Siirry pääsisältöön
Retkeilykohteet
Saaren korkeimmalta kohdalta länteen ja tyynelle merelle otettu kuva auringon viimeisistä hetkistä horisontissa kesällä.

Saaristomeren kansallispuiston saaret

Saaristomerellä on useita saaria, jotka sopivat retkikohteiksi. Muutamiin kohteisiin järjestetään venekuljetuksia, myös Metsähallituksen yhteistyöyrittäjät tarjoavat tilauksesta veneretkiä saariin. Kaikki kohteet ovat tavoitettavissa omalla veneellä tai kanootilla. Osalla saarista voi myös yöpyä. Saariston linnuston pesimärauhan vuoksi osalle kansallispuiston saarista on maihinnousukielto huhtikuusta heinäkuuhun. Rajoitusosien tarkoituksena on rauhoittaa myös hyljeluotoja.

Berghamn

Vanha Västerbyn kalastajatila Berghamnin saaren pohjoisrannalla Saaristomeren kansallispuistossa on kuin pala entisaikojen saaristomaisemaa. Saarella hoidetaan perinnemaisemia ja Västerbyn tilan rantavajassa oleva näyttely kertoo kalastajien elämästä. Saaren pohjoisosassa on luontopolku.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Parainen, koordinaatit (WGS84): lat: 60° 03.1964' lon: 21° 47.7777'
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Korpoström, Korpoströmsvägen 832, Korppoo, Parainen. Koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°06,6', lon: 21°36'

Kulkuyhteydet veneellä

Käyntisatama saaren pohjoisrannalla.

  • Syvyys 1,5─2 m
  • Ankkurikiinnitys
  • Avoin pohjoisen ja lännen suuntiin
  • Vain päiväkäyttöön
  • Yöpyminen saaren itärannan satamassa, joka on avoin itään ja jossa kiinnittyminen ankkurilla ja syvyys 1,2─3 m

Berghamniin on säännöllinen yhteysalusliikenne. Pärnäisistä ja Kirjaisista kulkee m/s Cheri (finferries.fi).

Punakeltainen puutalo kallion alla pihalla puiden ympäröimänä. Taustalla meri ja saaria.
Vanha kalastajatila Berghamnissa
Punainen puurakennus ja laituri meren rannalla, taustalla saaria
Berghamnin itärannan vieraslaituri

Björkö

Björkön länsiosassa on eteläisen Saaristomeren suosituin luonnonsatama, Byviken. Saaren länsiosassa on myös luontopolku. Saaren poikki kulkee polku itärannan yhteysaluslaiturilta Byvikenille.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Parainen, Korppoon ulkosaaristo. Koordinaatit (WGS84): lat: 59° 54.5624' lon: 21° 41.4425'
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Korpoström, Korpoströmsvägen 832, Korppoo, Parainen. Koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°06,6', lon: 21°36'

Kulkuyhteydet veneellä

Käyntisatamana retkisatama Byvikenin rannalla. Byvikenin sataman suu sijaitsee Björkön lounaispuolella.

  • Syvyys: 1,6─10,0 m
  • Kiinnitys: ankkuri, kiinnityssilmukat
  • Avoin etelään, melko suojainen

Björkön saarelle liikennöi yhteysalus M/S Falkö (finferries.fi) Kirjaisista.

Purjevene rantakallioon kiinnitettynä.  Tyynellä merenlahdella purjevene liikkeessä, taustalla kallioita.
Byviken Björkössä
Ihminen kävelee kallioseinämän ja lehtipuiden välillä polulla
Björkö

Bodö

Bodön saari aukesi yleisölle vuonna 2016 ja sen palveluista vastaa yrittäjä (bodo.fi). Bodössä on toiminut merivartioasema vuonna 1967. Se oli toiminnassa aina vuoteen 1991 saakka, jonka jälkeen päärakennus oli tyhjillään 25 vuotta vuoteen 2016, jolloin kunnostustyöt aloitettiin. Bodön menneisyydestä merivartioasemana muistuttaa edelleen merivartioston käytössä oleva torni, jonne matkailijat eivät pääse kiipeämään. Saaressa on merkittyjä polkuja.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Parainen, eteläinen Saaristomeri. Koordinaatit (WGS84): lat: 59°54.491' lon: 21°45.0'
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Korpoström, Korpoströmsvägen 832, Korppoo, Parainen. Koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°06,6', lon: 21°36'

Kulkuyhteydet veneellä

Bodön vieraslaituri sijaitsee saaren länsiosassa.

