Itäisen Suomenlahden kansallispuiston saaret

Hudö Loviisan edustalla on puiston suurin saari. Pinta-alaltaan se on 1,7 km2 ja saaren luoteiskulmasta kaakkoiskulmaan on 3,4 km. Suurin osa saaresta kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon mutta siellä on myös yksityisiä alueita.

Saarella on hyvin monimuotoista luontoa. Siellä on hiekkarantoja, kivikkorantoja, niittyjä, lehtoja ja mäntymetsiä. Saaren itäosassa on vanha autio kalastajatila, jonka ympäristö on talkoovoimin kunnostettu perinteiseksi kulttuurimaisemaksi . Alueella laiduntaa kesällä lampaita. Tilalta lähtee polkuja saaren länsi- ja kaakkoisosaan, mutta ne ovat osin kasvaneet umpeen.

Saaressa ei ole retkeilyrakenteita eikä merkittyä polkua. Tulenteko ja leiriytyminen on kielletty ja juomavettä ei ole saatavilla. Saaressa ei ole jätehuoltoa, joten omat jätteet tulee viedä pois.

Sijainti

Lähin vierasvenesatama, johon pääsee autolla: Loviisan kaupungin Laivasillan vierasvenesatama, Laivasilta 8 A. Satamassa on 60 venepaikkaa. Matka Hudöseen on noin 13 km.
Hudön koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°20.8' N lon: 26° 16.9' E

Kulkuyhteydet veneellä

• Hudössä ei ole laituria.
• Rantautua voi pienellä veneellä saaren itäpuolella olevalle hiekkaniemelle, mutta kannattaa olla varovainen, sillä niemen lähellä on isoja kiviä.

Mustaviiri on historiallisesti ja luonnon kannalta merkittävä retkisaari Pyhtään edustalla. Saari on noin 800 m pitkä ja 700 m leveä. Saari kuului vuosisatojen ajan Ahvenkosken kartanolle ja sen asukkaat harjoittivat kalastusta, hylkeenpyyntiä ja heinänviljelyä. Vanhaa kalastajien niittyä hoidetaan nykyään jokavuotisilla niittotalkoilla.

Mustaviirissä oleva jatulintarha on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi muinaisjäännökseksi. Jatulintarha on kivistä ladottu labyrintti. Mustaviirin jatulintarha on noin 10–12 metriä leveä.

Saarella sijaitsee myös yksi Struven ketjun mittauspisteistä, joka on osa UNESCO:n maailmanperintöä. Ketju koostuu 34 pisteestä, joiden avulla 1800-luvulla mitattiin maapallon muotoa ja kokoa Jäämereltä Mustalle merelle.

Saarella on 1,6 km pitkä luontopolku, jonka varrella voi tutustua saaren historiaan, jatulintarhaan, Struven ketjun mittauspisteeseen ja luontoon. Polun varrella on myös luontotorni, josta on upeat näkymät merelle. Saarella löytyy lisäksi tulentekopaikkoja, telttailualue ja käymälä, mutta saaressa ei ole juomavettä eikä jätehuoltoa, joten omat jätteet tulee viedä pois.

Sijainti

Lähin vierasvenesatama, johon pääsee autolla: Loviisan kaupungin Laivasillan vierasvenesatama, Laivasilta 8 A. Satamassa on 60 venepaikkaa. Matka Mustaviiriin on noin 32 km.
Mustaviirin koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°16.7' N lon: 26° 36.5' E

Kulkuyhteydet veneellä

• Saaressa ei ole laituria.
• Pitkä aallonmurtaja saaren koillisrannalla, Kaiskerin saarta vastapäätä, helpottaa rantautumista. Varovainen kannattaa olla, sillä rannat ovat kivikkoiset.

Pitkäviiri on pitkä ja kapea harjusaari Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa Pyhtään edustalla. Saari on tunnettu karusta luonnostaan, hiekkarannoistaan ja rauhallisesta tunnelmastaan sekä hyvistä kalavesistään. Pitkäviiri on noin 2,2 km pitkä ja leveimmillään vain noin 250 metriä.

