Hankoniemen pohjoisrannan poluille ja ulkoilureiteille. Furunäsin laavu meren rannalla käy tuulen salliessa taukopaikasta ennen Silverstrandin leirintäaluetta, joka on monipuolisine palveluineen (telttapaikkoja, pikkumökkejä, ravintola, sauna jne.) ideaali vaihtoehto telttamajoittujille. Viimeiset kilometrit Hankoon yhdistelevät polkuja ja ulkoiluväyliä ennen Hangon hiekkarannoilla saapumista, joita seuraillaan Hangon Itäsatamaan asti.