Siirry pääsisältöön
Retkeilykohteet
Vasemmalla puolella mäntymetsää ja punaista varvikkoa, oikealla sinistä järveä.

Suomujoen kolttakenttä

Suomujoen kolttakenttä on parhaiten säilynyt kolttasaamelaisten rakennuskokonaisuus nykyisen Suomen alueella. Asuinalue oli 1940-luvulla kolttasaamelaisten käytössä. Nyt arvokas kolttakenttä on suojeltu ja entisöity.

Puurakenteinen tupa ja piharakennuksia. Kuvan keskellä kulkee polku tuvalle.
Kotajärven kolttakentän pihapiiriä.

Kesäpaikka Suomujoen Kotajärven rannalla

Suomujoen kolttakenttä oli Petsamon Suonikylästä kotoisin olleen Semenoffin perheen kesäasuinpaikkana vuosina 1946 - 1948. Petsamosta evakkoon joutuneet Suonikylän koltat asutettiin lopullisesti Sevettijärvelle.

Suomujoen kolttakentän rakennelmat

Asuinkota
• Kota rakennettiin v. 1946 ensimmäiseksi asunnoksi. Siinä asuivat Oudas, Natalia, Pietari, Helena, Maria, Ontrei ja Eljas.
• Pirtin valmistuttua v. 1947 kotaan muuttivat Iivana "Uts-Evvan" ja Eufrosimia lapsineen. Heidän muutettuaan Ahvenjärvelle kota jäi asumattomaksi keittokodaksi.

Pirtti
• Pirtti lienee valmistunut v. 1947 ja siinä asuivat Oudas, Natalia, Pietari, Helena, Maria, Ontrei ja Eljas. Pirtti on rakennettu uudestaan v. 1983. Rakentamisessa ei ole noudatettu tarkoin alkuperäistä rakennustapaa, sillä vanha pirtti oli sortunut ja pahasti lahonnut.

Sauna
• Myös sauna on rakennettu uudestaan v. 1983, sillä alkuperäinen sauna oli sortunut ja pahasti lahonnut. Savusaunassa tarvittava pesuvesi lämmitettiin ennen ulkona padassa. Rannassa oli kolmen kiven varassa seisova pyykkipata.

Porolato eli liemu
• Porolato on koltille ominaista petsamolaista tyyppiä. Porot hakeutuivat latoon räkältä eli sääskiltä suojaan. Porolato uusittiin v. 1980.

Nili eli varastoaitta
• Nili ei kuulu kolttakenttään. Nilin jalka, 260 cm pitkä kanto, on ollut kaatuneena jo 1940-luvulla Semenoffien tullessa alueelle. Jäljellä on vielä huolellisesti muotoiltu aluspölkky ja siihen lohenpyrstöllä liitetyt kaksi poikittaista aitan kannatinpuuta.

Poroaita
• Poroaita on noin 1400 metriä pitkä rengasaita, jonka ala on noin 8 ha. Aidan korkeus on 150 cm. "Vitsaksina" aidan sidonnassa on käytetty sodanaikaisia saksalaisia puhelinkaapeleita ja nauloja. Aita on osittain kunnostettu 1980-luvulla.

Jalka-aitta
• Aitta on rakennettu v. 1947 maahan kaivetuille irtokannoille, jotka veistettiin sileiksi hiirien ja myyrien torjumiseksi.

Uuni
• Uunin on muurannut Matti Sverloff lähes kokonaan uudelleen v. 1980. Uuniin kuuluu kivinen suuluukku ja savuaukon luukku. Uunissa paistettiin leipää.

Lammaspuura ja -aita
• Lampaat olivat porojen jälkeen kolttasaamelaisten tärkeimpiä kotieläimiä. Lampaat olivat yöllä puurassa. Päivisin niitä pidettiin syöttöaitauksessa tai poroaitauksessa, jonne ne vietiin veneellä.
Suomujoen kolttakentän asemapiirros

Suomujoen kolttakentän pihapiiristä löytyvät seuraavat rakennukset ja rakennelmat:

  1. Asuinkota
  2. Pirtti
  3. Jalka-aitta
  4. Uuni
  5. Sauna
  6. Maakellari
  7. Nili eli varastoaitta
  8. Koirankoppi
  9. Lammaspuura
  10. Lammasaita
  11. Poroaita ja -aitaus
  12. Porolato eli liemu
Asemapiirros, missä on sinisellä merkitty järvi ja keltaisella maapohja. Rakennukset on merkitty harmailla laatikoilla ja numeroin.
Suomujoen varrella olevan Kotajärven kolttakentän asemapiirros.
Kantojen päälle rakennettu aitta.
Jalka-aitta Kotajärven kolttakentällä.
Puuaita, jossa on pidetty lampaita. Aidan vieressä kodanmallinen eläinsuoja.
Lammasaita ja eläinsuoja.