PyöräilyPituus263 km
Kesto(3-5d)
Idänkävijän reitti on noin 260 kilometrin ja 3–5 päivän hiekkatievoittoinen ympyräreitti, joka yhdistää Riihimäen, Lopen, Tammelan, Forssan ja Hämeenlinnan toisiinsa viehättävien luontokohteiden ja paikallisten palveluiden kautta. Matkan varrelta löytyy Komion luonnonsuojelualue, Saaren kansanpuisto ja Ahveniston luonnonsuojelualue sekä 20 eri järveä. Reitti kulkee osin myös viikinkiajalta lähtöisin olevaa Hämeen Härkätietä pitkin. Reitti on retkeiltävissä luontokohteissa ja leirintäalueilla yöpyen, mutta myös kokonaan ilman telttaa majataloissa ja hotelleissa yöpyen varaamalla majoitus hyvissä ajoin etukäteen. Kokenut pyöräilijä saa reitistä itselleen sopivasti haastetta, mutta matkan voi taittaa myös rauhallisesti luonnosta nauttien.
- Kanta-hämäläistä rehellistä soratietä parhaimmillaan: vähäliikenteistä, vaihtelevaa ja hyvin hoidettua
- Saaren kansanpuisto, Komion luonnonsuojelualue ja Pääjärven virkistysalue
- Ahveniston ja Turengin Salpausselän jylhät harjumaisemat
- Reitin varrelta löytyvät useat laavut ja tulipaikat antavat yöpymiselle useita vaihtoehtoja
Reitti kuljettaa pyöräilijän läpi Kanta-Hämeen kulttuurihistoriallisten maisemien, harjujen, järvien ja kylätaajamien. Reitti yhdistää kaupunkien palvelut, erämaatunnelmat, kulttuurikohteet ja monipuoliset majoitusmahdollisuudet yhtenäiseksi pyöräretkeksi, joka soveltuu erityisesti gravel- tai retkipyörillä kulkeville seikkailijoille.
Reitti on suunniteltu edettäväksi 3–5 vuorokauden aikana, ja se on ajettavissa sekä myötä- että vastapäivään. Yöpyminen onnistuu niin luonnon helmassa kuin majoitusliikkeissä, ja palveluita löytyy eri välimatkoin reitin varrelta.
Reitti alkaa Riihimäen rautatieasemalta ja kulkee kaupungissa pyöräteitä pitkin. Kaupunkimaisemat vaihtuvat pian maalaisidylliin, ja asfaltti kovapintaiseen soratiehen. Ensimmäiset taukopaikat löytyvät Paalijärven ja Hirvijärven rannoilta, joissa voi hengähtää veden äärellä. Reitti jatkuu Lopen keskustan kautta Komion luonnonsuojelualueelle ja Luutasuon ainutlaatuisille suomaisemille.
Komion luonnonsuojelualueelle kuljetaan hiekkatietä pitkin. Luutasuon suomaisemat ja Komion jääkauden jälkeensä jättämät harjut ovat alueen maisemallisia kohokohtia. Täältä löytyy kauniita pysähdyspaikkoja ja mahdollisuus tutustua alueen monimuotoiseen luontoon myös kävellen. Reitti jatkaa Lopen kauniissa harju- ja järvimaisemissa hiekkateitä pitkin kohti Räyskälän karuja mäntymetsiä.
Jo viikinkiaikana syntynyt Hämeen härkätie johdattaa kohti Saaren kansanpuistoa, jossa Kaukolanharjun näkötorni tarjoaa reitin upeimpia näkymiä Hämeen järviylängön metsien, järvien ja soiden ylle. Tammelaan kuljetaan päällystettyä tietä pitkin maalaismaisemissa.
