Perämeren saarilla on lukuisia edustavia merenrantaniittyjä, lehtomaisia alueita, hiekka- ja kivikkorantoja sekä dyynirantoja. Perämeren alueella maa nousee vähitellen merestä ja samalla rantojen kasvillisuus muuttuu jatkuvasti.

Tavanomaisin kasvillisuuden muuttumisjärjestys maankohoamisrannikoilla on merenrantaniitty, pensaikkovyöhyke, lepikkovyöhyke, koivuvaltainen lehtimetsä ja viimeisenä kangasmetsä. Kun ranta paljastuu merestä, kestää nopeimmillaan noin puoli vuosisataa ennen kuin lepikko alkaa kasvaa. Joidenkin saarten metsät, kuten Röytän hienot, lehtipuuvaltaiset ja runsaslahopuiset metsät, ovat saaneet kehittyä rauhassa syntymästään saakka.
Saarten rannikon kasvillisuudelle on ominaista kulttuurikasvien runsaus, koska saaret ovat merestä nousemisestaan lähtien olleet ihmisen toiminnan vaikutuspiirissä. Röytän ja Satakarin saaret, kuten monet muutkin lähellä rannikkoa sijaitsevat saaret, olivat ennen laitumina ja niittyinä.
Laidun- ja niittykäytöstä muistuttamassa on Röytässä yhä puistomaisia, vanhoja laidunmetsiä ja kuivia ahomansikkaketoja. Satakarissa on meren huuhtoman lietteen rehevöittämiä rantalehtoja, joiden lajistoon kuuluvat muun muassa punaherukka, tesma, sudenmarja, kielo, metsäkurjenpolvi, lehtonurmikka, metsäalvejuuri, aho-orvokki ja ahomansikka. Mesiangervovaltaiset, usein tervaleppää kasvavat lehdot ovat saarille myös tyypillisiä.

Perämeren saarten alueella erityisen arvokasta on saarten omaleimainen, maantieteellisesti suppealla alueella esiintyvä lajisto. Saarilla kasvavat kaikki Pohjanlahden alueella kotoperäiset kasvilajit - perämerenmaruna, upossarpio, pohjanlahdenlauha sekä perämerensilmäruoho. Näiden lisäksi Perämerellä kasvaa niin kutsutun ruijanesikko-ryhmän lajeja, joita tavataan maailmanlaajuisesti vain Itämerellä sekä Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla. Siron violettikukkaisen ruijanesikon lisäksi edellä mainitun ryhmän kauniita kukkakasveja ovat merinätkelmä, merihanhikki ja merikohokki.

Tutustu Perämeren merialueella ja muuallakin Itämerellä tehtävään Metsähallituksen meribiologin työhön (metsahallitusmerella.blogspot.com).

Veneily