  • Syvyys 1,5─4 m
  • Veneet pitää kiinnittää poijuihin. Ankkurointi laituriin ja lahdella on ehdottomasti kielletty pohjassa olevien kaapelien vuoksi.
  • Avoin lähinnä länteen, hyvin suojainen
  • Satamamaksuun sisältyy venepaikan lisäksi tervetulokahvi, päärakennuksen sauna neljälle hengelle, kuivakäymälät, wifi, sähkö, jätehuolto sekä tiskauspiste.

Bodöhön liikennöi yhteysalus m/s Falkö (finferries.fi) Kirjaisista.

Rantakallioita, taaempana metsäisiä kallioita tyynen merenlahden rannoilla.
Bodö
Tyynellä merenlahdella satamassa poijuja, laituri ja rantaa, jossa rakennuksia, metsää ja taaempana korkea torni.
Bodö

Boskär

Boskärin nähtävyyksiin kuuluu muun muassa Saaristomeren hienoimpia lehtoniittyjä ja luontopolku sekä saaren korkeimmalta kohtaa avautuva näköala. Kesäisin saaressa voi nähdä laiduntavia nautoja.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Parainen, Berghamnin lounaispuolella. Koordinaatit (WGS84): lat 60° 02.0280' lon: 21° 46.2464'
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Korpoström, Korpoströmsvägen 832, Korppoo, Parainen. Koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°06,6', lon: 21°36'

Kulkuyhteydet veneellä

Retkisatamaa, joka sijaitsee saaren keskiosassa olevan pienen lahden etelärannalla, lähestytään joko pohjoisesta tai idästä.

  • Syvyys: 1,0–2,0 m
  • Rantaan kiinnitytään ankkurilla
  • Avoin itään
Nautoja vehreällä metsälaitumella
Boskärin metsälaidunta

Dalskär

Saaren itään päin aukeava lahti on idän- ja koillisenpuoleisia tuulia lukuun ottamatta hyvä ja turvallinen, erityisesti moottoriveneilijöiden suosima satama. Dalskärin etelärannan tuntumassa on vedenalaista taidetta noin kolmen-neljän metrin syvyydessä. Kuusi betonista valettua veistosta muodostavat veistospolun.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Parainen. Dalskär sijaitsee noin kolme kilometriä Gullkronan saaresta itään päin. Koordinaatit (WGS84): lat: 60° 05.0612' lon: 22° 08.9865'
Lähimmät vierassatamat, joihin pääsee autolla: Paraisten Portti, Atuntie 1025, Parainen. Koordinaatit (WGS84): 60°09', 22°17,1' ja Kirjais bybutik & marina, Kirjaisvägen 547, Lillandet, Nauvo, Parainen. Koordinaatit (WGS84): 60°07,9', 21°58,2'

Kulkuyhteydet veneellä

Retkisatama sijaitsee saaren keskivaiheilla lahden rannalla.

  • Syvyys 1,3─3 m
  • Kiinnitys: ankkuri
  • Avoin itään ja koilliseen
Meren rantakallioita, havupuusto ulottuu lähes rantaan. Taustalla saari.
Dalskär

Holma

Holmassa on kaksi luontopolkua, jotka esittelevät saariston luontoa ja perinnemaisemia.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Kemiönsaari. Holma sijaitsee lähimmillään noin kilometrin päässä Kasnäsista lounaaseen. Koordinaatit (WGS84): lat: 59° 54.47' lon: 22°22.25'
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Kasnäsin vierasvenesatama, Kasnäsvägen 1294, Kemiönsaari.

Kulkuyhteydet veneellä

Holman retkisatama sijaitsee Byvik-lahdella saaren etelärannalla.