Tammelasta jatketaan vanhaa kirkkopolkua pitkin kohti Forssaa. Siellä reitti risteää kaupungin teollisen historian kanssa: vanha kehräämöalue ja Mustialan tila kutsuvat tutkimaan menneiden aikojen elämää ja arkea. Mustialasta reitti palaa takaisin historialliselle Hämeen Härkätielle. Tieosuudet vaihtelevat asfaltista kovapintaiseen kärrypolkuun ja kumpuilevaan hiekkatiehen.
Hämeenlinnassa Ahveniston harjulla on polkupohjaisia nousuja ja teknistä maastoa, joiden jälkeen on mahdollisuus uida ja levätä. Kaupungissa pyöräilijää odottavat kahvilat ja ravintolat, keskiaikainen Hämeen linna ja mahdollisuus täydentää varusteita tai nauttia lyhyt lepo kulttuurin äärellä.
Viimeisellä osuudella Hämeenlinnasta takaisin Riihimäelle reitti johdattaa historiallisten Vanajanlinnan ja Harvialan kartanon ohi kiertäen Katumajärven pyörätietä ja hiekkateitä pitkin. Kiipulan jälkeen kuljetaan jääkauden muovaaman harjualueen vierustaa hiekkateitä pitkin. Näillä seuduilla ihminen on liikkunut ja asustanut jo kivikaudella. Ennen päätöspistettä Riihimäellä ehtii vielä virkistäytyä Kolmilammin lavalla ja ihailla Ryttylän maalaismaisemaa.
Reitti on parhaimmillaan yhdistämällä majoitusta luontokohteissa ja majataloissa/hotelleissa. Matkan varrella on tarjolla majoitus- ja ruokailumahdollisuuksia etenkin Riihimäellä, Forssassa ja Hämeenlinnassa, mutta myös Lopelta, Tammelasta, Rengosta, Turengista ja Kiipulasta löytyy vaihtoehtoja. Ruoka- ja vesitäydennystä kannattaa suunnitella etukäteen erityisesti Forssan ja Hämeenlinnan väliin, jossa reitin varrella olevat palvelut ovat harvassa.
Idänkävijän reitti on saavutettavissa junalla: Hämeenlinnaan ja Riihimäelle on hyvät junayhteydet Helsingin ja Tampereen suunnista. Paikallisjunat pysähtyvät matkan varrella myös Ryttylän ja Turengin asemilla. Forssaan on bussiyhteys Helsingistä. Reitti on pyöräiltävissä sekä myötä- että vastapäivään, ja sen voi tarvittaessa jakaa osiin tai yhdistää muihin Häme by Cycle -reitistön osuuksiin.
Reitti kulkee vanhoja kauppareittejä pitkin metsien ja maalaismaisemien läpi. Se sopii jo hiukan kokeneelle yksin matkustavalle seikkailijalle sekä rauhallisemmista päivämatkoista nauttiville retkeilijöille – teltassa tai lakanoiden välissä.
Pituus
262.3 km
Päällystämätön
69%
Kesto
3-5d
Polkua
3%
Nousumetrit
-
Haastavuus (1-5)
3
Laskumetrit
-
Pyöräilykelpoinen
100%
Yhteystiedot
Alueen retkeily- ja matkailuneuvonta, Esittelyn sisältö
Hämeen virkistysalueyhdistysLisätietoa kohteesta
Lähtöpaikka: Riihimäen rautatieasema
Riihimäeltä Räyskälään 67 km Reitti alkaa kätevästi Riihimäen rautatieasemalta, joka tarjoaa hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Reitin alussa Riihimäen palvelut tarjoavat oivan tilaisuuden hankkia eväät ennen reitille lähtöä ja hankkia viime hetken pyörähuollon tarvikkeet.
Hyttikortteli Reitin kulkee aluksi kaupungin hyväkuntoisia pyöräteitä pitkin. Kolmen kilometrin ajon jälkeen on hyvä pysähtyä varmistamaan varusteiden kiinnitys ja tutustua Riihimäen hyttikorttelin, joka on tunnettu lasiteollisuuden historiasta. Korttelin ympäristössä voi aistia vanhan ajan tunnelmaa, ja sen arkkitehtuuri ja historia tarjoavat kiinnostavan lähtökohdan retkelle.
