Retkeilykohteet
Hae kohde, reitti tai sijaintiHaku alkaa automaattisesti, kun vähintään kaksi merkkiä on syötetty. Siirry hakutuloksiin alas tai ylösnuolinäppäimillä.
Luonnon virkistyskäytön suosio kasvaa ja luonnossa liikkumisen tavat monipuolistuvat. Palveluiden kehittäminen ja luonnonsuojelu edellyttävät tarkempaa tietoa kävijöistä ja heidän liikkumisestaan. Helsingin yliopiston Digital Geography Lab ja Metsähallituksen Luontopalvelut ehdottavat, että digitaalisia jalanjälkiä – kuten matkapuhelin- ja sosiaalisen median dataa – tulisi hyödyntää tehokkaammin, jotta luonnossa liikkumisesta saataisiin nykyistä monipuolisempaa ja ajantasaisempaa tietoa.
Luonnossa liikkuminen on kasvava vapaa-ajan viettotapa Suomessa. Kansallispuistojen käyntimäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet kahden vuosikymmenen aikana, ja lähiluonto nähdään yhä tärkeämpänä osana hyvinvointia. Retkeilijöiden joukko monipuolistuu: luonnossa liikkuu eri-ikäisiä, eri kuntoisia, ja eri kokemuksella varustettuja retkeilijöitä vasta-alkajista kokeneisiin luonnossa liikkujiin. Kehitys lisää paineita retkikohteiden palveluille ja retkeilyreittien kunnossapidolle.
Tällä hetkellä Metsähallituksen Luontopalvelut kerää tietoa retkikohteidensa vierailijamääristä retkeilyreittien varrella olevien kävijälaskureiden ja kävijätutkimusten avulla. Digitaaliset jalanjäljet antaisivat lisämahdollisuuksia tiedon tuottamiseen.
–Digitaalisia jalanjälkiä syntyy jatkuvasti ihmisten käyttäessä kännyköitä luonnossa, retkiä suunnitellessaan tai jakaessaan kokemuksiaan. Tätä monipuolista dataa voitaisiin hyödyntää luontoalueita koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Teleoperaattoreiden anonyymisti keräämä sijaintidata, liikuntasovellusten tallentamat reitit sekä sosiaalisen median julkaisut voivat kertoa, missä ihmiset liikkuvat, mitä he tekevät ja millaisia kokemuksia haluavat jakaa tietyistä paikoista. Tietoa on mahdollista käsitellä yleisellä tasolla, tietoturvallisesti. Tutkimukset ovat jo osoittaneet, että sosiaalisen median data vastaa virallisia kävijämääriä hyvin, ja esimerkiksi konenäön avulla on voitu tunnistaa kansallispuistojen suosituimpia kuvauskohteita, Tuuli Toivonen Helsingin yliopiston Digital Geography Labista sanoo.
–Haluamme kehittää asiakaslähtöisesti retkeily- ja matkailupalveluita Suomen upeimmassa luonnossa tietoon ja käyttäjien liikkeisiin perustuen. Digitaalisten jalanjälkien nykyistä parempi käyttö auttaisi meitä myös suojelemaan uhanalaista luontoa: voisimme esimerkiksi verrata digitaalisia jalanjälkiä uhanalaisimpien lajien esiintymispaikkoihin ja tarvittaessa tehdä suojelutoimia, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta sanoo.
Digital Geography Lab ja Metsähallitus esittävät viisi keskeistä tekoa, joiden avulla jo nyt digitaalisiin jalanjälkiin kertyvä tieto luonnossa liikkumisesta tulisi paremmin hyötykäyttöön:
Suositeltujen toimien tavoitteena on tukea sekä Euroopan datastrategian että Suomen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteita. Näin voidaan sovittaa yhteen hyvinvointia edistävä virkistyskäyttö ja luonnonsuojelun tarpeet sekä varmistaa, että luontoalueet palvelevat moninaistuvaa käyttäjäkuntaa kestävällä tavalla.
