Retkeily & ulkoiluPituus31,3 km
Kesto(2-3 vrk)
Herajärvenkierros kulkee kansallispuiston läpi ja mahdollistaa monen päivän vaelluksen. Reitin eteläinen osuus perustettiin vuonna 2011 ja se täydentää jo klassikoksi noussutta pohjoisempaa kierrosta. Reitin voi aloittaa useilta pysäköintialueilta.
Nämä retkikohteet ja reitit kiinnostavat ensi kesänä luonnossa liikkuvia
Metsähallituksen Erä- ja luontoyhteisössä käytiin viime vuonna keskustelua, jossa jaettiin kesän retkisuunnitelmia. Erä- ja luontoyhteisö on Metsähallituksen asiakastutkimuksen alustana toimiva yhteisö, johon kuuluu noin 1200 retkeilijä- ja eränkävijäasiakasta eri puolilta Suomea. Jäsenistä 225 osallistui retkisuunnitelmia koskevaan keskusteluun.
Lue lisääSikosalmen vetolossi Herajärvenkierroksen varrella on käytössä
Sikosalmen vetolossi Herajärven eteläpäässä, Herajärvenkierroksen varrella on vesillä. Herajärvenkierroksen eteläisen ja pohjoisen osuuden voi nyt kiertää jälleen ympyräreittinä.
Herajärvenkierroksen vaelluskausi alkaa tavallisesti toukokuussa
Kolin kansallispuistossa ja lähialueilla kiertävän Herajärvenkierroksen vaeltaminen tulee mahdolliseksi keväällä, kun Sikosalmen ylitys sulaa niin, että vetolautta voidaan ottaa käyttöön. Viestimme tästä Kolin kansallispuiston Ajankohtaista-sivulla. Vielä huhtikuun puoliväli paikkeilla 2025 Kolilla on täysi talvi.
Lue lisää- Kesäreitti, kuljettavissa tavallisesti toukokuusta lokakuuhun.
- Hidaskulkuinen ja korkeuseroiltaan haastava reitti sopii hieman kokeneemmille vaeltajille.
- Reitti kulkee yksityisillä luonnonsuojelualueita sekä yksityismailla ja osin Kolin kansallispuistossa.
- Tulentekopaikkoja, laavuja ja autiotupa.
- Yhdistettävissä Herajärvenkierroksen pohjoiseen osaan, jolloin yhteismitta 60 km.
RengasreittiSuositeltava kulkusuunta myötäpäivään.
LeiriytymismahdollisuusKansallispuiston alueella leiriytyminen on sallittua ainoastaan tiettyjen tauko- ja tulentekopaikkojen välittömässä läheisyydessä: tällä reitillä Lakkalassa ja Rykiniemessä.
VesipisteKeittämättä juomakelpoista vettä saa Kiviniemen retkeilykeskukselta (hana ulkoseinässä).
KäymäläMuista tuoda wc-paperi.
Muista roskapussiReitillä ei ole jäteastioita. Tuo roskapussi ja vie roskat mennessäsi.
Yhteystiedot
Reitin lähtöpisteKiviniemen retkeilykeskus, Mustalahdentie 27, 81160 Kontiolahti
Kiviniemi - Lakkala - Rykiniemi - Suopelto - Eteläpää - Kiviniemi Kiviniemi - Lakkala 4 km Lähtöpisteessä, Herajärven rannalla Kiviniemen tilan pohjoispuolella on kaksipuoleinen laavu eli kotus. Kotuksen lähellä sauna, joka on vapaasti retkeilijöiden käytössä. Saunan huollosta vastaa Kontiolahden kunta. Kiviniemestä Lakkalaan kuljetaan hienoissa järvimaisemissa. Heti Kiviniemen jälkeen edessä on Sikosalmen ylitys vetolautalla. Lautta vedetään vaijerin avulla tarvittaessa omaan laituriin, sitten astutaan lautalle ja käsivoimin matka jatkuu vastarannalle. Rinkka täytyy turvallisuussyistä ottaa pois selästä ylityksen ajaksi. Lauttaa saa käyttää korkeintaan kolme henkilöä yhtä aikaa. Talvisin lautta ei ole käytössä. Lautan tilanne kannattaa tarkistaa Kolin luontokeskus Ukosta, jos retkeilee aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Ahosaaren taukopaikalla on tulentekopaikka, kuivakäymälä ja liiteri. Orivirran yli menee kävelysilta, jonka jälkeen reitti saapuu Kolin kansallispuiston alueelle. Lakkalan tilan ympäristössä voi leiriytyä, evästellä ja uida. Virallista uimarantaa ei kuitenkaan ole. Tulentekopaikka, liiteri, kuivakäymälä ja telttailualue ovat päärakennuksen takana Herajärven rannalla. Lakkalan kaivon vesi ei ole juomakelpoista. Vettä voi hakea vajaan kahden kilometrin päästä Seppälän tilan kaivosta tai ottaa järvestä tai lähdepurosta tien pensaikon puolelta. Luonnonvesi on syytä keittää ennen juomista. Kesäisin Lakkalan pihapiirin maisemaa hoitavat lampaat, jotka laiduntavat perinteisissä pisteaidoissa.
