Pituus24,9 km
Kesto(3-4 päivää)
HaastavuusVaativa
Piilolan polku on erämaisuutensa vuoksi vaativa vaellusreitti. Sinulla tulee olla aiempaa vaelluskokemusta sekä hyvät erä- ja suunnistustaidot. Reitillä on vain vähän kulkua helpottavia rakenteita, kuten pitkospuita ja siltoja, ja joet ylitetään pääasiassa kahlaten tai kiveltä toiselle astuen. Pitkokset ovat huonokuntoista ja niillä kävellessä tulee olla varovainen. Reitti on merkitty Suomen puolella puutolpilla. Norjan puolella on maalimerkit puun kyljissä tai kivissä, ja lisäksi puiden oksilla riippuvia heijastimia. Maastossa on vähän korkeusvaihteluita, mutta maaperän kivisyys hidastaa kulkemista. Reitti on kuljettavissa varmimmin kesäkuun puolen välin ja syyskuun lopun välisenä aikana eli kevättulvien jälkeen, mutta ennen ensilumen maahan tuloa. Piilolan polku on myös kulttuurinen reitti, jota vaeltaessa voit eläytyä entisaikojen elämään erämaassa. Kalaisten järvien rannalla sijainneiden erämaatalojen elämä perustui omavaraistalouteen. Vaellusreitti mukailee vanhoja erämaatalojen ja maalikylien, Suomen Nellimin ja Norjan Vaggatemin, välisiä kulkureittejä. Kirveellä tehdyt pilkat iäkkäiden mäntyjen kyljissä näyttävät entisen kulkukeinon linjauksen. Jos jatkat reitillä Norjan puolella, kokonaispituudeksi tulee 35 km.
Metsähallituksen asiakaspalvelu siirtyy Ivalossa puhelimeen ja verkkoon
Metsähallitus palvelee Ivalon asiakkaita jatkossa puhelimitse ja digitaalisissa palvelukanavissa. Ivalon toimiston asiakaspalvelupiste on auki viimeisen kerran perjantaina 18. lokakuuta 2024.
Lue lisää- Reitti on kuljettavissa vain sulan maan aikaan
- TulentekopaikkaTarkista aina voimassa oleva maastopalovaroitus ennen tulentekoa.
- LeiriytymismahdollisuusLeiriytyminen on sallittua jokaisenoikeuksin.
- TupaPiilolan autiotupa
- KäymäläMuista tuoda wc-paperi.
- Muista roskapussiReitillä ei ole jäteastioita. Tuo roskapussi ja vie roskat mennessäsi.
- Ei vesipistettä
- Ei talvikunnossapitoa
Yhteystiedot
Reitin lähtöpisteLähtöpiste: 68° 58.446', 28° 29.381, null null
Piilolan polun ensimmäiset pari sataa metriä kulkevat metsätalousalueella, jossa metsien käytön jäljet ovat selvästi nähtävissä. Vätsärin erämaa-alue alkaa 3 km:n polulla kävelyn jälkeen.
Reitti seuraa Kessijärven rantaa kulkien vanhojen mäntymetsien halki. Polku kiertää kaikki vaikeakulkuisimmat kivikot.
Kessijärven jälkeen ohitetaan Matalajärvi ja Kuivaslompola itäpuolelta. Tällä osuudella on myös ojien ylityksiä.
Kuivaslompololta kuljetaan 5,3 km matka kohti Nuottamajärveä kauempana järvistä, aluksi suoalueella ja sen jälkeen hieman kuivemmalla maalla.
Nuottamajärven laavu sijaitsee noin 9 km:n päässä Kessijärveltä. Laavua ennen ylitetään Naamajoki siltaa pitkin. Hietikkolompolan oja ylitetään kahlaten ennen Piilolan autiotupaa.
Piilolan autiotuvan jälkeen reitti halkoo soita, joiden yli ei ole pitkospuita. Taival huipentuu Norjan ja Suomen rajan ylitykseen Piilolan rajanylityspaikalla. Poroaita erottaa kaksi valtiota toisistaan. Piilolan autiotuvalta rajalle on matkaa n. 3,8 km.
Norjan puolen reittikuvausta (ei näy kartalla): Piilolaporten-Ellenvannskoia 6,3 km. Vaellusreitin suurimmat korkeusvaihtelut osuvat tälle välille, mutta nousut ovat maltillisia. Ellenvatnet-järven selkä hallitsee tämän osuuden maisemia. Lähestyttäessä Ellenvannskoian autiotupaa reitin varrella on Ylä-Paatsjoen kansallispuiston luonnosta ja kulttuurihistoriasta kertovia luontopolkutauluja.
Norjan puolen reittikuvausta (ei näy kartalla): Ellenvannskoia-Sortbrysttjern 4,4 km. Piilolan polun viimeistä, Sortbrysttjern-järven rantoja seurailevaa osuutta, kuvittavat kansallispuiston luontoa ja kulttuurihistoriaa esittelevät opastetaulut. Viimeinen laavu sijaitsee noin 2,4 km:n päässä Ellenvannskoian autiotuvalta. Sortbrysttjern-järven rantaviivaa seuraten saavutaan Piilolan polun pohjoiseen päätepisteeseen.