Luonnonpuistot on perustettu ensisijaisesti tutkimusta varten, joten niistä vain osa on avoinna retkeilijöille. Kevo on Suomen suurin luonnonpuisto, ja vaativa retkeilykohde erämaisuutensa ja geologisten muotojensa vuoksi.
Luonnonpuistot ovat kansallispuistoja tiukemmin suojeltuja, ja Kevolla retkeilijän on huomioitava liikkumista koskevat rajoitukset. Lumettomana aikana liikkuminen on sallittua rajattuna aikana ja vain merkityillä reiteillä. Tässä on vinkkejä siitä, milloin Kevolla kannattaa vierailla ja mitä sinun tulee huomioida.
Vuonna 2024 Kevon luonnonpuistoon tehtiin noin 6300 käyntiä.

Kesä ja syksy (toukokuu-lokakuu)
Miksi vierailla:
Kevon luonnonpuistossa on laajoja tunturikankaita- ja kivikoita, joissa maisemat avautuvat silmänkantamattomiin. Tunturiylänköjä pirstovat jängät ja pienet järvet. Luonnonpuiston sydämessä avautuu kanjoni, joka on Suomen suurin rotkolaakso, joka ei jätä ketään kylmäksi. Kanjoni on monen harvinaisen eläin- ja kasvilajin elinympäristö.
Milloin vierailla:
Lumettomaan aikaan Guivin reitin tunturialueella kulkevalla osuudella saa liikkua jalan 1.5.–15.10. Rotkolaakson rajoitusalueella patikointi on luvallista15.6.–15.10. välisenä aikana.
Kevon rotkoalueen läpi kulkevalla Kevon reitillä on liikkuminen jalan sallittua 15.6.–15.10. välisenä aikana. Huomioithan, että Guivin reitin voi kiertää ympyräreittinä vain silloin, kun Kevon reitilläkin on luvallista liikkua.
Kevon luonnonpuistossa saa liikkua edellä mainittuina aikoina vain maastoon merkityillä reiteillä.
Ruuhkat:
Kesäkauden vilkkain kuukausi on heinäkuu, mutta elo- ja syyskuussa retkeilijöitä on vain hieman vähemmän. Suuria ihmismassoja Kevolla ei tapaa. Kesäaikaan liikkuminen on tiukasti rajoitettu kahdelle merkitylle, osittain päällekkäiselle reitille. Vilkkaimpina aikoina voi tauko- ja telttailupaikoilla olla ruuhkan tuntua.
Sääolosuhteet:
Kevon luonnonpuistossa sääolosuhteet voivat vaihdella nopeasti, ja retkeilijän on hyvä varautua vaihteleviin olosuhteisiin myös kesäkaudella. Päivälämpötilat vaihtelevat tyypillisesti 10–20 °C välillä, mutta voivat kohota joinakin päivinä huomattavasti korkeammallekin. Guivin reitillä ainoat varjopaikat ovat tupien yhteydessä. Huolehdi, että sinulla on mukanasi riittävästi juomavettä etappien välillä. Yöt voivat sen sijaan olla viileitä. Sateet ja tuuli voivat yllättää, ja hyttysiä on runsaasti etenkin heinäkuussa.
Keväällä ja rankkasateiden jälkeen Kevojoen vedenpinta voi nousta ja vaikeuttaa tai jopa estää joen ylittämisen kahlaamoissa. Kevon kanjonireitti joudutaan toisinaan sulkemaan väliaikaisesti tulvakorkeuteen nousseen veden vuoksi. Tieto sulkemisesta ilmoitetaan Kevon luonnonpuiston ajankohtaista-sivulla.
Syksyllä vallitsevan tuulensuunnan käännyttyä pohjoiseen, Kevon reitin kulkemista kannattaa harkita pohjoisesta etelään, jolloin viileät syystuulet puhaltavat selän takaa.

Talvi ja kevättalvi (lokakuu-huhtikuu)
Miksi vierailla:
Talviretkeilyn ja erätaidot hallitsevalle Kevon luonnonpuisto on unelmien hiihtokohde. Kevon talvi on pitkä ja umpihankea riittää. Tunturit, laajat suot tarjoavat vaihtelevia hiihtomaastoja. Kevon luonnonpuistossa ei ole huollettua latuverkostoa, ja talviretkeilyn olosuhteet voivat olla erittäin vaativat.
Mádjohkan autiotuvalla vierailu on mahdollista vain hiihtäen, koska sinne ei ole merkittyä kesäreittiä.
Kevon kanjonialuetta kannattaa ihastella tunturialueelta käsin. Kanjoni on todella haastava ja lumivyöryvaaran vuoksi paikoin myös vaarallinen paikka talviretkeilyyn.
Milloin vierailla:
Talvi on Kevon luonnonpuistossa rauhallista aikaa, sillä retkeilijöitä liikkuu vain joitakin satoja koko talven aikana. Talviretkeily keskittyy kevättalven aikaan, jolloin päivän valoa riittää sydäntalvea pidempään. Parasta aikaa hiihtovaellukseen on maalis-huhtikuu, jolloin kantohanki mahdollistaa sujuvamman etenemisen.
Tunturialueella saa liikkua hiihtäen 16.10.–30.4.
Kevon rotkoalueella hiihtäen liikkuminen on sallittu 16.10.–31.3. välisenä aikana.
Sääolosuhteet:
Talvella Kevolla on usein hyvin kylmää, ja pakkaset voivat laskea alle –30 °C:n. Talviretkeily vaatii huolellista varustautumista ja kokemusta, sillä Kevolla ei ole hoidettuja eikä merkittyjä talvireittejä. Sydäntalvella retkeilevien on muistettava, että päivänvaloa riittää vain muutamaksi tunniksi.
Valoisalla ei siis ehdi pitkiä päivätaipaleita taittaa. Kevon luonnonpuistossa on leiriytyminen sallittu vain sitä varten rakennetuilla taukopaikoilla ja tupien pihapiirissä. Tämä koskee myös talviretkeilijöitä.

