Naarajoen melontareitti

NAARAJÄRVI – NAARAJOKI -VÄLIJOEN KYLÄ Joki virtaa lähes asumattomilla seuduilla. Se saa alkunsa Naarajärvestä ja laskee Niskajärveen. Jokiosuuden pituus on 20 km ja pudotuskorkeutta matkalla 4 m. Lomatriolta melotaan Naarajärven länsirantaa noin 1 km, mistä Naarajoki alkaa. Lähtöpaikka Lomatriolla on muuttunut, se on nykyisin päärakennuksen pohjoispuolella (vasemmalla), ei leirialueen saunarannassa.

Jokisuusta tullaan n. 300 metrin melonnan ja Kantalantien alituksen jälkeen Alanteenlammelle. Keskellä on kulkukelpoinen väylä, muu osa lammesta on varsinkin loppukesästä tiheän vesikasvillisuuden peitossa. Lammella voi tavata vesilintuja. Joki jatkuu lammelta kohti etelää leveänä ja suorana, mutta kapenee pian ja alkaa polveilla Isosuon halki. Puusto suolla on valtaosin pienikasvuista mäntyä. Joen rannoilla on koivikoita ja lepikoita sekä runsaasti erilaisia pajukasveja. Lakka- ja karpaloaikaan löytyy paikoin poimittavaa. Suon kaakkoiskulma on ojitettu. Joen ja suon yli kulkee suurjännitelinja. Kortemäen jälkeen muuttuu maaperä kovemmaksi ja puusto komeammaksi. Kangasmaisessa maisemassa joki virtaa nopeammin ja suoraviivaisemmin, kuin taakse jääneellä suo-osuudella. 2-3 tunnin melonnan jälkeen tullaan Tensalan sillan kohdalle, missä alitetaan silta. Kevättulvan aikaan siitä ei sovi ali, muulloin kyllä. Kilometri edellisen jälkeen tulee toinen silta. Matkaa jatkettaessa on seuraavana vuorossa Lounaansuo. Täällä on selvästi nähtävissä sotien jälkeen tukinuittoa varten käsipelissä kaivetut kanavat, jotka oikovat kiperimmät jokimutkat. Rannat ovat hyvin tiheän kasvillisuuden peitossa. Länsipuolelle jää Lounaanlampi, jonka laskujoki liittyy Naarajokeen melontasuuntaan nähden oikealta. Linnuista kiinnostuneille löytyy lammelta katseltavaa. Noin 400 m edellisestä vesiteiden risteyksestä saavutaan Sahinjoen eli Maurunjoen ja Naarajoen risteykseen. Sahinjoki tuo idästä Iso-Naakkiman vesiä. Jokien yhtymisen jälkeen virtaus voimistuu ja joki kääntyy länttä kohti. Rannoilla on nähtävissä merkkejä majavayhdyskunnan töistä. Pian tullaan 400 m:n mittaiselle sahille, jonka nimi on komeasti Kälystenkoski. Laskureitti on selkeä. Kilometri tämän jälkeen tullaan Niskanivun levähdyspaikalle. Niskanivulla on laavu, tulentekopaikka, polttopuita, inva-WC ja talousjätepiste.

Pian Niskanivun jälkeen saavutaan kauniille Suuraukeansuolle, jonka pohjoislaitaa joki seurailee. Välijoen kylää lähestyttäessä jäävät aukeat maisemat taakse ja joen ylle kaartuu runsas puusto. Hieman ennen Niskajärveä tullaan Välijoen kylän sillalle, johon yhden päivän retken voi päättää. Rantautumispaikka on heti sillan jälkeen oikealle johtavan vesiuran ja tien varressa. Useamman päivän reissussa olijan kannattanee yöpyä Niskanivulla tai jatkaa matkaa vielä Vehvalle tai Niskajärvelle. NISKAJÄRVI – PORSASKOSKI – NYKÄLÄ

Välijoen sillalta on Niskajärvelle matkaa noin kilometri. Edessä näkyvä saari kierretään pohjoiskautta ja suunnataan sen kärjestä suoraan länteen Etelä-Aapelin palvelupisteeseen (Huom! Varaus etukäteen!), jossa on maksullinen yöpymismahdollisuus ja sauna sekä muut tarpeelliset palvelut.

