Laanilan majatalosta Saariselän kansainväliseksi matkailukeskukseksi

Saariselkä, Saaritunturit, Koilliskaira on porojen palkinen ja retkeilijöiden paratiisi, saamelaisten kotiseutualuetta ja suosittua retkeilyaluetta. Tänä päivänä siellä risteilevät sulassa sovussa porojen polut ja retkeilijöiden käyttämät reitit. Suomen uljaimmaksi tunturialueeksi kuvailtu kaira on saanut suojelun sinetin vuonna 1983, kun Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin.

Maantie Ivaloon valmistui vuonna 1914. Sitä ennen Saariselän tuntureiden länsipuolta kulki Ruijanpolku, joka on tiettävästi Lapin vanhin reitti. Ruijanpolkua kulkivat verottajat ja kauppamiehet, kirkonmiehet ja tavallinen kansa tunturialueen halki Jäämerelle. Nykyään Ruijanpolku on kunnostettu ja merkitty retkeilypolkusi Sompiojärveltä Laanilaan saakka.

Vuonna 1912 valmistunut Laanilan majatalo oli alueen ensimmäinen majoitusyritys. Kaunispään alamaja siirrettiin Rovaniemeltä Kaunispäänojan latvoille ja matkailukäyttöön se avattiin vuonna 1949. Kaunispään ylämaja kohosi vuonna 1952 tunturin huipulle. Sitä ennen Kaunispään huipulla oli vain pieni palovartijan tupa ja puinen tähystystorni. Vuonna 1955 pystytetty Sininen pirtti oli Saariselän ensimmäinen ravintola.

Matkailun kehittymisen myötä ravintoloiden ja majoituspalveluiden määrä on kasvanut vuosikymmenten saatossa. Myös monet yritykset ja yksityiset ovat rakentaneet virkistysmajoja alueelle.

Ensimmäinen hiihtohissi Saariselällä valmistui Kaunispään rinteeseen vuonna 1970. Kasvavan matkailijamäärän haasteisiin on vuosikymmenten saatossa vastattu lisäämällä palveluita. Vuonna 2016 Kaunispäällä ja Iisakkipäällä on yhteensä 15 eritasoista rinnettä. Huollettuja latuja, kesäaikaan merkittyjä patikkapolkuja Saariselän matkailukeskuksen ympäristöstä löytyy yhteensä n. 200 km. Retkeilijöille on tarjolla myös merkittyjä lumikenkäilyreittejä, jotka kesäaikaan ovat luontopolkuja opastetauluineen.

Keväthangilla hiihtäen, syksyn ruskaloistoa ihaillen, Lapin valoisasta kesästä nauttien moni retkeilijä palaa vuosi toisensa jälkeen Saariselälle. Viimeisen jääkauden muovaama helppokulkuinen pyöreälakisten tuntureiden alue, karu pohjoinen luonto houkuttaa retkeilemään.

Luonto ja ympäristö sekä monipuoliset luontoaktiviteetit ovatkin tärkeimpiä syitä saapua Saariselälle. Saariselän matkailukeskus on syntynyt palvelemaan monipuolisesti luonnossa liikkujia, matkailijoita ja retkeilijöitä upeissa maisemissa kaikkina vuodenaikoina. Saariselän alue on tänä päivänä kansainvälinen matkailukohde.

1960-luvulla alkanut rakentaminen ja alueen kehittäminen on tehnyt tästä Euroopan Unionin pohjoisimmasta matkailukeskuksesta erittäin suositun matkakohteen. Rakentaminen on keskittynyt tiiviille kaava-alueelle, niin, että palvelut ovat lähellä. Rakentamisen keskittämisellä varjellaan myös uljasta tunturialuetta ja pyritään säilyttämään herkkä pohjoinen luonto mahdollisimman alkuperäisenä.

Saariselän tunturialue on ollut retkeilijöiden suosimaa aluetta jo monen vuosikymmenen ajan, jo paljon ennen Urho Kekkosen kansallispuiston perustamista. Retkeilijämäärät olivat vielä 1950–60 luvuilla pieniä verrattuna nykyiseen. 2000-luvulla Urho Kekkosen kansallispuisto on yksi Suomen suosituimmista retkeilyalueista.

1950-luvun retkeilijöiden joukkoon kuului myös Kullervo Kemppinen (1921- 2012). Kemppinen sai ensikosketuksen tunturimaahan sota-aikana kahdeksalla sotalennolla. Tunturimaisema piirtyi lähtemättömästi tämän ilmavoimien nuoren tähystäjäupseerin mieleen. Myöhemmin hän retkeili usean vuosikymmenen ajan Lapissa ja kirjoitti kirjoja näiltä retkiltään.

Kemppisen kirjat sisältävät upeaa luonnonkuvausta, mielenkiintoisia retkikertomuksia sekä runsaasti retkeilyohjeita ja käytännön vinkkejä. Kirjoissaan Kemppinen kertoo myös kullankaivajista, Meänteis-erakosta (Reijo Savinainen) sekä muista erämaan asukkaista.

Kullervo Kemppisen ensimmäinen teos on vuonna 1958 ilmestynyt Lumikuru. Lumikuru ankkuroi jo nimellään vaelluskokemukset ja luontoelämykset Saariselän tunturialueen ytimeen. Vuonna 1961 ilmestynyt Poropolku kutsuu teki Saariselän aluetta edelleen tunnetummaksi.

Kullervo Kemppistä pidetäänkin Saariselän löytäjänä. Hänen kirjojensa myötä alueen suosio kasvoi ja retkeilijämäärät lisääntyivät. Poropolkujen rinnalle on vuosikymmenten saatossa tullut merkittyjä patikkareittejä ja luontopolkuja retkeilijöiden käyttöön.

Kullervo Kemppisen ajoista autio- ja varaustupien määrä on lisääntynyt. Vuonna 1983 perustetun Urho Kekkosen kansallispuiston myötä koko alueen arvostus luontomatkailukohteena on noussut.

Urho Kekkosen kansallispuisto takaa pohjoisen luonnon kosketuksen kaikkina vuodenaikoina. Saariselän lähituntureille tai syvälle erämaan sydämeen, perinteiselle Saariselälle, Urho Kekkosen kansallispuiston ytimeen pääsee kätevästi suoraan matkailukeskuksesta.