  • Lähellä kulkee 2,4 m väylä
  • Satamassa on pienehkö laituri
  • Avoin etelään ja kaakkoon
Näkymä korkealta kalliolta havupuiden yli merelle, edessä opastaulu.
Holma

Högland

Höglandin saari on yksi Saaristomeren korkeimmista paikoista. Saari kohoaa enimmillään 41 metrin korkeuteen. Höglandin luontopoluilla voi tutustua torppareiden elämään ja saaren luontoon. Saaressa on kahden asutuksen rauniot. Toisen on epäilty olevan vanha kalamaja. Nykyinen näköalatorni on rakennettu vuonna 1993. Sitä edeltävällä kolmiomittaustornilla oli tärkeä tehtävä toisen maailmansodan aikana ja se toimi myöhemmin mittaustornina karttoja tehtäessä.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Kemiönsaari, Saaristomeren koillisreunassa. Koordinaatit (WGS84): lat: 60° 06.2956' lon: 22° 18.7865'.
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Paraisten Portti, Atuntie 1025, Parainen. Koordinaatit (WGS84): 60°09', 22°17,1'.

Kulkuyhteydet veneellä

Höglandin vieraslaituri sijaitsee saaren pohjoisosassa.

  • Syvyys 1,5─2,5 m
  • Kiinnytys laituriin tai ankkuriin, rannoilla kiinnityssilmukoita
  • Avoin luoteeseen-pohjoiseen
  • Satamaa lähestyttäessä väylältä pohjoisen kautta on otettava huomioon lahden luoteispuolen matalikko. Tästä syystä kannattaa kiertää lahteen riittävän kaukaa lännen puolelta.
  • Hiekkarannalle on helppo rantautua kajakilla
Rantakallioita, havupuita ja merta
Högland

Högsåra

Idyllisessä Högsåran saaressa on useita hiekkarantoja, kuten esimerkiksi Sandvikin kaunis lahti, joka kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Kemiönsaari, Kasnäsin luoteispuolella. Koordinaatit (WGS84): lat: 59° 56.9791' lon: 22° 20.9973'
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Kasnäsin vierasvenesatama, Kasnäsvägen 1294, Kemiönsaari.

Kulkuyhteydet veneellä ja julkisilla kulkuneuvoilla

Högsårassa on kolme satamaa. Kaksi niistä, Lillbacka Brygga ja Cafébryggan sijaitsevat saaren itärannalla. Pohjoisrannan Kejsarhamnen on suurin saaren satamista.

  • Högsåran kylän sataman, Lillbacka Bryggan vieraslaiturissa on 25 peräankkuripaikkaa. Veden syvyys on 1,5─3,5 m. Kiinnitys ankkurilla ja poijuilla. Lossille on muistettava jättää tilaa lauttarannassa. Avoin itään ja koilliseen.
  • Cafébrygganin satama sijaitsee Lillbacka Bryggan pohjoispuolella. Veden syvyys on 2,5─3,5 m. Laiturissa on aisa- ja sivukiinnitys. Avoin itään ja kaakkoon. Tämä satama on myös Svartnäs-Högsåra lauttayhteyden päätepiste.
  • Kejsarhamnenissa on 30 paikkaa. Kiinnitys ankkurilla/poijuilla. Syvyys max. 4 m. Avoin pohjoiseen.
  • Sandvikin ranta saaren länsireunalla on avoin länsituulelle. Rannassa ei ole laituria, mutta esimerkiksi pienellä veneellä tai kajakilla on helppo rantautua hiekkarannalle.
  • Högsåran saareen pääsee sekä omalla autolla että julkisilla kulkuneuvoilla. Lähimmältä linja-autopysäkilta Kasnäsintieltä on vähän yli 1 km kävelymatka Svartnäsin lauttarantaan. Tie lauttarantaan kääntyy Kemiöstä tultaessa noin 2,5 km ennen Kasnäsin kylää. Vierailijoiden autot, myös linja-autot on hyvä jättää Svartnäsin lossirantaan, sillä Högsårassa välimatkat ovat lyhyitä, tiet kapeita ja pysäköintipaikkoja on rajoitetusti. Yhteyslautan tiedot (finnferries.fi).
Metsäinen kallio, taaempana merta ja siellä kulkeva lautta
Högsåra
Hiekkarannalla mäntyjä, pöytäpenkki ja tulentekopaikka, taustalla merta
Högsåra, Sandvik