Lakkala - Rykiniemi 5,8 km Reitti Rykiniemeen lähtee Lakkalan pihasta itään päin riihipellon kautta. Pohjoiseen lähtevä reitti vie pois Eteläpään kierrokselta kohti Ukko-Kolia. Vesivarantoja voi käydä täydentämässä Seppälän tilan kaivosta, joka sijaitsee savusaunan takana. Seppälässä on kesäisin lampaita hoitamassa maisemaa ja lammaspaimenia huolehtimassa lampaiden hyvinvoinnista. Seppälän vuokratupa on laidunkauden ulkopuolella (syyskuussa ja toukokuussa) myös retkeilijöiden varattavissa. Seppälän jälkeen kiivetään 250 m korkealle Vesivaaralle, mistä avautuu hieno maisema Herajärvelle. Herajoentien ylityksen jälkeen männikkökankaalla voi tutustua vanhoihin tervahautoihin ja hiilimiiluihin, jotka kertovat alueen metsänkäyttöhistoriasta. Reitti kulkee Iso Vesilammen rannan kautta pienelle harjulle, josta on näkymä Likolammelle. Luantien ylityksen jälkeen voi tehdä noin 40 metriä pitkän piston Putrakon lähteelle ja täydentää vesivarastoja. Lähteen veden laatua ei ole toistaiseksi tutkittu, joten se kannattaa keittää ennen juomista. Maan alta pulppuava Putrakon lähde virtaa purona Herajokisuuhun. Kapealta hiekkarannalta avautuu kaunis näkymä Pieliselle. Retkeilijä ylittämässä vesialuetta alkutalvesta. Hän kahlaa vedessä ja ottaa tukea ylhäällä vajereissa roikkuvasta köydestä.Putrakon lähteen jälkeen reitti kulkee rehevässä maastossa kohti Herajokea ja kahluuvaijeria. Kahluuvaijerin avulla joen ylitys käy matalan veden aikaan helposti. Kengät kannattaa ottaa pois ja kääriä housujen lahkeet ylös, ja sitten vain rohkeasti vilvoittelemaan varpaita Herajokeen! Valitse sopivan mittainen kahluuköysi ja ylitä joki rauhallisesti kahlaamalla. Joen pohjassa on kiviä, jotka voivat olla liukkaita. Kahluuvaijeria saa käyttää vain yksi henkilö kerrallaan. Rinkan lantiokantovyö ja rintaremmi on avattava ennen ylitystä, jottei rinkka aiheuta vaaraa kaatumistilanteessa. Ryhmän vetäjän tulee palauttaa kahluuköysiä ylityksen jälkeen siten, että molemmilla puolilla jokea on riittävästi köysiä. Kevät- ja syystulvan aikaan veden pinta voi olla niin korkealla, että Herajoen kahluuvaijeri on syytä kiertää Herajoentien, sillan ja Vaaralahdentien kautta. Jos jättää kahluuvaijerin ja Hirvivaaralle kiipeämisen väliin ja kulkee Vesivaaran jälkeen Herajoentietä pitkin Rekilammentien risteykseen saakka, on tietä pitkin kuljettava osuus 3 km, ja vaellusmatka lyhenee reilun kilometrin. Joen ylityksen jälkeen kannattaa tehdä pisto Rykiniemen hiekkarannalle, jonne on reitiltä matkaa 550 metriä. Rannalla voi telttailla, ja siellä on kuivakäymälä ja tulentekopaikka. Matala ranta on uimareiden suosiossa. Virallista uimarantaa ei kuitenkaan ole. Rannalta avautuu laaja näkymä Pieliselle.