Jos matkaa jatketaan Niskajärveltä ilman pysähdystä, voidaan Naarajoen suulta suunnata suoraan länteen ja kapeikon kautta edelleen etelään, mistä reitti jatkuu Välijokea pitkin Vehvaalle. Välijoessa on matalahko I-luokan koski. Vehvaalle tullaan järven pohjoiskoilliskulmasta. Vehvaan kaakkoisrannan levähdyspaikalta löytyy tulentekopaikka, puucee ja talousjätepiste.

Vehvaan länsirannalta, 500 m levähdyspaikalta pohjoisluoteeseen, alkaa parin kilometrin mittainen Rantojoki, joka laskee Pyhäluomaan. Pyhäluoman vedet laskevat järven lounaiskulmasta Porsaskoskeen, jossa on myllypato. Porsaskosken mylly on ohitettava maitse vasemman rannan kautta rakennus kiertäen. Kannattaa meloa maantiesillan ali patoaltaaseen ja sen vasempaan reunaan ja rantautua siinä muotkausta varten. Pian myllyn jälkeen tullaan Pitkäsjärvelle, jossa kierretään suoraan lännessä näkyvä niemi pohjoiskautta ja käännytään etelään.

Seuraavaksi ovat vuorossa ovat Pitkäsjoki, Palvalampi ja Nykälänjoki. Nykälänjoessa on neljä pientä koskea, jotka vauhdittavat mukavasti matkantekoa. Nykälänjoen varrella sijaitsee täyden palvelun Koskentila ja reitin ehkä parhaat, joskin kalleimmat, kalapaikat. Kalastamiseen tarvitaan tilalta myytävä erillinen lupa. Nykälänjokea jatkettaessa tullaan Orjuulammelle ja edelleen Nykälän kylälle, mihin Välijoen kylän sillalta aloitettu päiväretki yleensä päätetään. Jos on tarkoitus jatkaa vielä matkaa, niin alitetaan silta ja pienen kosken jälkeen ollaankin jo Kyyveden aalloilla.

Seuraava yöpaikka löytynee jostain Kyyveden lukuisista saarista tai merkityiltä leiripaikoilta, joista lähin on reilun neljän kilometrin päässä järven itärannalla sijaitseva Pitkäniemen levähdyspaikka. Tarjolla on telttapaikka, tulentekopaikka, WC ja maksullinen yöpyminen sekä sauna. KYYVESI – RAUHAJÄRVI – PUULA

Kyyvesi on pohjoispäästään kapea. Sen muodostavat Pilkonselkä, Jänisselkä ja Kuvasselkä. Kyyveden alueella on kaikkiaan kymmenkunta rakennettua ja merkittyä leiripaikkaa. Jos matka on Haukivuorelle kannattaa sinne suunnistaa Emäsalon pohjoispuolelta. Muutoinkin on vaivan väärtti suunnata kanootin keula kohti Kerolahtea, missä on yöpymispaikka aarnialueen tuntumassa.

Kerolahdesta on helpointa suunnistaa kohti Kangasniemeä palaamalla Emäsalon pohjoispuolitse Kuvasselälle ja siitä Honkasalon saaren pohjoispuolitse Tähtiniemeä seuraillen Mäkiselälle, jonka länsirannalla sijaitsee Luusniemen leiripaikka. Sieltä matka jatkuu kapeaa reittiä Väliveden kautta Rauhajärvelle.

Rauhajärvelle tultaessa melotaan kilometri lounaaseen ja kierretään Pohjaniemi, jossa on myös leiripaikka, luoteeseen kääntyen. Länsirantaa seuraillen tullaan parin kilometrin jälkeen Läsänkosken lasku-uoman suulle. Luonnon vehreys voi kätkeä jokisuun näköpiiristä jos meloo kovin kaukana rannasta. Kanavamainen uoma virtaa upean puuston ympäröimänä. Pian Kangasniemi-Mikkeli-tien alituksen jälkeen saavutaan Läsänkoskelle. Osan koskesta joutuu ohittamaan esteiden vuoksi maitse. Reitin suurimpana koskena kannatta siihen muutenkin käydä tutustumassa etukäteen ja selvittää laskukelpoisuus. Reilun kilometrin jälkeen tullaan Puulalle.

Seuraavaksi melotaan Vuojaselän itärantaa seuraillen kohti luodetta ja tullaan Likoniemen leiripaikalle. Siitä jää sopiva päivämatka Vuojaselän, Pauninsaaren leiripaikan, Kotkaisen, Pilkanselän, Suurolansaaren leiripaikan ja Ruovedenselän kautta Kangasniemen venesatamaan tai edelleen reitin päätepisteeseen Puulan Melontakeskukseen.