Jungfruskär

Jungfruskäriä kutsutaan Saaristomeren helmeksi ainutlaatuisen luonnon takia. Saaressa on luontopolku. Jungfruskär sopii hyvin välietapiksi laajan Kihdin merenselän ylittäjille. Pääsaaren länsipuolella sijaitsevalla Hamnön saarella on paikallistarinoiden mukaan sijainnut kappeli ja merimieskrouvi. 1800-luvun puolivälissä saaren asuttivat torpparit, joita saariryhmällä on asunut enimmillään 43. Hamnössä oli jopa kansakoulu 1930-luvulla. Toisen maailmansodan aikana Jungfruskärille sijoitettiin tykkejä ja kasarmi saaren sotilaallisen merkityksen kasvaessa. Puolustusvoimilla oli toimintaa saaressa vuoteen 1977 asti. Vuonna 1983 saarelta loppui ympärivuotinen asutus. Vuosituhannen vaihteessa saari siirtyi Metsähallituksen hallintaan.

Sijainti

Parainen, Houtskarista lounaaseen. Koordinaatit (WGS84): 60° 08.3981' lon: 21° 04.6936'.
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Korpoström, Korpoströmsvägen 832, Korppoo, Parainen. Koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°06,6', lon: 21°36'

Kulkuyhteydet veneellä

Jungfruskärin pääsaaren vieraslaituri on länsirannalla.

  • Kiinnitys ankkuri, laituri, kiinnityssilmukat
  • Syvyys 0─4 m
  • Avoin pohjoiseen
Violettejä ja keltaisia kukkia niityllä, taustalla puita.
Seljakämmekkää Jungfruskärissä

Jurmo

Jurmon saari on koko Suomen halki kulkevan Salpausselän viimeinen maanpäällinen jatke, lähes puuton moreeninummi, satujen ja merirosvotarinoiden saari. Laajat kanervanummet kivikkorantoineen ovat otollinen elinympäristö monille harvinaisillekin merilinnuille. Kevät- ja syysmuuttoaikoina Jurmo on yksi saariston parhaita lintujen tarkkailupaikkoja. Saarella risteilee kävelypolkuja. Saaren kärkiosat ovat kansallispuistoaluetta. Länsiosassa on liikkumiskielto lintujen pesimäaikaan 1.4.─31.7.
Sataman viereisessä luontotuvassa on Jurmon saaren luonnosta ja historiasta kertova näyttely. Tupa on auki ympäri vuoden ja sisäänpääsy on maksutonta. Luontotuvalla ei ole henkilökuntaa.
Jurmon arkeologiset jäännökset kuuluvat Saaristomeren tunnetuimpiin matkailunähtävyyksiin. Jurmon kylästä on ensimmäiset merkinnät maakirjassa jo vuodelta 1540. Saarella on neljä kivikehää, joita kutsutaan nimellä munkring eli munkinkehä. Munkinkehien tarkoitusta ei tunneta, mutta niiden epäillään liittyneen joko laidunnukseen tai venekuntien yöpymiseen sesonkikalastuksen aikana. Saarella on nähtävissä myös mm. rakennusjäännöksiä, joita on pidetty kappelien jäännöksinä.
Jurmon nähtävyyksiin kuuluvat myös vanha tuulimylly, Jurmon hautausmaa sekä kappeli vuodelta 1846. Sotahistoriasta kiinnostuneiden on mahdollista löytää Jurmosta jäännöksiä venäläisestä lentoasemasta ensimmäisen maailmansodan ajalta. Vanhat perinteet ja perinteiset elämäntavat ovat säilyneet saarella ja Jurmon kylä on edelleen asuttu vuoden ympäri.

Sijainti

Parainen, Saaristomeren eteläosassa. Koordinaatit (WGS84): 59° 49.7114' lon: 21° 36.2598'.
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Korpoström, Korpoströmsvägen 832, Korppoo, Parainen. Koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°06,6', lon: 21°36'

Kulkuyhteydet veneellä ja julkisilla kulkuneuvoilla

Jurmon hyvin varusteltu ja suurehko vierassatama sijaitsee saaren luoteisosassa.

  • Satamassa on paikkoja runsaasti
  • Kiinnitys poijuilla
  • Syvyys 1─2,5 m
  • Suojainen satama, avoin länteen

M/S Utö (finferries.fi) liikennöi Utön reittialuetta maanantaista lauantaihin Nauvon Pärnäisistä Jurmon saarelle. Yhteysalus on ilmainen jalan kulkeville matkustajille. Sesongista riippuen linja ei kulje joka päivä. Varaa majoituksesi ennen matkaa, sillä majoituspaikat saarilla ovat rajalliset. Päivämatka on mahdollinen muutaman kerran viikossa.