Rykiniemi - Suopelto 5,2 km Rykiniemen piston jälkeen reitti nousee Hirvivaaralle, jolta avautuu hieno maisema. Hirvivaaran jälkeen voi tutustua alueen teollisuushistoriaan ja tehdä noin 100 metrin mittaisen piston vanhalle kyaniittikaivokselle. Ilokallion maisema on myös kokemisen arvoinen. Reitin varrella on valoisia koivikoita ja nuorta männikköä. Ilokallion jälkeen reitti jatkaa yksityisten maanomistajien mailla, kunnes laskeudutaan Kaunislahdentielle, jota kävellään 80 m. Sitten käännytään Rekilammentielle, jota kävellään 160 m ja käännytään vasemmalle kohti Rekivaaraa. Rekivaaralta laskeutumisen jälkeen matkan varrella on pari sievää lampea. Lampien jälkeen kavutaan taas ylöspäin, mäntymetsässä kohti Pajakalliota. Suopellon laavu on yksityisen maanomistajan rakentama, mutta vapaasti retkeilijöiden käytössä. Suopellossa on laavun lisäksi liiteri ja kuivakäymälä.
Suopelto - Eteläpää 7,1 km Suopelto-Eteläpää välillä on suuria korkeuseroja ja mahtavia kaukomaisemia. Reitti kulkee vanhojen metsien suojelualueen läpi, mutta myös metsätalousmaalla ja hakkuuaukeilla. Suopellon laavun jälkeen reitti kiipeää Kolinvaaralle. Matkan varrella on hienoja kallioita ja puronvarsia. Seuraavaksi kiivetään Pesävaaralle ja Takavaaralle, missä reitti kulkee Taka-Aarnion vanhojen metsien suojelualueen läpi. Taka-Aarnion vanhojen metsien suojelualue on noin 18 hehtaarin laajuinen luonnontilainen vanha metsä, jossa on arvokkaita kallionalus- ja puronvarsilehtoja. Rinteen alla on nuorempia lehtipuuvaltaisia metsiä. Seuraavaksi reitti kiipeää Moisseenvaaralle, mistä avautuu kaunis näkymä Pieliselle. Ennen Kiiesvaaralle kiipeämistä reitti käy Moisseenlammen rannassa. Kiiesvaaralta laskeudutaan Eteläpääntien varteen, missä on pysäköintialue. Eteläpään laavu, tulentekopaikka ja kuivakäymälä sijaitsevat Kuikkipuron varressa 200 m Eteläpääntieltä lounaaseen. Laavulle mahtuu yöpymään 6–8 henkilöä.
Eteläpää - Kiviniemi 8,8 km Reitin varrella on vanhoja viljelysmaita ja metsätalouden jäljet ovat näkyvissä monin paikoin. Reitti kulkee paikoin kivisessä maastossa ja korkeuseroja on paljon. Eteläpään laavun jälkeen reitti kulkee Kuikkipuron varressa, missä voi varsinkin keväällä ihastella kosken pauhua. Ahvenlammen rannassa on Kontiolahden kunnan omistama autiotupa, tulentekopaikka, kuivakäymälä ja liiteri. Ahvenlammen jälkeen kiivetään Kivivuorelle ja kuljetaan Rautaportista kivilohkareiden välistä. Huuhkajavaaran taukopaikalla on tulentekopaikka, kuivakäymälä ja liiteri. Huuhkajavaaran laelta voi ihastella Huuhkajalampea, joka on jyrkkien kallioseinämien ympäröimä. Herajärven rannassa 300 m ennen Kiviniemeä on wc, tulentekopaikka ja liiteri.
Reitin päätepisteKiviniemen retkeilykeskus, Mustalahdentie 27, 81160 Kontiolahti