Saari on karunkaunis ja sen luonto tarjoaa elämyksiä erityisesti niille, jotka arvostavat hiljaisuutta ja avointa saaristomaisemaa. Rannoilla vuorottelevat kivikot ja hiekkarannat. Pohjoisosassa on jopa dyynialue ja pitkä särkkä, joka ulottuu pitkälle veden alla. Tämä kaikki tekee saaresta monipuolisen luontokohteen. Hiekka- ja dyynialueella esiintyy luonnonsuojelullisesti arvokkaita lajeja kuten monille harvinaisille hyönteislajeille tärkeää kangasajuruohoa.

Saaressa ei ole retkeilyrakenteita, joten tulenteko ja leiriytyminen on kielletty, mutta saari sopii hyvin päiväretkikohteeksi. Saaressa ei myöskään ole merkittyä reittiä tai juomavettä eikä jätehuoltoa, joten omat jätteet tulee viedä pois.

Sijainti

Lähin vierasvenesatama, johon pääsee autolla: Loviisan kaupungin Laivasillan vierasvenesatama, Laivasilta 8 A. Satamassa on 60 venepaikkaa. Matka Pitkäviiriin on noin 33 km.
Pitkäviirin koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°17,3′ N lon: 26° 37,9′ E

Kulkuyhteydet veneellä

• Saaressa ei ole laituria ja rannat ovat kivikkoisia, joten rantautuminen on haasteellista.
• Saaren itäpuoli on pääosin hiekkarantaa.
• Paras paikka rantautumiseen ovat saaren eteläpään kallio.

Ristisaari on vehreä ja historiallisesti merkittävä saari Pyhtään ulkosaaristossa, noin 2 merimailia (vajaa 4 km) Kaunissaaresta eteläkaakkoon. Saari on melkein neliön muotoinen ja pituus rannasta toiseen on noin 800 m.

Ristisaari on ainoa koko Kymenlaaksossa valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioitu perinnebiotooppi. Kesäisin saaren niityillä ja metsälaitumilla laiduntavat lampaat ja hoitavat samalla saaren perinnebiotooppeja. Ristisaaren metsät ovat poikkeuksellisen reheviä, lehtoja on jopa neljännes saaren metsäpinta-alasta. Keskellä saarta on suoalue. Pohjoisrannalla on umpeenkasvanut hiekkaranta, joka on nykyään osa lammaslaidunta. Saaren matalalla ja kivikkoisella pohjoisrannalla ja rehevissä metsissä viihtyy paljon lintuja. Saaren eliöstöön kuuluu myös useita uhanalaisia hyönteislajeja.

Saaren luoteiskulman särkältä on nähtävissä myös harjujakso, johon läheinen Kaunissaarikin kuuluu. Harjujakso ulottuu myös Ristisaareen. Saaren rannat ovat matalia ja erittäin kivikkoisia. Rannoilta avautuvat upeat näkymät avomerelle joka suuntaan.

Etenkin keväisin voit seurata saaressa lukuisten lintuharrastajien kanssa jokakeväistä luonnonnäytelmää, kun saaren ohittavat sadat tuhannet vesilinnut muuttomatkallaan arktisille pesimäalueilleen muutaman viikon aikana.

Alueella on ollut strateginen merkitys Suomen rannikkopuolustuksessa, erityisesti toisen maailman sodan aikana. Saaren lounaisosassa sijaitsee kunnostettu, ainutlaatuinen toisen maailmanasodan aikainen valonheittimen suojahuone. Sota-aikana tutkat tekivät vasta tuloaan, joten vihollisen laivastoa ja lentokoneita Ristisaaressa tähyiltiin öiseen aikaan voimakkaan valonheittimien avulla. Päiväajaksi valonheitin siirrettiin aina hirsistä ja hiekasta tehtyyn suojaan. Alueen sotahistoriasta muistuttavat myös saaressa sijaitsevat sodanaikaiset tykkiasemat ja bunkkerirakennelmat.

Saaren luoteiskulmassa löytyy telttailupaikka, keittokatos ja käymälä. Saaressa ei ole juomavettä eikä jätehuoltoa, joten omat jätteet tulee viedä pois.