Pärnäisiin pääsee saaristobussilla (tlo.fi), joka kulkee säännöllisesti Saaristotietä pitkin Turun, Paraisten ja Nauvon välillä.

Veneretket

Saariston matkailuyrittäjät järjestävät kesäisin veneretkiä ryhmille Nauvosta ja Kemiönsaaren Kasnäsista Jurmoon, lisätietoja retkistä (saaristovaraus.fi).

Leveä puu, jossa punaisia marjoja, kivikkoisella ja heinäisellä merenrannalla.
Jurmon pihlaja
Kallioita meren rannalla, taaempana punaisia rakennuksia
Jurmo

Konungsskär

Konungsskär ja sen lähisaaret ovat karuja, kallioisia saaria. Vanhaa torppaa ympäröi kaunis keto, jota lampaat yhä laiduntavat kesäisin. Vakituisen asutuksen loputtua vuonna 1916, saarta käytettiin metsästys- ja kalastusretkien tukikohtana. Myös marsalkka Mannerheim vieraili erämajassa syyskuussa 1926. Nykyään saaren rakennus toimii autiotupana. Neljälle hengelle sopivassa tuvassa on valurautakamiina, pieni näyttely ja opastuspaikka. Konungsskärissä on luontopolku. Konungsskärin ja Birsskärin välissä on kävelysilta.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Parainen, Korppoon eteläpuolella. Koordinaatit (WGS84): lat: 60° 03.8077' lon: 21° 34.7854'
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Korpoström, Korpoströmsvägen 832, Korppoo, Parainen. Koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°06,6', lon: 21°36'

Kulkuyhteydet veneellä

Konungsskärin, Birsskärin ja Västra Tvigölpanin rannoilla on kiinnityssilmukoita.

  • Ankkurikiinnitys
  • Syvyys 1─3 m
  • Kiinnityspaikasta riippuen avoin suunta vaihtelee
  • Parhaimmat kiinnittymispaikat ovat Birsskärin pohjoisrannalla
Harmaa puinen talo heinittyneellä ja kivikkoisella aukealla, takana metsää.
Konungsskärin autiotupa

Kråkskär

Kråkskärin saari on karun kaunis. Maisemia hallitsevat kallioiden lisäksi nummet, metsälaitumet, hakamaat, kedot ja rantaniityt. Saarella laiduntaa lampaita kesäisin, jotta perinnemaisema säilyisi. Saaren saarnet ovat muhkuraisia muistona lehtikerppujen keräämisestä.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Parainen, Saaristomeren keskivaiheilla. Koordinaatit (WGS84): lat: 59° 58.6978' lon: 22° 03.0416'
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Kirjais bybutik & marina, Kirjaisvägen 547, Lillandet, Nauvo, Parainen. Koordinaatit (WGS84): 60°07,9', 21°58,2'

Kulkuyhteydet veneellä

Kråkskärissä on runsaasti kiinnityssilmukoita sekä saaren pohjois- että eteläosissa.

  • Kråkskärin eteläinen lahti on suojaisa luonnonsatama paitsi etelänpuoleisilla tuulilla
  • Ankkurikiinnitys
  • Syvyys 2─2,5 m
Vehreässä pihassa isoja puita ja punainen puurakennus taaempana
Kråkskärin torppa

Sandön

Sandön ja viereinen Sandskär ovat osa Salpausselän harjumuodostelmaa, kuten myös esimerkiksi Jurmo. Sandönin itäkärki jatkuu matalana särkkänä todella pitkälle.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Kemiönsaari, noin kaksi km Dragsfjärdistä länteen. Koordinaatit (WGS84): lat: 60° 02.0542' lon: 22° 19.5809'
Lähin satama, johon pääsee autolla: Söderlångvik, Kemiönsaari. Koordinaatit (WGS84): 60°01,9’N 22°26’E

Kulkuyhteydet veneellä

Saaren itäkärki jatkuu matalana särkkänä todella pitkälle. Tämä kannattaa huomioida myös navigoidessa.