Riihimäen metsästysmuseo ja Suomen lasimuseo Lyhyen matkan päässä sijaitsevat Riihimäen metsästysmuseo ja Suomen lasimuseo, jotka esittelevät alueen kulttuurihistoriaa. Metsästysmuseo tarjoaa näkymiä suomalaiseen erä kulttuuriin, kun taas lasimuseo on tunnettu erityisesti suomalaisten lasimestareiden taiteesta.
Paalijärvi ja Hirvijärvi Reitti vaihtuu pyöräteistä mutkittelevaan kovapintaiseen soratiehen ja kohti Paalijärveä. Paalijärven rannalla sijaitsevat uimaranta ja laavu tarjoavat loistavat mahdollisuudet taukoon. Vain 2 km:n päässä on Hirvijärvi, joka houkuttelee myös uimaan tai nauttimaan tauosta luonnon helmassa. Täällä on myös mahdollisuus päästä saunomaan vuokrasaunassa. Molemmat rannat sopivat mainiosti rauhallisiin hetkiin veden äärellä.
Lopen kirkonkylä Reitti jatkuu hyväkuntoista hiekkatietä jolla on muutamia kipakoita nousuja ennen Loppijärven rantaa. Matkan jatkuessa hiekkateitä pitkin saavutaan Vanhankosken myllylle ja sähkölaitosmuseolle, jotka tuovat esiin paikallista historiaa. Lopen kirkonkylä, noin 35 km reitin aloituspisteestä, tarjoaa mahdollisuuden täydentää muonavarastoja, ruokailla ja nauttia kirkonkylän tunnelmasta. Tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa myös päivän jatkosuunnitelmat sillä seuraava isompi kauppa on 60km päässä.
Komion luonnonsuojelualue ja Luutasuo Lopen jälkeen reitti jatkuu Pilpalantietä pitkin kohti Komion luonnonsuojelualuetta. Luutasuon alueelle koukataan Pappilanläänin reippaan hiekkatienousun kautta. Luutalammin rannalla oleva tulipaikka tarjoaa rauhallisen levähdyspaikan. Levähdyspaikalla evästäessä voit nähdä joutsenten kiihdyttävän lammelta lentoon tai kuulla kaakkurin huudon. Luutasuon alueen selkeät reitit, kuten Esteetön Samo (1 km), Pikku-Samo (3,5 km) ja Luutaharjun Samo (6,5 km), lähtevät Luutasuon pysäköintialueelta ja ovat retkeiltävissä kävellen, osin myös pyöräillen. Komion luonnonsuojelualueella yöpyminen on sallittua Komionlampien telttailualueella.
Marskin maja ja Räyskälän kyläkauppa Komion alueen lävitse kuljetaan mäntykangasmetsien ympäröiminä idyllisiä hiekkateitä pitkin harjumaisemissa. Komion alueen jälkeen Räyskälään asti on seudun vuoristoratatiet. Ensin sorastettu Eräläntie ja perään asfaltoitu Räyskäläntie - nämä kannattaa ajaa rauhallisesti. Ennen Räyskälää voi poiketa Marskin majalla, joka on 2 km päässä reitiltä. Kesäkaudella majan kahvila ja museo tarjoavat mielenkiintoisen taukopaikan. Matkalta löytyy taukopaikaksi myös Pilkuttimen kota ja Sähkönokka, joissa yöpyminen on kielletty, mutta päiväaikaiselle tauolle ne tarjoavat mainiot puitteet. Räyskälän kyläkauppa, noin 70 km kohdalla lähtöpisteestä, on viimeinen paikka täydentää eväitä ennen Tammelaa. Lähellä sijaitsee Räyskälän lentokentän ravintola, joka tarjoaa mainion taukopaikan ja majoitusta sekä Camping Laakasalon leirintäalue, jossa pääsee leiriytymään myös teltalla.