Sijainti

Lähin vierasvenesatama, johon pääsee autolla: Kotkan kaupungin vierasvenesatama Kotka Yacht Store Marina, Meriniementie 1. Matka Ristisaareen on noin 19 km.
Ristisaaren koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°18,6' N lon: 26°48,1' E

Kulkuyhteydet veneellä

• Saaressa ei ole laituria ja rannat ovat erittäin kivikkoisia, joten rantautuminen on haasteellista. Lisäksi saaren sijainti yksin ulkomerellä tekee sen alttiiksi tuulille.
• Tyynellä säällä voi käyttää saaren koilliskulmassa, kalliossa kiinni olevia kiinnityslenkkejä rantautumiseen. Siellä syvyys riittää myös köliveneelle.

Kilpisaari on iso, metsäinen saari Kotkan ulkosaaristossa avomeren äärellä. Se sijaitsee reilu kolme merimailia (noin 6 km) Haapasaaresta itään. Kilpisaari on pyöreän muotoinen, halkaisija on runsas kilometri.

Korkeimmalta kalliolta koilliskulmassa avautuu hyvällä säällä näkymä Suursaareen Venäjän puolelle, kuten monilta muiltakin avomeren partaalla sijaitsevilta saarilta.

Saaren luonto on vaihteleva ja monipuolinen verrattuna lähellä oleviin pienempiin kallio- ja kivikkosaariin. Pohjoisosassa on rehevämpää kasvillisuutta. Rannoilla on vanhoja kippuraisia mäntyjä, mutta saaren sisäosa on varsin metsäistä, vaikkakin puusto on osin harvahkoa.

Saaressa on sotahistoria yhä läsnä monin paikoin: Itärannalla ovat vanhan laiturin jäännökset. Sieltä lähtee hyvin niukasti enää erottuva ura saaren eteläpään raunioihin, jotka ovat ensimmäisen maailmansodan aikaisia tykkivarustuksia miehistö- ja ammussuojineen. Saaressa on myös monia toisen maailmansodan aikaisia rakennelmia kuten jo osaksi sortuneita bunkkereita. Saattaapa jostakin rannoilta vielä löytää piikkilankaakin, jota käytettiin maihinnousuesteenä sodan aikana.

Saaren koillisosassa sijaitsevat telttailualue, tulentekopaikka sekä käymälä. Saaressa ei ole juomavettä eikä jätehuoltoa, joten omat jätteet tulee viedä pois.

Sijainti

Lähin vierasvenesatama, johon pääsee autolla: Kotkan kaupungin vierasvenesatama Kotka Yacht Store Marina, Meriniementie 1. Matka Kilpisaareen on noin 30 km.
Kilpisaaren koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°16,8' N lon: 27°18,9' E

Kulkuyhteydet veneellä

• Saaressa ei ole laituria.
• Paras rantautumispaikka kiinnityslenkkeineen on itäosan korkealla kalliorannalla, kaakkoon vanhan laiturin jäännöksistä. Paikka on suojassa monilta tuulilta.

Kilpisaaren ja Ulko-Tammion välissä oleva Koivuluoto on ehkä parhaiten tunnettu siellä olevasta autiotuvasta. Haminaan kuuluva, ulkomerellä sijaitseva pieni, puolen neliökilometrin kokoinen saari sopii hyvin hiljaisuutta ja rauhaa etsivälle veneilijälle.

Koivuluodon luonto on poikkeuksellisen monipuolinen saaren kokoon nähden. Siellä on hiekka- kivikko- ja silokalliorantoja. On katajikkoa, männikköä, haavikkoa, pieni suo ja ruovikkoa ja merestä eristyksissä oleva pieni lamparekin. Unohtaa ei sovi muinaisen merenpinnan muodostamaa vanhaa rantaa, pirunpeltoa, eikä autiotuvan ympärillä olevaa ketoa. Saaressa on myös monipuolinen linnusto ja sieltä on hienot näkymät avomerelle, Venäjälle lounaaseen Suursaareen ja kaakkoon Someriin. Nämä saaret olivat osa Suomea ennen toista maailmansotaa.

Pienet mökit saaren pohjoiskärjessä ovat kalastajien tarvikevajoja eli ns. kalaputkia, jotka eivät ole retkeilijöiden käytössä. Ne kertovat osaltaan Itäisen Suomenlahden kalastushistoriasta; olihan puisto tärkeä alue sekä Suomen rannikon että myös virolaisille kalastajille. Entisaikaa tällaisia kalaputkia vedettiin talveksi jäälle antamaan kalastajille suojaa talven tuiskuilta ja tuulilta.

