
Metsähallituksen Luontopalvelut ylläpitää Petolintutilanne-palvelua, johon on päivitetty viimeisimmät tiedot poronhoitoalueella pesivän merikotkan, maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan pesinnöistä. Tiedot on saatu pesätarkastuksista: Metsähallituksen asiantuntijoiden lisäksi 56 vapaaehtoista osallistui yli 2 500 pesän tarkastamiseen.
Petolintujen pesintää on seurattu ja tilastoitu Suomessa 1970-luvun alusta lähtien. Metsähallituksen Luontopalvelut on vastannut seurannasta 1990-luvulta alkaen neljän vastuulajin osalta, jotka ovat maakotka, muuttohaukka, tunturihaukka sekä merikotka poronhoitoalueella. Petolintujen lisäksi Metsähallituksen vastuulla on myös kiljuhanhen suojelu.
Tiedot petolintukantojen tilanteesta hankitaan pesätarkastuksilla, joissa vapaaehtoistyöllä on merkittävä rooli. Tällä kertaa petolintujen pesätarkastuksiin osallistui yhteensä 56 vapaaehtoista. Yhteensä pesiä tarkastettiin yli 2 500.
Aiempien vuosien tapaan Metsähallitus maksoi ilmoitetusta aiemmin tuntemattomasta maa- ja merikotkan pesästä (merikotka poronhoitoalueella Pohjois-Suomessa) 100 euron löytöpalkkion. Tänä vuonna palkkio on maksettu kaikkiaan 25 uudesta maakotkan (11) ja porohoitoalueella pesivän merikotkan (14) pesästä.
Noin 82 prosenttia uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantuneen maakotkan tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella. Pesivän maakotkakannan koko on vuonna 2026 arviolta 361–496 paria. Viimeisimmän tilastointivuoden aikana löytyi neljä uutta maakotkareviiriä ja tunnetuilta vanhoilta reviireiltä löydettiin 33 uutta vaihtopesää.
Maakotkan pesintätulos oli valtakunnallisesti mitattuna huono. Parhain pesintämenestys oli Ylä-Lapin ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Pesinnät olivat noin kaksi viikkoa myöhässä normaaliin aikatauluun verrattuna. Pesätarkastuksissa havaittiin 43 tuhoutunutta pesintää, mikä on suurin määrä koko maakotkan seurannan aikana.
”Pesinnät ovat tuhoutuneet suurelta osin heikon ravintotilanteen vuoksi. Suuri osa pareista on myös samasta syystä jättänyt pesimisen väliin tänä vuonna”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Eetu Sundvall Metsähallituksen Luontopalveluista.
Onnistuneita pesintöjä löydettiin 115 ja niissä todettiin kaikkiaan 122 rengastusikäistä poikasta.
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa merikotkan suojelusta ja kannan arvioinnista poronhoitoalueella. Elinvoimaiseksi luokitellun merikotkan pesintätulos poronhoitoalueella oli hyvä. Onnistuneiden pesintöjen osalta vuosi 2026 oli koko seurantahistorian paras. Pesinnät onnistuivat hyvin Keski-Lapissa ja Koillismaalla, joissa merikotkan kannat ovat vahvat. Onnistuneita pesintöjä oli 87 ja niissä todettiin 104 rengastusikäistä poikasta. Poronhoitoalueella pesivän merikotkakannan koko vuonna 2026 on arviolta 145–161 paria. Merikotkan esiintymisalue poronhoitoalueella laajenee vuosi vuodelta ja uusia reviirejä löytyy jatkuvasti.
Uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantuneen muuttohaukan pesintä oli todella heikko kolmatta vuotta peräkkäin. Onnistuneita pesintöjä oli 79 ja niissä todettiin 202 rengastusikäistä poikasta.
Vaikka Suomessa ei olekaan todettu lintuinfluenssaa, on muissa Pohjoismaissa vahvistettu useita tapauksia. Onkin hyvin todennäköistä, että myös Suomessa pesiviä muuttohaukkoja vaivaa lintuinfluenssa, jolla on todettu olevan negatiivinen vaikutus muuttohaukan populaatioon. Pesivän muuttohaukkakannan koko on vuonna 2026 arviolta 205–262 paria.
Tunturihaukka on äärimmäisen uhanalainen laji, joka on luonnonsuojeluasetuksessa määritetty erityisesti suojeltavaksi lajiksi. Sen asuttujen reviirien määrä ja pesintätulos ovat heikentyneet 2000-luvun alusta lähtien.
Viime vuosien pesintätulokset ovat kuitenkin olleet varsin hyviä. Kehitykseen liittyy sekä ravinnollisia, mutta todennäköisesti myös seurantaan liittyviä seikkoja.
”Tunturihaukkojen pesintä alkaa jo talvella, jolloin sen ravinto koostuu lähes pelkästään riekosta ja kiirunasta, joiden määrä vaikuttaa suoraan pesintätulokseen. Vuodesta 2021 alkaen kaikki pesäpaikat on tarkastettu helikopterilla, mikä on tehostanut seurantaa”, Sundvall kertoo.
Tunturihaukan pesintätulos oli hyvä jo viidettä vuotta peräkkäin. Onnistuneita pesintöjä oli 10 ja niissä todettiin 34 rengastusikäistä poikasta. Pesivän kannan koko vuonna 2026 on 23–31 paria.