Kaapin Jounin kenttä – saamelaisen suvun vanha asuinpaikka

Kaapin Jounin kenttä on kuuluisan saamelaisen suvun vanha asuinpaikka. Suvun tunnetuin mies, Jouni Aikio eli Kaapin Jouni (1875–1956) oli aikansa "pororuhtinas", suvun päämies ja patriarkka. Ennen Kaapin Jounia paikalla asui tilan perustaja Menes-Antti eli Karhu-Antti, Antti Juhaninpoika Morottaja (1853–1907). Tila on perustettu 1800-luvun lopulla ja on ollut jatkuvasti asuttuna. Viimeinen suvun edustaja muutti tilalta keväällä 2004.
Rakennuskokonaisuus kertoo monimuotoisesta saamelaisesta elämäntavasta, vaiheesta, jossa alettiin siirtyä kiinteään asumiseen. Kaapin Jounin asuinkenttä on saamelaisille tärkeä; se kuuluu osana Lemmenjoen suunnan saamelaiseen kulttuurimaisemaan. Saamelaisia kulttuurimaisema- ja rakennusperintökohteita on suojeltu toistaiseksi erittäin vähän, joten kohteen suojelulla on myös valtakunnallista merkitystä.
Kaapin Jounin tila hankittiin valtiolle vuonna 2002, ja se on liitetty kokonaisuudessaan Lemmenjoen kansallispuistoon. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita on Lemmenjoen laajassa kansallispuistossa hyvin niukasti. Historiallisesti arvokkaita rakennuksia puistossa on lisäksi Sallivaaran vanhalla poroerotuspaikalla, kulta-alueella ja Matti Mustan kentällä oleva pieni tupa. Kaapin Jounin tila täydentää merkittävällä tavalla koko Lemmenjoen kansallispuistoa.
Tilalle on nimetty hoitokunta, joka päättää tilan ja siihen kuuluvien rakennusten entisöimisestä, käytöstä ja hoidosta päämääränään alueen arvokkaan saamelaiskulttuurihistorian ja perinnemaiseman säilyttäminen. Tilan säilynyt vanha esineistö on inventoitu. Saamelaismuseon ohjauksessa esineet puhdistettiin, valokuvattiin ja luetteloitiin osaksi saamelaismuseon kokoelmia. Metsähallitus luovutti tilan esineistön Saamelaismuseosäätiölle keväällä 2008.

Lisätietoa:
• Kaapin Jounin tilan historiaa ja henkilöitä (julkaisut.metsa.fi).

Kaapin Jounin vanha asuinkenttä on enimmäkseen kuivaa ja tuoretta heinä- ja ruohoniittyä sekä kangasketoa. Niittytyypit vaihtelevat mosaiikin lailla, samoin niityillä kasvava monipuolinen lajisto. Kenttä on raivattu avoimeksi, ja sitä on niitetty vuosittain. Kenttää ovat hoitaneet myös kesäisin lampaat.
Niityllä kasvavat silmälläpidettävät keto- ja ahonoidanlukko. Runsaita ovat mesimarja, heinätähtimö, rantatädyke ja kultapiisku. Huomionarvoisia lajeja ovat lisäksi muun muassa harmaakynsimö, nurmitatar, niittykullero, kellosinilatva ja keväthanhikki. Niityllä kasvaa myös hyvälle tuoksuvaa niittymaarianheinää.

Kaapin Jounin tilaan kuuluu päärakennus, sauna, ulkokäymälä ja muutama piharakennus. Päärakennuksessa on kaksi kamaria ja iso pirtti, jota hallitsevat isot pöydät raheineen.