Uitot
Evojoen uitot alkoivat 1892.
- Heti jäiden lähdettyä aloitti jopa 250 miestä uurastuksen, joka jatkui aina juhannukseen saakka.
- Talvisin jätkät työskentelivät savotoilla. He kaatoivat pokasahalla puuta seuraavan vuoden uittoihin. Evon vesistön uitot loppuivat 1960 -luvun lopulla.
- Evolla jätkien viimeinen työnäyte oli Maire-myrskyn tuhojen korjaaminen syksyllä 1961. Myrsky oli kaatanut runsaan kolmen vuoden hakkuumäärän vain neljännestunnissa. Päästäkseen korjaamaan kaatuneet rungot pois oli miesten ensin rakennettava teitä ja tämän seurauksena alueelle muodostui tiheä metsätieverkosto.
Nykyisin entiset metsätyökämpät palvelevat alueen retkeilijöitä.
Hiilimiiluja ja kämppäkulttuuria
Myös miilunpoltolla on ollut tärkeä osa Evon metsäopiston koulutuksessa.
- Tarkkasilmäinen kulkija voi löytää vanhojen hiilimiilujen pohjia ainakin läheltä Hankalan tilaa ja Luutajoen varrelta, minne ensimmäiset miilut tehtiin vuonna 1895.
- Savijärven rannalla oli aikoinaan tervaruukki, jossa poltettiin tervaa teollisesti.
- Alueen kulttuurihistoriaa edustavat vanhat tukkikämpät, joista Rieskan kämppä on säilynyt pihapiiriltään alkuperäisimpänä. Nykyisin kämppä on vuokrakäytössä.
Evon metsäalueita pääsee tarkastelemaan laajemmin Hakovuorelta käsin. Kallion laelta näkee alueelle tyypillistä eteläsuomalaista talouskäytössä olevaa metsää.