Suuri rakennus on Koivuluodon autiotupa. Se on entinen Meripelastusseuran pelastusasema. Autiotuvassa on makuupaikat 8 hengelle, pönttöuuni, kaasu- ja puuliesi. Tupaan saa tuoda lemmikkejä muiden käyttäjien suostumuksella.
https://www.luontoon.fi/fi/palvelut/koivuluoto-autiotupa-tupa-tai-kamppa-14949

Tuvan pihapiirissä on tulentekopaikka ja kuivakäymälä. Saaressa on lisäksi kaksi muuta tulentekopaikkaa. Saaressa ei ole juomavesipistettä eikä jätehuoltoa, joten omat jätteet tulee viedä pois.

Sijainti

Lähin vierasvenesatama, johon pääsee autolla: Kotkan kaupungin vierasvenesatama Kotka Yacht Store Marina, Meriniementie 1. Matka Koivuluotoon on noin 31 km.
Koivuluodon koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60°18,3' N lon: 27°24,1' E

Kulkuyhteydet veneellä

• Saaressa ei ole laituria.
• Saaren rannat ovat kivikkoiset ja maihinnousu varsinkin isommalla veneellä voi olla hankalaa.
• Pohjois-koillisrannalla olevan autiotuvan kohdille on raivattu kivistä vapaa parin metrin syvyinen ranta, johon veneen voi kiinnittää peräankkurilla.
• Saaren itärannalla on kiinnityslenkkejä.

Ulko-Tammio on Itäisen Suomenlahden kansallispuiston helmi, jossa yhdistyvät upea saaristoluonto ja vaikuttava sotahistoria. Saaren monimuotoinen luonto sekä historialliset rakenteet tekevät siitä ainutlaatuisen retkikohteen. Saari on noin 1,3 km pitkä ja 600 m leveä.

Ulko-Tammiosta löytyy monia jälkiä sotavuosilta 1939-1944. Tykit, Somerin taistelussa kuolleiden muistolaatta, sotilaan hauta sekä tunneli ja muut linnakkeen jäännökset kertovat ajasta, jolloin Ulko-Tammio ja sen suomalaiset puolustajat vartioivat itsenäisyyttämme. Seuraamalla 4,2 km mittaista sotahistoriapolkua voit tutustua näihin.

Saarella kulkee myös noin 3 km mittainen luontopolku, joka esittelee saaren monimuotoista luontoa. Polku kulkee lehtojen vehreyteen, jäkäläkankaille ja silokallioille. Kasvillisuus on monipuolista: saarelta löytyy mm. oranssina hehkuvaa keltajäkälää ja harvinaisia kasvilajeja kuten norjanröyhelöjäkälää. Eläimistöön kuuluu monia harvinaisia lintuja.

Saari on kansallispuiston päävierailukohde. Siellä on kaksi keittokatosta, kolme tulipaikkaa, telttapaikka, käymälöitä, autiotupa ja lintutorni. Lintutornista on hienot näköalat avomerelle ja hyvällä säällä voi nähdä Suursaaren ja Somerin horisontissa.

Ulko-Tammion autiotupa on entinen sota-aikainen valvontatupa ja sotilaskoti. Autiotuvassa on makuupaikat 6 hengelle, pönttöuuni, kaasu- ja puuliesi. Tupaan saa tuoda lemmikkejä muiden käyttäjien suostumuksella.

Saaressa ei ole juomavettä tai jätehuoltoa, joten omat jätteet tulee viedä pois.

Sijainti

Lähin vierasvenesatama, johon pääsee autolla: Haminan kaupungin Rampsin vierasvenesatama, Tullimakasiininranta 21. Matka Ulko-Tammion saareen on noin 31 km.
Ulko-Tammion koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60° 21.0' N, lon: 27° 27.2' E

