Retkeilykohteet
Hae kohde, reitti tai sijaintiHaku alkaa automaattisesti, kun vähintään kaksi merkkiä on syötetty. Siirry hakutuloksiin alas tai ylösnuolinäppäimillä.
Veneily ja purjehdus tarjoavat kolmena vuodenaikana mahtavia luontokokemuksia, reilusti raitista ilmaa ja liikuntaa keskellä Suomen kauneinta ja muuttuvaa luontoa.
Vesillä liikkumisen voi aloittaa suojaisilta vesiltä ja siirtyä kokemuksen kartuttua laajemmille vesialueille. Tervetuloa nauttimaan esimerkiksi mereisten kansallispuistojemme upeista maisemista ja aavan meren tuoksusta tai suuntaa saimaannorpan kotivesille!
Veneilyssä tärkeimmät turvallisuusvarusteet ovat veneilijän terve järki ja harkintakyky, sillä usein veneillessä liikutaan melko kaukana sivistyksestä. Vastuu veneestä ja siinä olevien henkilöiden turvallisuudesta kuuluu veneen päällikkönä toimivalle ja sen omistajalle tai haltijalle.
Jokaisen vesilläliikkujan matkapuhelimessa kannattaa olla muistissa valtakunnallinen meripelastusnumero: 0294 1000. Vesillä liikuttaessa hätäilmoituksen voi tehdä kahteen eri numeroon; merellä meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000 tai valtakunnalliseen hätänumeroon 112 ja sisävesillä valtakunnalliseen hätänumeroon 112.
Myös veneen on oltava turvallinen, ja siinä pitää olla pakolliset turvallisuusvarusteet, kuten pelastusliivit, airot tai mela, ankkuri köysineen, tyhjennysväline, hätäkatkaisin, hätämerkinantovälineet ja veneen moottorin koosta riippuen sammutin sekä riittävästi polttoainetta. Veneen säännöllinen katsastus auttaa edistämään sen turvallisuutta. Pelastus- tai kelluntaliivit pelastavat vain, jos ne ovat puettuna päälle. [Lue lisää turvallisista pelastusliiveistä (traficom.fi)] (https://www.traficom.fi/fi/veneily/veneilyn-turvallisuus/pelastusliivit-ovat-veneilijan-tarkeimpia-perusvarusteita).
Erilaiset vesistöt ja muuttuvat sääolosuhteet asettavat vaatimuksia sekä veneilijälle että kalustolle. Merialueet ja suuret järvenselät voivat kauniinakin kesäpäivänä muuttua hetkessä haastaviksi. Niillä onkin turvallisinta liikkua riittävän merikelpoisilla aluksilla, kun taas pienemmille vesialueille riittävät pienemmätkin paatit.
Veneettömät voivat nauttia veneilystä käyttämällä julkista vesiliikennettä, kuten saariston yhteysaluksia. Monet kunnat ja yksityiset veneyrittäjät järjestävät yhteysalusliikennettä ja vuokravenekyytejä.
Varsinkin pidemmillä veneily- ja purjehdusretkillä ennakkosuunnittelu on tärkeää. Ota huomioon muun muassa käytettävissä oleva aika ja kalusto, vallitseva säätila ja sopivien satamien sijainti. Suunnitelma saattaa luonnollisesti muuttua matkan varrella, mutta se luo kuitenkin suuntaviivat tulevalle seikkailulle.
Vesillä sään vaihtelut havaitsee ja kokee huomattavasti arkielämää voimakkaammin. Tuulinen ja sateinen iltapäivä voi hetkessä muuttua huikaisevan kauniiksi ja tyyneksi auringonlaskuksi. Vesillä liikkuminen edellyttääkin liikkujalta aktiivista säätilan ja -ennusteiden seuraamista. Huonoon keliin ei kannata lähteä, mutta sinne voi kuitenkin joutua, joten retki- ja reittisuunnittelulle kannattaa varata aikaa!
Vesialueisiin, satamiin ja rantautumispaikkoihin kannattaa tutustua etukäteen esimerkiksi käyttäen hyväksi alueen karttoja. Metsähallituksen, kuntien ja virkistysalueyhdistysten rantautumispaikat sekä retki- ja luonnonsatamat tulentekopaikkoineen ja telttailualueineen ovat veneilijöiden käytössä. Retkikohteen palvelut kannattaa tarkastaa etukäteen palveluntarjoajan internet-sivulta.
Vesialueilla voi retkeillä jokaisenoikeudella. Lisäksi kansallispuistoissa tai muilla suojelualueilla veneillessä tulee ottaa huomioon puiston järjestyssäännöt, jotka joiltain osin poikkeavat jokaisenoikeuksista. Liikkumista ja maihinnousua on voitu rajoittaa tietyillä vesialueilla, saarilla tai luodoilla linnuston tai hylkeiden suojelemiseksi.
Veneiden septitankkeja ei saa tyhjentää suoraan vesistöön, vaan tankki tyhjennetään imutyhjennysasemalla. Septitankkien imutyhjennysasemien tiedot (pidasaaristosiistina.fi).