Välimaan saamelaistila

Välimaan tila perustettiin vuonna 1858, mutta paikalla on merkkejä myös varhaisemmasta asutuksesta. Alkuperäisellä paikallaan säilynyt Välimaa hirsi- ja turverakennuksineen on valtakunnallisesti merkittävä esimerkki jokikalastukseen ja karjanhoitoon keskittyneistä saamelaistiloista. Harvinainen kokonaisuus kuuluu Utsjoen hienoimpiin historiallisiin nähtävyyksiin ja on ainutlaatuinen kansantieteellinen helmi.

Välimaan vanhan saamelaistilan pihakenttä on pääosin kuivahkoa ja tuoretta heinäniittyä valtalajeinaan nurmilauha, lampaannata, siankärsämö, kultapiisku ja mesimarja. Lähempänä rantaa on kuivaa kangasketoa. Kentältä on raivattu puita ja taimia sekä avattu näkymä Tenolle. Nyt kenttää hoitavat kesäisin kuntoon lampaat, joita paimentavat lammaspaimenviikoille arvotut onnekkaat paimenet.

Uhanalaisista lajeista Välimaan kentällä kasvaa vaarantuneeksi luokiteltu suikeanoidanlukko, silmälläpidettävät aho- ja ketonoidanlukko sekä ruijanruoholaukka. Kasvillisuuden yllä saattaa nähdä lentelevän silmälläpidettäväksi luokitellun ruijannokiperhosen. Huomionarvoisia lajeja ovat myös kellosinilatva, nurmitatar, rantatädyke ja niittykullero.

Välimaan kotiniityn vieressä kasvaa olosuhteisiin nähden valtava koivikko. Koivujen arvellaan olevan Itä-Ruijan vanhimpia – noin 300-vuotiaita.

Välimaa on hieno esimerkki vanhasta saamelaistilasta, jolla elanto saatiin kalastamalla ja karjataloudella. Tenojoen nurmettuneella rantatasanteella sijaitsevan saamelaistilan pihapiirissä on rakennuksia historialliselta ajalta sekä vanhoja kodanpohjia.

Välimaalla on pitkä asutus- ja käyttöhistoria. Tenojoki on kautta aikojen houkutellut pyyntiväestöä, josta osa on majaillut Välimaassa. Tästä muistona Välimaan pihapiirissä ja sen lähiympäristössä on useita kodanpohjia tai asumuspainanteita. Niiden ajoittaminen jää arvailujen varaan, mutta luultavasti paikalla on asuttu ainakin 1600-luvulta alkaen, kenties jo kivikaudelta lähtien.

Välimaan tila perustettiin Utsjoen Nuorgamin kylään vuonna 1858 pohjoisimman Lapin asuttamista koskeneen kuulutuksen tuloksena. Jo aluetta 1700-luvulla hallinnut Ruotsin kruunu kannusti uudisasukkaita muuttamaan Lappiin. Venäjän vallan aikana Lappiin levitettiin muualla Suomessa jo vallinnut tilajärjestelmä.

Välimaan tilan perusti kalastajasaamelainen Antti Jouninpoika Warsi lähelle isänsä niittymaita ja perinteisiä kalavesiä. Tilan talous perustui kalastukseen ja karjan, lähinnä lampaiden, hoitoon. Viljelykseen ei pohjoisen karuissa luonnonoloissa juuri ollut edellytyksiä.

Tilan rakennukset edustavat perinteistä jokisaamelaisten rakennustapaa. Ne kertovat vanhasta luonnonläheisestä elämänmuodosta. Pihakenttää ympäröi aitaus, jossa on paritupa, turvekammi, liiteri, liha-aitta, kala-aitta, kalastus- ja metsästysvälineaitta, varastolava ja vinttikaivo. Suurin osa rakennuksista on hirrestä. Niissä on perinteinen turve- tai lautakatto.

Warsin suku asutti Välimaan tilaa 1970-luvulle asti. Vuonna 1981 Museovirasto osti tilan, jotta se säilyisi jokisaamelaista kulttuuria esittelevänä muistomerkkinä. Osa rakennuksista oli ehtinyt kärsiä asumattomuudesta. Nyttemmin rakennukset on korjattu. Metsähallituksen luontopalvelut hallinnoi ja hoitaa nyt kohdetta.

Metsähallituksen luontopalvelut kunnosti kesällä 2015 Välimaan tilan rakennuksia ja raivasi aluetta. Kuntoon saatiin kaikkien huonoimmassa kunnossa olevia rakenteita. Metsähallitus myös kartoitti pihapiirin kasvillisuutta ja laatii kartoituksen pohjalta hoitosuunnitelmaa alueelle.

Syksyllä 2015 tilan sähköasennuksia nykyaikaistettiin. Kunnostettua päärakennusta pidetään peruslämmöllä, jotta sen katon ja alapohjan rakenteet pysyvät kunnossa.

Kesällä 2016 Välimaan tilalla pidettiin WWF.n talkooleiri. Viikon aikana rakennettiin tilan ympärille riukuaita ja vesakoitunut kenttä raivattiin. Pihan turvekammiin hankittiin uudet turpeet.

Kesällä 2017 saatiin turvekammin turvettaminen valmiiksi sekä asennettiin maantielle lähestymis- ja kohdeopasteet.

Lampaat ovat olleet vuodesta 2017 kesäisin hoitamassa tilan pihapiirin perinnemaisemaa ja tätä onnistunutta luonnonhoitotyötä tullaan jatkamaan. Pihapiiriin voi tutustua myös lammaspaimenviikkojen aikana, mutta rakennukset eivät ole avoinna yleisölle. Lue lisää Metsähallituksen paimenviikoista ja viikkojen hakuohjeista.