Hämeen järviylänköä pitkin Saaren kansanpuistoon (21 km)
Iso-Melkutin ja Tammelan kaitajärvi- Hämeen järviylänkö Tauluntieltä käännytään Melkuttimentielle, joka on hiekkatie. Iso-Melkuttimen alue toimii porttina Hämeen järviylängölle, joka on täynnä upeita järvi- ja harjumaisemia. Iso-Melkuttimen laavulle ajetaan pysäköintipaikan ohitse kärrypolkua josta lyhyt hyväkuntoinen polkuosuus hiekkatielle. Halutessasi voit pysähtyä yöpymään pitkulaisen kirkasvetisen Tammelan Kaitajärven rannalle.
Porras ja Saaren kansanpuisto Reitti jatkuu vaihtelevaa hiekkatietä pitkin Hämeen Härkätielle josta saavutaan Portaan kylään. Kylä on ollut Eteläisen Suomen tärkein risteysalue Hämeen Härkätien kukoistuksen aikaan. Portaan Nahkurinverstaalla voi nauttia kahvit, majoittua tai tutustua ainutlaatuiseen mahkatehdasmuseoon. Lyhyen asfattitien jälkeen alkaa yksi reitin hienoimmista osuuksista. Saaren kansanpuistoon saavutaan lehtomaista ulkoilupolku pohjaa - tässä kohtaa mittarissa on jo 85 km. Saaren kansanpuisto on upea ympäristö tauolle. Puistosta löytyy ravintola, kioski, uimarantoja sekä historiallisia kohteita joihin voi tutustua. Alueella saa yöpyä vain Kuivajärven rannalta löytyvän Raanpään laavun luona olevissa puutelttoissa. Läheiseltä Venesilta campingilta löytyy mökin tai telttapaikan vuokrausta ja ravintola. Ennen matkan jatkumista kohti Tammelaa kannattaa tutustua Kaukolanharjun näkötorniin ja Albert Edelfeltin muistomerkkiin.
Lyhyt päiväetappi Tammelasta Forssaan (15 km)
Saaren kansanpuistosta Tammelaan Saaren kansanpuistosta lähdetään Tammelaan johtavaa seututien reunaa ylittämällä vanha betoninen Saarensalmen silta. Sillan jälkeen on vasemmalla puolella rannassa Venesillan leirintäalue jonka jälkeen poiketaan pyörätiemerkkien opastamana Suvikujalle. Kukkuramäen jälkeen ajetaan pyörätietä pitkin Tammelaan. Tammelassa on mahdollisuus täydentää ruokaa ja juomaa.
Saapuminen Forssaan Tammelan taajamasta on jäljellä loppupyrähdys Syrjänharjulla kulkevalle vanhalle kirkkotielle, jossa reitti on osin teknistä polkua. Polun teknisyydestä johtuen voi polkupyörää joutua taluttamaan lyhyesti. Reitti päättyy Forssan linja-autoasemalle, jonka ympäristöstä löytyy tori, kauppoja ja ravintoloita – täydellinen päätös ensimmäiselle osuudelle.
Forssasta Hämeen Härkätielle ja Pääjärven virkistysalueelle (34 km) Reittiosuus kohti Hämeenlinnaa antaa aikamatkan viikinkiajalle, sillä reitillä Forssasta Hämeenlinnaan kuljetaan monin paikoin Hämeen Härkätiellä. Ennen lähtöä Forssasta tulee varmistaa, että mukana on riittävästi vettä ja ruokaa , sillä seuraava isompi kauppa on yli 60km päässä. Reitti alkaa Forssan linja-autoasemalta, josta se kulkee Linikkalanlammin uimarannan ohitse. Tämä tarjoaa mahdollisuuden virkistäytyä jo reitin alussa. Forssasta Pääjärvelle Reitti lähtee pieniä hiekkatietä pitkin kohti Mustialan kartanoa. Kartano on historiallinen pysähdyspaikka, jossa voi nauttia sen kauniista ympäristöstä ja vierailla maaseutu museossa. Reitti jatkuu kohti Pääjärven virkistysaluetta. Kuivajärven itäpuolelta löytyy majoitusta Hykkilän huviloilta. Hiekkatie vaihtuu kärrypoluksi ja ylitetään jyrkkä ja korkea Uudensillanmäki, jossa on syytä olla tarkkana ja liikkua pyörällä oman taitotason mukaan. Pääjärvelle saavutaan asfalttipintaista Hämeen Härkätietä pitkin. PIENNAR Pääjärven virkistysalueella on uimapaikka, laavuja taukoja varten sekä mahdollisuus leiriytyä. Tämä on erinomainen paikka pysähtyä nauttimaan omia eväitä ennen matkan jatkamista.
