
Pallas-Yllästunturin kansallispuistolle on valmistunut uusi ilmastoviisas matkailusuunnitelma, jossa matkailun kehittämistä ohjaavat ilmastotulevaisuudet ja konkreettiset sopeutumistoimet. Kyseessä on ensimmäinen kansallispuiston matkailusuunnitelma Suomessa, jossa ilmastonmuutos on otettu suunnittelun lähtökohdaksi.
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto. Kasvavat käyntimäärät ja muuttuvat sääolosuhteet asettavat uusia vaatimuksia luonnonsuojelulle, matkailulle ja kansallispuiston palvelurakenteille. Matkailun kehittämisessä on aiempaa vahvemmin huomioitava ilmastonmuutos, sillä talvien lyheneminen, kesien piteneminen ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaikuttavat sekä luontoon että matkailun edellytyksiin. Ilmastonmuutoksen ja kasvavan kävijämäärän vaikutukset näkyvät jo kansallispuiston maastossa.
“Ilmastonmuutos muuttaa kansallispuistojen olosuhteita nopeasti. Siksi matkailua on kehitettävä pitkäjänteisesti ja ennakoiden, yhteistyössä alueen matkailutoimijoiden kanssa”, sanoo CLAP-hankkeen projektipäällikkö Heidi Siira Metsähallituksen Luontopalveluista.
Matkailusuunnitelmassa on hyödynnetty ennakoinnin menetelmiä ja kahta vaihtoehtoista ilmastotulevaisuutta. Niiden pohjalta on laadittu luontomatkailuskenaariot sulan maan ja lumisen ajan matkailulle vuoteen 2050 saakka. Suunnitelma täydentää Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja tarjoaa yhteisen kehyksen kestävälle matkailulle. Matkailusuunnitelma on osa yhteispohjoismaista CLAP-hanketta.
Keskeinen osa matkailusuunnitelmaa on sopeutumissuunnitelma, joka kokoaa käytännön toimenpiteitä matkailun, reittien, rakenteiden ja viestinnän kehittämiseksi muuttuvissa olosuhteissa. Reittien ja rakenteiden suunnittelua kehitetään kestämään lisääntynyttä sadantaa, kulumista ja vaihtelevia talviolosuhteita sekä ohjataan liikkumisen ajankohtaa tai kohdetta, jos luonto tai turvallisuus sitä vaatii. Lisäksi kehitetään lumiriippumattomia palveluja kansallispuistoon.
Matkailun merkitys Pallas-Yllästunturin alueelle on huomattava. Vuonna 2024 kansallispuiston matkailun kokonaistulovaikutus oli 71,5 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 553 henkilötyövuotta. Uuden matkailusuunnitelman tavoitteena on, että matkailu tukee paikallistaloutta myös tulevaisuudessa, mutta ei vaaranna kansallispuiston luontoarvoja.
Matkailusuunnitelma julkaistaan luontoillassa tapahtuma- ja kongressikeskus Levi Summitissa maanantaina 23.3.2026. Luontoillan pääpuhujana on Kimmo Ohtonheimo.
Matkailusuunnitelma ja luontoilta ovat osa CLAP-hanketta eli Climate change communication and adaptation in Arctic protected areas (2024-2026). Hanketta rahoitetaan EU Interreg Aurora -ohjelmasta.