  • Pienellä veneellä voi rantautua saaren koilliskulman lahdelle, isomman veneen voi jättää ankkuriin
  • Rantautumispaikka avoin itään-pohjoiseen, melko suojainen
Hiekkainen niemi meren rannalla, taustalla saari
Sandön

Stora Hästö

Pääosin kallioisen ja kohtalaisen korkean Stora Hästön sijainti tiiviin saariryhmän reunalla myötävaikuttavat hienoihin näkymiin, joita saaren eri paikoista voi nähdä. Stora Hästössä on luontopolku ja länsirannan lähellä vedenalainen luontopolku.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Parainen, Korppoon eteläpuolella. Koordinaatit (WGS84): lat: 60° 03.9455' lon: 21° 32.6402'.
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Korpoström, Korpoströmsvägen 832, Korppoo, Parainen. Koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°06,6', lon: 21°36'

Kulkuyhteydet veneellä

Retkisatamaa lähestytään suuntaamalla Brunskärsfjärdenin yli johtavalta väylältä itään, saaren luoteispuolella olevan lahden etelärantaan.

  • Kiinnitys rantaan ja ankkurilla
  • Eri puolilla saarta on kiinnityssilmukoita kallioilla
  • Syvyys 1,5─3 m
  • Veneen ankkurointi vedenalaisen luontopolun lähistöllä ei ole sallittu
Merenrantaa, jossa kalliota, puita ja matalaa kasvillisuutta. Taustalla merta ja merenrantaa.
Stora Hästö

Yxskären

Yxskärenissä on muun muassa kluuvi-järvi, jonka ympärillä kiertää luontopolku. Saarella on toisinaan laiduntavia kotieläimiä.

Saaressa ei ole juomavettä.

Sijainti

Kemiönsaari, noin 7 km Vänöstä länteen. Koordinaatit (WGS84): lat: 59° 52.5053' lon: 22° 03.1216'
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Kasnäsin vierasvenesatama, Kasnäsvägen 1294, Kemiönsaari.

Kulkuyhteydet veneellä

Yxskärenin retkisatama sijaitsee saaren itärannalla.

  • Kiinnitys ankkurilla ja rantaan, kiinnityssilmukoita on rantakallioilla
  • Syvyys 1,5─2 m
  • Avoin itään, melko suojainen
Edessä kaartuvia lehtipuita ja puuliiteri, jossa paljon polttopuita. Takana kalliota ja meri.
Yxskären

Örö

Örön linnakesaari on Saaristomeren suosituin käyntisaari. Ensimmäiset rakenteet ovat 1910-luvulta, Pietari Suuren merilinnoitusketjun ajalta. Salaperäinen linnakesaari oli suljettuna yleisöltä aina vuoteen 2015 asti, jolloin saari siirtyi Puolustusvoimilta Metsähallitukselle ja liitettiin Saaristomeren kansallispuistoon. Örö on luontoarvoiltaan vertaansa vailla oleva saari, joka on kuulu erityisesti perhoslajistostaan. Örössä on kaksi merkittyä pääreittiä, joista toinen kiertää saaren etelä- ja toinen pohjoisosassa. Saaressa on monipuolinen palvelutarjonta.

Lue lisää Örön linnakesaaresta.

Sijainti

Kemiönsaari, noin 12 km Kasnäsistä etelälounaaseen. Vierassatama, koordinaatit (WGS84): lat: 59° 48.648', lon: 22° 20.217'
Lähin vierassatama, johon pääsee autolla: Kasnäsin vierasvenesatama, Kasnäsvägen 1294, Kemiönsaari.

Kulkuyhteydet veneellä ja julkisilla kulkuneuvoilla

Vierassatama sijaitsee Örön itärannalla Gölen-lahdella. Suureen satamaan mahtuu noin 80 venettä.

  • Aisa-, kylki- ja poijukiinnitys
  • Ankkurin käyttö on kielletty vierassatamassa ja Örön lähivesillä
  • Syvyys 2,5─3 m
  • Avoin itään ja koilliseen
  • Melojille on oma laituri
  • Örön saarelle pääsee myös yhteysaluksella (wilsoncharter.fi).
Ilmakuva, jossa näkyy metsää, rantaa, merta, laitureita ja veneitä. Puissa on ruskaa.
Örön vierassatamaa
Hiekkaista ja kivistä merenrantaa, taaempana puita ja taivaalla pilviä
Örö