Retkeilykohteet
Hae kohde, reitti tai sijaintiHaku alkaa automaattisesti, kun vähintään kaksi merkkiä on syötetty. Siirry hakutuloksiin alas tai ylösnuolinäppäimillä.
Miltä näyttää taukopaikka, jossa tuli ei ole enää tauon keskipiste? Miltä näyttävät kahvitteluryhmät ja koirien oma suoja taukopaikalla? Metsähallitus on julkaissut Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjan, joka kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen periaatteet retkeilyrakenteiden ilmastoviisaaseen suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. CLAP-hankkeessa tehty käsikirja sisältää laajan piirustuskokoelman, joka tarjoaa konkreettiset ohjeet uusien rakenteiden toteuttamiseen - kunnille, retkeilypalvelujen tuottajille tai kenelle tahansa kiinnostuneelle. Ensimmäinen käsikirjan mukainen taukopaikka rakentuu kesän lopussa Kuusamoon.
Ilmastonmuutos ja lämpötilan nousu pidentää retkeilykautta ja lisää painetta reiteille ja taukopaikoille. Asiakasturvallisuuden, rakenteiden kestävyyden ja helpon huollettavuuden tärkeys korostuu. Käsikirjassa on ohjeita ja piirustuksia esimerkiksi päivätuvalle, laavulle, kahvitteluryhmälle ilman tulipaikkaa sekä retkeilijöiden mukana kulkeville koirille ja muille pienille lemmikeille tarkoitettuun eläinsuojaan.
Metsähallitus rakentaa ensimmäisen käsikirjan mukaisen ilmastoviisaan taukopaikan Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueelle, Konttaisen laelle.
”Ilmastoviisas taukopaikka on tapa ajatella retkeilypalveluiden tulevaisuutta. Kestävästi rakennetut taukopaikat voivat olla sekä elämyksellisiä että ympäristöystävällisiä. Ensimmäiset uuteen käsikirjaan perustuvat rakenteet Konttaisella, Rukan matkailualueella toimivat pilotteina, joiden avulla kehitämme mallia edelleen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhä useampi taukopaikka Suomessa ja muualla Pohjolassa rakennetaan ilmastoviisaasti”, sanoo virkistyskäytön erityisasiantuntija Timo Karinen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Käsikirja perustuu käyttäjäkyselyyn, kuntien osallistamiseen ja suunnittelutyöpajoihin. Ilmastoviisaassa suunnittelussa tavoitellaan rakenteita, joiden koko elinkaari on mahdollisimman vähäpäästöinen – jopa niin, että hiilijalanjälki voidaan kääntää negatiiviseksi.
Käsikirjan ovat tuottaneet Metsähallitus ja MUUAN-suunnittelutoimisto.
”Suunnittelussa lähdimme liikkeelle käyttäjän tarpeista: miten taukopaikka palvelee erilaisia retkeilijöitä nyt ja tulevaisuudessa, ja miten se tekee sen mahdollisimman kevyellä kuormalla ympäristölle. Rakenteet ovat korjattavia ja skaalautuvia, jotta ne voivat elää paikan, käytön ja ilmaston mukana. Käsikirja tarjoaa konkreettisia ratkaisuja, mutta ennen kaikkea se kutsuu katsomaan taukopaikkoja uusin silmin”, kertoo arkkitehti Tuulikki Tanska MUUANilta.
Ilmastoviisaan taukopaikan suunnitteluperiaatteita ovat suojan tarjoaminen, huoltovapaus, rasituksen vähentäminen, laajuus - skaalattavuus ja modulaarisuus, toiminnallinen tulevaisuusvalmius, pedagoginen arvo ja luontokasvatus, negatiivinen hiilijalanjälki sekä kytkeytyminen palveluverkkoon.
Osana ilmastoviisaan taukopaikan suunnittelua laadittiin taukopaikkojen lokaatioprofiilit. Lokaatioprofiili kuvaa tietyn tyyppisen paikan tai ympäristön ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat sen käyttöön, kokemiseen ja suunnitteluratkaisuihin. Profiili kokoaa yhteen alueen luonnonolosuhteet, maisemarakenteen, ekologiset arvot, saavutettavuuden ja ihmisten toiminnan mahdollisuudet ja haasteet.
Erilaisia taukopaikkaprofiileita tunnistettiin yhteensä neljä: metsät, kaupunkiluonto, vesistöt sekä tunturit ja avoimet alueet. Ilmastoviisaan taukopaikan rakentamisperiaatteet ovat:
Käsikirja on osa kansainvälistä CLAP-hanketta (Climate change communication and adaptation in Arctic protected areas), jossa Suomi, Ruotsi ja Norja kehittävät yhdessä menetelmiä arktisten suojelualueiden sopeutumiseen ilmastonmuutokseen.
