Retkeilykohteet
Hae kohde, reitti tai sijaintiHaku alkaa automaattisesti, kun vähintään kaksi merkkiä on syötetty. Siirry hakutuloksiin alas tai ylösnuolinäppäimillä.
Metsähallituksen Luontopalvelut ja WWF järjestivät talkooleirin Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa 27.–31.8. Leirille osallistuneet 12 vapaaehtoista siivosivat luotoja ja saaria rannoille kerääntyneestä roskasta.
WWF:n ja Luontopalvelujen yhteistiedote
Talkooleirillä siivottiin erityisesti ulkosaaristossa sijaitsevia luotoja ja saaria. Valtaosa kerätystä jätteestä oli muovia, joka hajoaa auringon säteilyn ja mekaanisen kulutuksen vaikutuksesta mikromuoviksi.
“Olen liikkunut Itäisen Suomenlahden alueella pitkään. Välillä oloni on ollut liki epätoivoinen, sillä rannoille on tuntunut kerääntyvän vuosi vuodelta enemmän roskaa. Tämä leiri antaa toivoa. Saimme kohtalaisen pienen porukan tehokkaalla ponnistuksella paljon aikaan. Siivosimme kokonaan esimerkiksi linnustoltaan erittäin arvokkaat mutta todella roskaiset Itäkarit”, Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maiju Lanki sanoo.
Talkooleirillä kerätyt roskat punnittiin ja lajiteltiin. Jätettä kerättiin kaikkiaan 1301 kiloa. Muovi- ja sekajätettä kertyi 987 kiloa, metallia 245 kiloa ja lasia 61 kiloa. Ongelmajätettä talkoolaiset löysivät 8 kiloa. Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus seuraavat alueella rantojen roskaantumista jatkossa. Saatua tietoa käytetään roskantorjuntakeinojen kehittämisessä.
“Itämerta ei pidä käyttää kaatopaikkana. Muovi voi aiheuttaa tukehtumis- ja takertumisriskin eläimille, kun taas mikromuovin haittavaikutuksista kertyy koko ajan lisää tietoa. Muovijäte on Itämeren hyvinvoinnille merkittävä haitta. Jokaisen merellä ja rannoilla liikkuvan tulee kerätä omat roskansa ja mahdollisuuksien mukaan siivota myös vähemmän vastuullisten jälkiä”, WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen sanoo.
Yleisimpiä löytyneitä roskia olivat esimerkiksi muoviriekaleet ja -pullot, styroksinpalat ja pakkausjätteet. Vapaaehtoiset keräsivät kansallispuiston rannoilta lisäksi muun muassa kalaverkkoja, metalliromua, kaksi jääkaappia ja pullopostin.
Roskaa päätyy Itämereen sekä tahallisen roskaamisen että huolimattomuuden takia. Tahallinen roskaaminen johtuu pääasiassa tietämättömyydestä, mutta toisinaan myös siitä, ettei helppoja ratkaisuja kuten roska-astioita ja luonnon kannalta hyviä pakkausvaihtoehtoja ole tarjolla. Ulkosaaristosta löytyy runsaasti myös kansainvälisestä merenkulusta peräisin olevaa roskaa. Osa roskasta oli vuosikymmeniä vanhaa.
Talkooleirille osallistui vapaaehtoisia eri puolilta Suomea. Yksi talkoolaisista oli näyttelijä Tommi Korpela, joka yllättyi roskan määrästä.
”Olen liikkunut paljon rannoilla ja nähnyt, että roskaa on runsaasti. Mutta se, että keräsimme porukalla reilusti yli tuhat kiloa roskaa kansallispuiston rannoilta, on pysäyttävää”, Korpela sanoo.
Pullojen ja muovinriekaleiden lisäksi Korpela löysi muun muassa nuken jalan ja ehjiä hehkulamppuja.
”Kenkiä olen myös löytänyt paljon, ja vasemman jalan kenkiä on rannoilla jostain syystä paljon enemmän. Vasemman jalan kenkiä ei selvästi tarvita rahtilaivoilla”, Korpela sanoo.
Talkooleiri järjestettiin osana Biodiversea LIFE IP -hanketta, jonka tavoitteena on tehostaa meriluonnon suojelua ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä Suomen meri- ja rannikkoalueilla.
