Retkeilykohteet
Hae kohde, reitti tai sijaintiHaku alkaa automaattisesti, kun vähintään kaksi merkkiä on syötetty. Siirry hakutuloksiin alas tai ylösnuolinäppäimillä.
Luontoon-palvelun koltansaamenkielisille sivuille julkaistiin 15.10.2026 kohdekuvauksia koltansaamen kielialueen keskeisistä luonto- ja retkikohteista. Tavoitteena on tarjota yhä kattavammin tietoa kolttasaamelaisten kotiseutualueen retkeilykohteista ja luonnosta koltansaamen kielellä. Luontoon-palvelua kehitetään jatkuvasti, ja myös koltansaamenkielinen sisältö täydentyy ja laajenee vaiheittain.
Kohdekuvauksia on alkuvaiheessa Inarin retkeilyalueesta sekä Vätsärin ja Tsarmitunturin erämaa-alueista. Kaldoaivin erämaa-alueen sisältö julkaistaan myöhemmin.
Kohdesivujen lisäksi palveluun tulee koltansaamenkielisiä artikkeleita ja tietosisältöjä esimerkiksi seuraavista aiheista: Suomujoen kolttakentät, Luttojoen kolttakentät, Saamelaisten pyhät paikat, Retkeily poronhoitoalueella, Pielpajärven kirkko, Saamelaisten kotiseutualueen luonnossa liikkujan etiketti ja Jokaisenoikeudet.
”Jo aiemmin Luontoon.fi-verkkosivustolla oli sisältöä pohjoissaameksi ja inarinsaameksi. Nyt valmistuneet koltansaamenkieliset sivut palvelevat ennen kaikkea koltansaamen kieliyhteisöä ja koltansaamen puhujia.”, kertoo tiimivastaava Liisa Neuvonen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Koltansaamenkieliset sivut tarjoavat mahdollisuuden käyttää kieltä myös verkossa asioinnissa ja vahvistaa kielen näkyvyyttä arjessa. Lisäksi sivustosta on hyötyä kouluille, oppilaille, opiskelijoille ja opettajille.
Tällä hetkellä pohjoissaamenkielisellä sivustolla on yhteensä kahdeksantoista kohdekuvausta, johon sisältyy muun muassa kansallispuistoja, luonnonpuistoja ja erämaa-alueita. Inarinsaamen kielellä palvelusta löytyy seitsemän kohdekuvausta.
Saamen kielillä on virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiö, Inari, Utsjoki, osa Sodankylää). Koltansaamen kieli on yksi Suomessa puhutuista saamen kielistä pohjois- ja inarinsaamen lisäksi.
Koltansaame on erittäin uhanalainen kieli, jonka käyttöä ja elpymistä on heikentänyt pitkä historia, jossa kolttasaamelaisten kielelliset oikeudet eivät toteutuneet täysimääräisesti. Vaikka lainsäädäntö nykyisin turvaa saamen kielten asemaa, koltansaamen käyttömahdollisuuksia ja palveluja on edelleen vähän, ja kieli tarvitsee erityistä tukea.
Koltansaamenkielisten sivujen julkaiseminen Luontoon-palvelussa lisää mahdollisuuksia käyttää kieltä myös digitaalisissa palveluissa, vahvistaa kielen näkyvyyttä ja saavutettavuutta sekä tukee kolttasaamelaisen kulttuurin ja perinteisen tiedon säilymistä. Samalla se edistää kielellisten oikeuksien toteutumista tarjoten tietoa luonnosta, kulttuuriperinnöstä ja retkeilystä koltansaamen kielellä.
Eräluvat.fi-palvelu on julkaistu pohjoissaameksi, koltansaameksi ja inarinsaameksi. Palvelusta löytyvät keskeiset tiedot valtion alueiden luvista ja saamelaisalueen erityisoikeuksista. Saamen kielillä voi hankkia muutamia lupia, kuten kuntalaisen maksuttoman kalastusluvan, maastoliikenneluvan tai kuntalaisen maksulliset jokialueiden kalastusluvat.
Erälupien asiakaspalvelun kautta hankitaan edelleen esimerkiksi Näätämön rekisterikylän ja koltta-alueen luvat.
Metsa.fin verkkopalvelussa saamen kielellä on noin parisataa sivua – suomeksi on noin 550 sivua, ja miltei kaikista aiheista on sisältöä pohjoissaameksi, vaikka pohjoissaamen kieliversio onkin suppeampi kuin suomenkielinen versio. Sisällöt painottuvat yleistietoon Metsähallituksen toiminnasta ja organisaatiosta, Ylä-Lapin asioihin sekä ajankohtaisviestintään.
Tämän lisäksi Metsa.fissa on tiedotteita soveltuvista aiheista. Tänä vuonna tähän mennessä on käännetty noin 30 tiedotetta pohjoissaameksi, ja moni tiedotteista koskee Ylä-Lapin asioita.
Nykyinen Metsa.fi on julkaistu vuonna 2020 ja saamenkieliset sivut tehtiin silloin samalla. Myös edellisessä Metsa.fin versiossa oli pohjoissaamen kieliversio, mutta nykyistä suppeampana.
Vuonna 2010 Saamelaiskäräjien saamen kielineuvosto myönsi ensimmäisen Saamen kieliteko -palkinnon Metsähallitukselle. Palkinnon perustelujen mukaan Metsähallitus oli edistänyt ansiokkaasti saamenkielisiä palveluja, ja saamen kielen asemaa Suomessa sekä toteuttanut saamen kielilain velvoitteita verkkoviestinnässään ja asiakaspalvelussaan.
