Vaatimaton suoja
Ailinpieti on yksihuoneinen, hirsirakenteinen lautakattoinen kalastajan asumus, jonka ovensuunurkassa on ollut liuskekivistä muurattu takka. Lohenpyrstölle salvotun hirsialustan päällä oli alimmaisena isokokoisista luonnonkivistä ladottu pohja. Piisin yläpuolella tulisija jatkui kivistä muurattuna katolle. Myöhemmin sitä paikkailtiin uponneesta tiililaivasta saaduilla tiilillä. Ovea vastapäätä oli kuusiruutuinen yksinkertainen ikkuna. Ikkunan alla oli pöytä ja penkki. Vasemmalla oli koko sivuseinän mittainen välilaudalla kahtia jaettu ritsi eli makuulaveri. Oikealla oli sänky, jonka yläpuolella katossa oli luukku, josta pääsi vintille. Ritsin päällä oli valoaukkona räppänä.
Seinissä on ollut paljon kaiverruksia. Myöhemmin seinä on päällystetty pahvilla. Etuosassa oli lautaeteinen eli kylmäpuovi. Pohjoisseinustalla oli toinen lämmittämätön lautaosa, eli niin sanottu laukkuliiteri. Kylmäpuovi ja laukkuliiteri olivat pystysuuntaista lomalautaa ja niissä oli lautalattia. Ailinpietin ovessa oli puusaranat.
Maa nousee, maailma muuttuu
Ailinpietin kalamaja sijaitsee hailuotolaisten haminan, eli sataman, kohdalla. Majan ympärillä on useita veneiden veto- ja rantautumispaikkoja, jotka ovat jääneet kauas rannasta maankohoamisen seurauksena. Alueen kivissä on runsaasti kaiverruksia. Ailinpietin vieressä olevassa kivessä on vuosiluku 1773. Kaivo on tehty 1800-luvulla. Kalastajia ohjannut tynnyripooki on tehty 1930-luvulla, mutta mahdollisesti paikalla oli pooki jo aikaisemminkin. Sarven sauna, joka oli pystyssä vielä 1970-luvulla, pystytettiin vuonna 1833.
Ailinpieti rakennettiin 1860-luvulla. Ensimmäisen omistaja oli Arvid Ailinpieti, jonka jälkeläiset käyttivät rakennusta aina 1960-luvulle asti. Sen jälkeen rakennus oli autiona. Ailinpietin tultua valtion omistukseen 1990-luvun alussa, se suojeltiin ympäristöministeriön päätöksellä. Rakennus entisöitiin vuonna 1994.
