Siirry pääsisältöön
Retkeilykohteet
Kuvassa on vierekkäin viisi punakantista, paksua kirjaa. Ne sisältävät 100 000 allekirjoitusta.

Kunnianosoitus Suomen pitkäaikaisimmalle presidentille

Urho Kekkosen kansallispuiston perustaminen on suuri kunnianosoitus suurelle valtiomiehellemme. Samoin kansallispuiston perustamisen puolesta käyty pitkä – lähes 20-vuotinen taistelu kuvastaa hyvin Suomen pitkäaikaisimman presidentin elämäntyötä. Urho Kekkosen kansallispuiston perustamista edelsivät vaiherikkaat tapahtumat 1950-luvulta alkaen.

Poimintoja perustamisen historiasta

V. 1958 julkaistiin ”Lumikuru”. Tässä ensimmäisessä kirjassaan Kullervo Kemppinen esittää Koilliskairan suojelua 25 vuotta ennen Urho Kekkosen kansallispuiston perustamista.

1950-luvun lopulla suunniteltiin Inarin metsävarojen käytön tehostamista. Saariselän alueen metsätkin suunniteltiin hakattaviksi tässä yhteydessä.

Jokisuu, jossa vanhan puisen padon jäänteitä. Taustalla järvi, jonka rannalla kohoaa tuntureita.
Vanhan padon jäänteitä Luirojärvellä jokisuussa. Pato oli rakennettu tukkipuiden uittamiseksi Koilliskairan metsistä.
Kartta, jossa näytetään punaisella vanhan savottatien sijainti.
Luttojoelta Luirojoelle johtanut savottatie on merkitty karttaan punaisella.

Suojeluehdotuksia

V. 1961 suojeluehdotuksia ja ehdotuksia kansallispuiston perustamiseksi itä-Lappiin Suomen matkailuyhdistys, Suomen Latu ja Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, jotka pyysivät Metsähallitusta jättämään Saariselän hakkaamattomaksi erämaaksi.

V. 1961 Ylikemin hoitoalueen aluemetsänhoitaja Väinö Hyhkö ehdotti Itä-Lapin kansallispuiston perustamista.

V. 1961 Rajavartiosto teki ehdotuksen Nuorttijoen kanjonin säästämiseksi hakkuilta.

V. 1964 Lapin paliskunta pyysi Metsähallitusta rauhoittamaan hakkuilta tärkeän porolaitumensa Suomujoen laakson vastapainoksi Lokan altaaseen hukkuville ja matkailun pirstomille laitumille.

Poroja aidassa. Aurinko paistaa viistosti kesäyönä.
Urho Kekkosen kansallispuistolla on suuri merkitys paikalliselle poronhoidolle. Poroja aidassa vasanmerkintäaikaan.

Lokan tekoaltaan rakentaminen alkoi

V. 1966 Lokan tekoaltaan rakentaminen alkoi. Lokan ja Porttipahdan altaiden alle hukkui kokonaisia kyliä kuten Korvanen, Mutenia, Riesto ja Madetkoski. Alueelta joutui muuttamaan 560 asukasta, jotka olivat eläneet poronhoidosta, karjataloudesta ja kalastuksesta. Altaiden alle jäi maata 630km², josta metsämaata oli 230 km², peltoa 260 ha sekä suuri määrä porojen kesälaitumia.

Järven rannalla laaja heinäpelto, jonka laidalla on harmaita rakennuksia. Pellolla kasvaa yksi tasamuotoinen kuusi. Järven takana tuntureita.
Lokan tekojärveä kuvattuna Muteniasta. Taustalla näkyvät Sompion luonnonpuiston Nattastunturit.

Proposal for establishing Koilliskaira National Park in honor of the 80th birthday of the President of the Republic

V. 1968 Metsähallitus päätti: Saariselän, Jauri- ja Nuortti-jokien merkittävimmät alueet jätetään hakkaamatta.

V. 1971 Luonto-Liitto käynnisti Koilliskaira-projektin, jonka nimiadresseihin ilmottautui 100 000 hankkeen kannattajaa. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti adressin ensimmäisenä.

V. 1972 Metsähallituksen Koilliskairatoimikunta ehdotti laajan suojelualueen perustamista.

V. 1978 Suomen luonnonsuojeluliiton aloite Maa- ja Metsätalousministeriölle Koilliskairan kansallispuiston perustamisesta Tasavallan Presidentin 80-vuotispäivän kunniaksi 3.9.1980.

V. 1979 Sodankylän kunta ja Sodankylän luonnonsuojeluyhdistys asettivat Koilliskairatyöryhman laatimaan esitystä Koilliskairan kansallispuistoksi.

2.9.1980 Valtioneuvoston periaatepäätös Urho Kekkosen kansallispuiston perustamisesta.

V. 1981 Urho Kekkosen kansallipuiston suunnittelutoimikunnan mietintö Maa- ja Metsätalousministeriölle 18.03.

V. 1982 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Urho Kekkosen kansallispuistosta.

Kansalaisadressin sisäkansilehti, jossa kerrotaan lyhyesti, miksi kansallispuisto pitäisi perustaa.
Koilliskaira kansallispuistoksi -kansalaisadressin etusivu.

Mauri -myrsky

V. 1982 Mauri-myrsky kaataa puita 22.9. 1982 ja tuulenkaatojen korjuu Vieriharjulta nostattaa ankaran keskustelun.

Vanha lehtileike, jossa kerrotaan, että tuulen kaatamat puut jäävät metsään.
Aikanaan käytiin vilkasta keskustelua tuulenkaatojen kohtalosta.

Urho Kekkosen kansallispuiston perustaminen

V. 1982 Eduskunta hyväksyy lain 21.12.1982 yksimielisesti, mietinnön sanamuodosta äänestettiin.

V. 1983 Laki ja asetus Urho Kekkosen kansallispuistosta annetaan 4.3.1983 ja ne tulivat voimaan 1.5.1983.

Mies maalaa mäntyyn valkoista rengasta, toinen mies kiinnittää kansallispuiston tunnuksen puuhun. Taustalla kolmas mies seisoo katsomassa.
Kansallispuiston rajamerkintöjen tekemistä.