Blogi: Miksi kokeilemme maksullista pysäköintiä kansallispuistoissa?
Syyskuun alussa alkoi maksullisen pysäköinnin kokeilu viidessä Metsähallituksen Luontopalvelujen retkikohteessa. Luontopalvelut hoitaa Suomessa noin 160 retkikohdetta, maksullisen pysäköinnin kokeiluun valitsimme muutaman erilaisen retkikohteen eri puolelta Suomea. Mukana on pysäköintialueita Sipoonkorven, Kolin, Riisitunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistosta sekä Korouoman luonnonsuojelualueelta.
Teksti: asiakkuusjohtaja Elias Haapakorva, Metsähallituksen Luontopalvelut
Kokeilu on herättänyt paljon keskustelua. Eri mediat ovat tehneet aiheesta useita juttuja, somevideoita ja vierailleet paikan päällä. Retkeilyaiheisissa someryhmissä keskustelu on käynyt vilkkaana puolesta ja vastaan. Palautekanaviemme kauttakin on tullut kymmeniä viestejä.
Osa keskustelijoista on ollut kokeilun puolella, osa vastaan. Tämä on ymmärrettävää: kansallispuistot ja muut retkikohteet ovat suomalaisille tärkeitä paikkoja, ja kaikki niihin liittyvät muutokset herättävät tunteita.
Keskustelu on myös osoittanut, miksi kokeilu on tarpeellinen. Haluamme ymmärtää paremmin, miten maksullinen pysäköinti vaikuttaa kävijöihin, retkeilykäyttäytymiseen ja kohteiden ylläpidon rahoitukseen. Juuri siksi kyseessä onkin kevääseen 2027 jatkuva kokeilu. Ensi kesän korvilla olemme viisaampia, jäädäänkö kokeilussa voiton puolelle vai painavatko negatiiviset huomiot vaakakupissa enemmän.
Niukkeneva rahoitus kokeilun kimmokkeena
Viime vuosina Metsähallituksen retkeilykohteiden ylläpidon resurssit ovat pienentyneet samalla, kun eri vastuut ja velvollisuudet ovat lisääntyneet ja monet kohteet ovat kasvattaneet suosiotaan. Tämä asettaa haasteita reittien, pitkospuiden, siltojen, taukopaikkojen ja pysäköintialueiden kunnossapidolle.
Kokeilulla etsitään vastauksia kolmeen tärkeään kysymykseen.
- Voisivatko pysäköintitulot tukea retkikohteiden ylläpitoa?
- Miten maksullisuus vaikuttaa kävijöiden käyttäytymiseen ja kohteiden käyttöön?
- Millaisia vaikutuksia maksullisella pysäköinnillä on paikallisiin yrittäjiin, matkailuun ja alueiden liikenteeseen?
Jos näihin kysymyksiin ei haeta vastauksia käytännössä, päätöksiä joudutaan tekemään oletusten perusteella. Kokeilu auttaa tunnistamaan ongelmia, joita emme ehkä ole osanneet ennakoida sekä löytämään erilaisia ratkaisuja eri käyttäjäryhmille.
Luonto kuuluu meille kaikille. Juuri siksi retkeilyreittien ylläpidon, saavutettavuuden ja rahoituksen tulevaisuudesta kannattaa käydä avointa keskustelua. Maksullisen pysäköinnin kokeilu on yksi tapa hakea siihen vastauksia. Kokemusten perusteella voimme arvioida, onko kyseessä toimiva ratkaisu vai pitäisikö etsiä muita keinoja turvata retkikohteiden palvelut myös tulevaisuudessa.
Vastauksia keskustelussa nousseihin huoliin ja toiveisiin
1. Miksi luonnossa liikkumisesta pitää maksaa?
Taustalla on huoli siitä, että kansallispuistot muuttuvat vähitellen maksullisiksi ja niiden saavutettavuus heikkenee. Jokaisenoikeudet ovat suomalaisen luontosuhteen perusta. Ne mahdollistavat luonnossa liikkumisen, ulkoilun ja luonnon kokemisen riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Tiet ja pysäköintialueet ovat puolestaan tieliikennelain alaisia alueita. Luonnossa liikkumisen oikeus ja pysäköintipalvelun käyttö ovat kaksi eri asiaa. Kokeilu kohdistuu jälkimmäiseen.
2. Miksi maksaminen vaatii älypuhelimen?
Olemme saaneet paljon palautetta siitä, että pysäköinnin maksaminen onnistuu tällä hetkellä vain mobiilisovelluksella. Monet ovat nostaneet esiin ikäihmiset, älypuhelimettomat käyttäjät sekä alueet, joilla matkapuhelinverkot eivät aina toimi luotettavasti. Tämä on arvokasta palautetta, jota kokeilun aikana arvioidaan tarkasti. Esimerkiksi vaihtoehtoisia maksutapoja selvitetään parhaillaan ja tekstiviestimaksun mahdollisuus on tulossa käyttöön piakkoin.
3. Menevätkö tuotot varmasti retkeilyreittien hoitoon?
Osa keskustelijoista on epäillyt, päätyvätkö rahat pysäköintiyhtiöille tai muille toimijoille. Kokeilun lähtökohta on kuitenkin se, että pysäköintimaksuista saatavat tulot käytetään täysimääräisesti Luontopalvelujen retkikohteiden ylläpitoon ja hoitoon. Keskustelussa on myös noussut esiin toive siitä, että mahdollisten tulojen vaikutukset näkyisivät retkeilijöille konkreettisina parannuksina. Kun kokeilusta kertyneen tulon määrä on selvinnyt, pyrimme avaamaan retkeilijöillekin, mitä rahoilla tehdään.
4. Miksi emme kokeile kansallispuistomaksuja?
Yksi yleisimmistä toiveista on ollut se, että pysäköintimaksujen sijaan Metsähallitukselta olisi toivottu kokeilua vapaaehtoisista kansallispuistomaksuista. Tällä hetkellä tällaisten kansallispuistomaksujen keräämisen kokeilemisen estää rahankeräyslaki, joka mahdollistaa vain vastikkeellisten maksujen keräämisen. Jos lainsäädäntö muuttuu, saattaa tällainenkin kansallispuistojen tukemisen muoto tulla mahdolliseksi tulevaisuudessa.
Metsähallituksen Luontopalvelut haluaa pitää luonnossa liikkumisen maksuttomana. Luontoon pääsy ei edellytä pääsymaksua jatkossakaan. Ratkaisut ovat myös päättäjien käsissä.