Kulkuyhteydet veneellä

• Ulko-Tammio on kansallispuiston saarista ainoa, jossa on laiturit.
• Saari tarjoaa veneilijöille suojaisia satamapaikkoja sääolosuhteista riippumatta.
• Saaren luoteisrannalla sijaitseva Länsilahti on 1–3 metrin syvyinen, ja sinne pääsee paikallisesti merkityn väylän kautta. Lahdessa on sekä arkku- että ponttonilaitureita, jotka mahdollistavat useamman veneen kiinnittymisen.
• Saaren itäpuolella veneen voi kiinnittää joko Itäsataman laituriin tai ankkuroitua kalliorannan tuntumaan Saunalahdessa tai hieman etelämpänä Kauniskallion kohdalla

Lanskeri on Haminaan kuuluva metsäinen ja kallioinen saari, joka jakautuu kahteen osaan: eteläosa on korkeampaa ja vaikeakulkuisempaa, kun taas pohjoisosa on helpommin saavutettavissa. Näitä yhdistää noin 60 metriä leveä Lanskerinkaulanne, jonka maasto on matalaa soraikkoa ja rantaniittyä. Saari on kapea ja pitkä, se on vajaan kilometrin pituinen ja leveimmästä kohdasta vain noin 250 m leveä.

Lanskerin saarta ympäröi joukko pieniä luotoja, jotka toimivat tärkeinä pesimäalueina useille lintulajeille – mukaan lukien kansallispuiston tunnuslintu, riskilä. Näille luodoille ei saa rantautua eikä aiheuttaa häiriötä pesimäkauden aikana, jotta linnuston elinrauha voidaan turvata. Lähistöllä sijaitsee myös Metsä-Haru, pieni ja herkkä saari, jonne maihinnousu on kokonaan kielletty vuoden ympäri luonnonsuojelullisista syistä.

Lanskerissa on pari tulipaikkaa, telttapaikka ja käymälä saaren keskiosassa. Saaressa ei ole merkittyä polkua, ei juomavettä tai jätehuoltoa, joten omat jätteet tulee viedä pois.

Sijainti

Lähin vierasvenesatama, johon pääsee autolla: Haminan kaupungin Rampsin vierasvenesatama, Tullimakasiininranta 21. Matka Lanskeriin on noin 28 km.
Lanskerin koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60° 23.0′ N, lon: 27° 30.5′ E

Kulkuyhteydet veneellä

• Saaressa ei ole laituria.
• Sekä itä- että länsipuolella saarta on kiinnityslenkkejä kalliossa rantautumista varten.

Suuri-Pisi on kansallispuiston itäisin retkeilysaari, Virolahden edustalla. Saari on noin kilometrin pituinen ja 300-400 metriä leveä. Se on erittäin suosittu päiväretkikohde, mutta se sopii myös hyvin yöpymistä varten. Matkaa rajavyöhykkeelle on vain noin merimaili ja mantereelle Siikasaaren kärkeen noin 1,5 merimailia.

Saaressa on suuria, jopa 10 m korkeuseroja. Maasto on pääosin kallioista ja mäntyvaltaista, mutta saarella kasvaa myös koivuja ja kuusia. Pohjoisosassa on vanha paloalue; palo sai alkunsa itärannalla poltetusta luvattomasta nuotiosta. Pohjoiskärjessä on hiekkarantoja.

Yksi saaren merkittävimmistä nähtävyyksistä sijaitsee pohjoisrannan kallioilla: sinne on kaiverrettu Ruotsin kuningas Kustaa III:n monogrammi sekä päivämäärä 14.6.1777. Tämän muistomerkin taustalla on kuninkaan seurueen pysähdys saarelle, kun he joutuivat hakemaan saaresta suojaa merenkäynniltä matkallaan Pietariin.

Saaren pohjoispäässä on keittokatos, telttailualue ja käymälä. Saaressa ei ole merkittyä polkua, juomavesipistettä eikä jätehuoltoa, joten omat jätteet tulee viedä pois.

Sijainti

Lähin vierasvenesatama, johon pääsee autolla: Klamilan vierasvenesatama, Kalasatamantie 153. Matka Suuri-Pisi saareen on noin 18 km.
Suuri-Pisin koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 60° 27.0′ N, lon: 27° 37.9′ E

Kulkuyhteydet veneellä

• Saaressa ei ole laituria.
• Hyviä rantautumispaikkoja on pohjoiskärjessä olevassa poukamassa.
• Kiinnitysrenkaita löytyy saaren pohjoispoukamalta, pohjoiskalliosta että saaren koillisrannalta.