Sotahistorian muistot idän ja lännen rajamaassa

Sotien muistoja on säilynyt eri puolilla maatamme niin Ruotsin, Venäjän, Neuvostoliiton, Saksan kuin itsenäisen Suomen joukkojenkin jäljiltä.

Historialliset kerrostumat luonnossa

Sotahistorian muistot ulottuvat keskiajalta nykypäivään – keskiaikaisista maallisen ja kirkollisen vallan linnoista toisen maailmansodan Salpalinjaan. Liikenteen ja maanpuolustuksen kannalta keskeisimpiin kohtiin ryhdyttiin vähitellen rakentamaan linnoja ja saaristoon linnoituksia. Viime vuosisata toi asemasodan maanalaiset korsut ja kaivannot, tykkiasemat ja yhdyskäytävät. Esimerkiksi Metsähallituksen hoidossa on sotahistoriaan liittyviä kohteita koko tältä ajalta – kaikkien sotineiden ja sopineiden osapuolien pystyttäminä.

Dramaattisten historian vaiheiden kertojina kiveen hakatut "tietoiskut" ja suurimuotoiset rakennustyöt, kuten linnoituslaitteet, ovat näkyvimpiä muistomerkkejä ihmisen toiminnasta Suomen maaperällä kaikkina niinä aikoina, jolloin rauha on ollut vain poikkeustila toisiaan seuraavien sotien välissä.

Nykyisin sotamuistomerkit ovat muinaismuistolain rauhoittamia nähtävyyksiä Täyssinän rauhan rajakivestä Suomenlahden viime sotien meritaistelujen tykkipesäkkeisiin. Täyssinän rauhan rajakivi (1595) on yksi vanhimmista sotahistorian muistomerkeistä – se täytti 430 vuotta vuonna 2025. Rauhan rajakivet hakkauksineen on nähtävissä Pisalla ja Tiilikkajärven rajakivellä.

Keskiaikaiset linnat olivat vallan symboleita ja turvapaikkoja aikana, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa.

• Raaseporin rauniolinna ja Kuusiston piispanlinnan rauniot kertovat maallisesta ja kirkollisesta vallasta keskiajalla.
• Koroistenniemi Turussa oli piispan residenssi eli virka-asunto.
• Kajaanin rauniolinna tunnetaan Euroopan pohjoisimpana linnana.

Suomen rajalinnoitukset kertovat sotahistoriasta ja meripuolustuksesta. Nykyiset linnoitukset muistuttavat ajoista, jolloin rannikko ja rajaseudut olivat strategisia puolustuslinjoja eri valtakuntien välissä.

• Vallisaari on osa Helsingin merilinnoituksia.
• Svartholman merilinnoitus on rakennettu puolustamaan rannikkoa.
• Kärnäkoski ja Utti ovat venäläisten rakentama rajalinnoituksia.
• Katanpää on Pietari Suuren merilinnoituksen pohjoisin linnake.
• Langinkoskella voi nähdä ensimmäisen maailmansodan taistelukaivantoja.

Sotahistoria näkyy yhä maastossa. Salpalinja ja Lapin puolustusasemat muistuttavat sodan aikaisista varustuksista ja strategisista asemista.

• Salpalinja, jota esitellään Punkaharjulla, on osa Suomen puolustuslinjaa.
• Ulko-Tammio on yksi saariston hienoimmista kohteista, jossa näet myös sodan jälkiä.
• Tankavaaran Schutzwall-asema Lapissa muistuttaa saksalaisten puolustuslinjoista.