Teksti:
Ilkka Numminen on viestinnän asiantuntija Metsähallituksen Luontopalveluissa.
Kun vatsatauti yllättää retkellä, on tarpeen kiinnittää huomiota nesteytykseen, energiansaantiin ja lepoon sekä miettiä, pääseekö maastosta omin voimin pois ja miten sairastuneena voi ottaa kanssaretkeilijät huomioon.
Vatsatautia on yleisesti liikkeellä pohjoisessa Suomessa etenkin kevättalven sesonkiaikoina maalis-huhtikuussa. Vatsataudin voi saada jo matkalla retkikohteelle, ja maastossa tauti voi olla erityisen viheliäinen.
Kun retkeilijä kärsii retkikohteessa vatsataudin oireista, tärkeää on, että
- Huolehditaan hyvästä käsihygieniasta: pese kädet ja käytä käsidesiä.
- Vältetään tuvan yleisten pintojen koskettelua ja siivotaan oksennus ja ripuli välittömästi.
- Pidetään huolta, ettei vesistö saastu eritteillä.
- Jos maastosta ei omin voimin pääse pois, on tarpeen olla yhteydessä hätäkeskukseen soittamalla 112.
Sairastuneille suositellaan poistumista retkipaikalta, esimerkiksi autiotuvalta tai laavulta, jos kunto sallii. Jos ei voi poistua paikalta, retkeilijän kannattaa vältellä kontakteja muihin retkeilijöihin ja siirtyä lepäämään esimerkiksi telttaan. Oman majoitteen mukana kuljettaminen on suositeltavaa ympäri vuoden.
Vatsataudissa pitää juoda tarpeeksi nesteitä ja syödä helposti sulavia ruokia, myös maastossa. Pintavesiä, kuten puro-, joki- tai järvivesiä, ei ole suositeltavaa käyttää ruoka- ja juomavetenä sellaisenaan. Pintavettä tulee keittää mikrobiologisen laadun varmistamiseksi vähintään viiden minuutin ajan. Sulattamalla ja keittämällä lunta tai jäätä saa juomakelpoista vettä, kun ottaa lumen puhtaasta paikasta. Lämpimässä vedessä bakteerit voivat lisääntyä, joten lumen sulattaminen juomavedeksi huoneenlämmössä ei ole suositeltavaa ilman keittämistä.
Vesiastioiden puhtaudesta tulee myös huolehtia. Pese ja huuhtele astiat sekä ruokailuvälineet riittävän kaukana puron, joen tai järven rannasta. Älä pese käsiä tai astioita tupien puhdasvesisankoissa.
Jos tiedossa on, että autiotuvilla on vatsatautia leviämässä , retkeilijän kannattaa suunnitella matkansa niin, että tuvilla ei vierailla. Jos tuville menee, on hyvä viedä mukanaan hygieniatarvikkeita kuten käsidesiä, kosteuspyyhkeitä, wc-paperia, suojakäsineitä ja desinfiointiaineita. Hygieniatarvikkeiden mukana pitäminen muulloinkin on hyvää varautumista.
Roskattoman retkeilyn periaatteisiin kuuluu, että roskat tuodaan maastosta mukanaan pois. Jos hätä iskee eikä lähellä ole käymälää, voi maahan kaivaa pienen kuopan tarpeilleen. Käytetyn wc-paperin voi tuoda mukanaan pois pienessä pussissa.
Pintojen puhdistuksessa norovirukseen tehoavat parhaiten kloori- tai vetyperoksidi ja peretikkahappopohjaiset desinfiointiaineet. Voimakkaiden pesuaineiden päätymistä luontoon pitää välttää. Tarkemmin eri aineiden vaikutuksesta taudinaiheuttajiin voi kysyä terveydenhuollon ammattilaisilta.
Retkeilijän on hyvä tarkistaa aina ennen matkaan lähtöä retkikohteen ajankohtaiset tiedot. Metsähallituksen Luontopalvelut viestii tiedossaan olevista vatsatautitapauksista retkikohteen Luontoon.fi-sivuilla ja sosiaalisen median kanavillaan.
Vatsataudeista pyydetään ilmoittamaan lähimpään terveydenhuollon yksikköön. Lapissa terveysasemien yhteystiedot löytyvät Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilta (lapha.fi).
Artikkeliin on saatu asiantuntijatietoa terveydensuojelun ja terveydenhuollon ammattilaisilta Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollosta ja Lapin hyvinvointialueelta. Terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä tulee aina perehtyä terveyden asiantuntijoiden tietoon. Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa kansallispuistojen ja muiden valtion luonnonsuojelualueiden retkeilypalvelujen ylläpidosta.