Hämeen Härkätietä pitkin Hämeenlinnaan (65 km)
Pääjärveltä Renkoon Pääjärven jälkeen reitti siirtyy Hämeen Härkätielle muutamaksi kilometriksi, ennen kuin se kulkee kärrypolkumaista Rauniotietä pitkin Pitkäjärven tilalle. Nousu tilalle on jyrkkä ja sateella liukas. Tila on luonnonkaunis taukopaikka, jonka jälkeen seuraavana kohteena on Nummenkylän kylätalo. Täällä on kahvila ja uimaranta, jotka tarjoavat mahdollisuuden rentoutumiseen. Reitti kulkee kumpuilevaa hiekkatietä pitkin, kunnes se saapuu Renkajoen reunaa myötäillen Rengon taajamaan. Rengossa on palveluja, kuten kauppa ja ravintola, joissa voi täydentää juoma- ja energiavarastoja ennen matkan jatkamista. Lisäksi Rengossa kannattaa vierailla Härkätien museossa. Rengon läheisyydessä sijaitsee myös Kulttilan kyläyhdistyksen vuokrattava kota, joka on hyvä majoitusvaihtoehto.
Rengosta Hämeenlinnaan Rengosta matka jatkuu maastoltaan vaihtelevaa hiekkatietä pitkin. Palvelut vähenevät, joten on tärkeää varautua riittävällä energialla ja vedellä. Ensimmäinen kahvila Rengon jälkeen on Jurevita, joka sijaitsee noin 30 km päässä. Reitti kulkee kohti Hämeenlinnaa, liittyen jälleen Hämeen Härkätiehen. Ahveniston harjulla reitti tarjoaa vaativampaa maastoa, mutta reitti osuus palkitsee upeat näkymät ja mahdollisuuden uida Ahvenistonjärvessä. Polun teknisyydestä johtuen voi polkupyörää joutua taluttamaan lyhyesti. Ahvenistolta reitti jatkaa Punaportin kaupunginosan läpi Hämeensaaren ja Vanajaveden rantaa pitkin Hämeenlinnan rautatieasemalle.
Saapuminen Hämeenlinnaan Ennen reitin päätepistettä kannattaa poiketa Hämeenlinnan torilla nauttimassa torikahvilan tunnelmasta. Kaupungissa voi myös vierailla Hämeen linnassa, Vankilamuseossa ja Museo Militariassa. Vanajaveden rantaan saavuttaessa on mahdollista käydä pesemässä reissun pölyt pois Hämeenlinnan uimahallissa tai uimarannalla. Hämeenlinnassa toivottaa yöpymään welcome cyclist hostelli Naurava Kulkuri.
Hämeenlinna - Hämeen sydämestä Kiipulaan (25 km)
Hämeenlinnan rautatieasema Reitin kolmas osuus alkaa Hämeenlinnan rautatieasemalta. Reitti suuntautuu kaupungista ulos pyörätieverkostoa pitkin. Tämä osuus kulkee pääradan vierustan taajamien ohitse ja isompia kauppoja on tiheään. Aikataulun salliessa suosittelemme tutustumaan Kantolan muraaliin, joka sijaitsee noin 3 km etelään asemalta. Tämä suuri ja tunteikas seinämaalaus on alueen taiteellinen maamerkki. Katumajärvi ja Honkalan ranta, Vanajanlinna ja Harviala Reitti suuntautuu Katumajärvelle, jossa Honkalan rannan luonnonsuojelualue tarjoaa upeita maisemia ja mahdollisuuden lintujen tarkkailuun alueen lintutornista. Reitti kulkee Katumajärven vierustaa pitkin kohti Vanaja Golfin puistomaista ympäristöä päättyen Hotelli Vanajanlinnaan. Tämä historiallinen linna ja sen ympäristö tarjoavat mahdollisuuden levähtää ja nauttia paikallisesta kulttuurihistoriasta. Vanajanlinnan jälkeen reitti jatkuu nopeaa torpparin asfalttia pitkin Harvialan kartanolle. Kartanolla on kahvila, jossa voit pitää virkistävän tauon.
Turenki, Kiipula ja sen aktiviteetit Matka etenee lievästi alas viettävää nopeaa hiekkatietä junaradan vieressä kohti Turenkia. Turenkiin saavutaan Liinalammelle, jossa uimamahdollisuus houkuttelee kesäpäivänä. Turengissa on mahdollisuus täydentää varastoja kaupoissa tai ruokailla ravintoloissa. Turengista reitti suuntautuu Kustaa Paturin lyhyen puistopolun kautta ulkoilupolkua pitkin kohti Kiipulaa. Kiipulan alue on monipuolinen, tarjoten majoitusmahdollisuuksia ja runsaasti aktiviteetteja, kuten Eläinpihan, frisbeegolfin, kuntoportaat, polkujuoksu- ja patikointireitit sekä merkityt maastopyöräilyreitit. Alueella on myös vuokrattavia kohteita, kuten Kiipulan kota ja Jussin laavu (polttopuut hankittava erikseen). Kiipulan ammattiopiston palvelut tekevät siitä täydellisen pysähdyspaikan pidemmälle tauolle.
Kiipulasta kohti Riihimäkeä (27 km)
Leppäkoski ja Haukankallio Seuraava osuus vie hiekkateitä pitkin Leppäkoskelle, jossa kesäkaudella toimivasta lettukahvilasta voi haukata perinteisiä lettuja. Puujoen ylittävällä tervantuoksuisella sillalla on hyvä paikka ottaa päivän pyöräilykuvat. Leppäkoskella sijaitseva Haukankallio avaa upeat näkymät Kernaalanjärvelle.
Ryttylä ja Kolmilammin lava Matka jatkuu kohti Ryttylää maalaismaisemien halki lyhyen matkaa kestopinnoitettua kylätietä pitkin ennen kääntymistä kolmilammille vievää hiekkateiden pikatietä. Kolmilammin alue on harjujen syleilemä alue jossa sijaitsee perinteikäs tanssilava.Tässä kohtaa voi halutessaan laittaa tanssiksi ja kysyä suoraan- Saanko luvan? “Ei huono”- sanoisi eräs tunnettu tanssituomari. Tanssista syntyneen hien voi huuhtoa pois ja pulahtaa lampeen. Iltaauringon laskiessa kolmilammilta lähdettäessä pellon reunasta vilkaisemalla selän taakse pohjoiseen näkee koko Salpausselän harjun muodostelman ja selfie on taattu.
Maalaismaisemien läpi kohti Riihimäkeä Reitti jatkuu kohti Riihimäkeä hiekkatien halkoessa upeita ja avaria peltomaisemia. Kun ohitat paikallisen marjatilan, tulet hetken kuluttua kantatie 54:lle ja tietä ylittäessä on syytä noudattaa tarkkaavaisuutta. Tämän jälkeen onkin vielä lyhyt ja helppo hiekkatie osuus jäljellä ennen saapumista kaupunkialueelle ja Riihimäen rautatieasemalle johon reitti päättyy.