Retkeilykohteet
Hae kohde, reitti tai sijaintiHaku alkaa automaattisesti, kun vähintään kaksi merkkiä on syötetty. Siirry hakutuloksiin alas tai ylösnuolinäppäimillä.
Saimaannorppa valittiin viime vuonna Etelä-Savon maakuntaeläimeksi. Maakunnan oma nimikkonorppa on Pihlajavedellä asuva ’’Hilima’’, joka järjesti kevään tuplayllätyksen synnyttämällä kaksoskuutit. Sekä emo että kuutit voivat hyvin oikukkaasta keväästä huolimatta.
Yhteistiedote Etelä-Savon maakuntaliitto, Itä-Suomen yliopisto ja Metsähallitus Luontopalvelut
Etelä-Savon maakuntaliitto kertoo iloisesta uutisesta: maakunnan nimikkonorppa Hilima on saanut kaksoskuutit. Emo ja kuutit näyttävät voivat hyvin. Hilima imettää tuplakuuttejaan rannalla, kun jäät sulivat Saimaasta poikkeuksellisen aikaisin tänä keväänä. Nimensä Hilima sai muutama kuukausi sitten järjestetyssä yleisöäänestyksessä.
Hilima asuu Pihlajavedellä, ja sen elämää seurataan osana saimaannorpan suojeluun ja tutkimukseen liittyvää pitkäjänteistä yhteistyötä.
"Kaksoskuutit olivat todella iloinen yllätys. Saimaannorppa on tärkeä meille Saimaan alueen ihmisille, mutta yhtä lailla kaikille suomalaisille. Saimaannorpan elinehdoista päätämme me ihmiset ja maakuntanorpan nimeämällä me omalta osaltamme tuomme norppaa esille, onhan se ainoa kotoperäinen suomalainen nisäkäs, edustaa suomalaisuutta ja Saimaan lajiston erikoisuutta ja on edelleen erittäin uhanalainen", toteaa maakuntajohtaja Heini Utunen.
Kaksoskuuttien olemassaolo varmistui Itä-Suomen yliopiston (UEF) photo-ID-kuvauksien yhteydessä, kun kuvauksiin osallistuvat vapaaehtoiset tekivät havainnon. Hilima kuvattiin imettämässä kahta kuuttia rannalla. Hiliman tunnistaminen perustuu turkkikuvioihin, jotka ovat yhtä yksiölliset jokaiselle norpalla kuin sormenjäljet ihmisellä. Photo-ID mahdollistaa parhaimmillaan norppayksilön koko elämänkaaren mittaisen seurannan.
"Hilima on UEF:n kuvatietokannassa koodilla Phs502 ja sen elämää on seurattu jo muutaman vuoden ajan. Sen turkkikuviot ovat varsin selkeät. Kuvaajamme olikin tunnistanut Hiliman jo kuvaustilanteessa. Kuviot tulevat näkyviin poikaskarvan vaihduttua ja säilyvät muuttumattomina koko yksilön elämän. Toivottavasti saamme myös kuuttien kuviot talteen", kertoo projektitutkija Piia Mutka Itä-Suomen yliopistosta
Kaksosraskaudet ovat saimaannorpilla erittäin harvinaisia. Kahden kuutin hoitaminen on emolle rankkaa, joten useimmiten toinen kuuteista menehtyy jo varhaisessa vaiheessa. Tässä tapauksessa molemmat poikaset ovat selvinneet hengissä, mikä tekee havainnosta poikkeuksellisen. Metsähallituksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimus saimaannorpan kaksossynnytyksistä julkaistaan lähiaikoina kansainvälisessä tieteellisessä sarjassa. Aineistona on käytetty Metsähallituksen yli kahdenkymmen vuoden poikaspesätietoja ja UEF:n photo-ID-tietokantaa turkkikuvioiden perusteella tunnistetuista yksilöistä.
"Hauskaa, että Hilima synnytti kaksoset juuri nyt, sillä aihepiiristä on pian tulossa ulos julkaisu. Havaitsimme saimaannorpan kaksossynnytyksiä olevan keskimäärin yksi vajaata 250 synnytystä kohden. Kyseessä on siis erittäin poikkeuksellinen tapahtuma. Jokainen elossa säilynyt kuutti on saimaannorpan tulevaisuuden kannalta tärkeä, ja tuplakuuttien selviytyminen on iso onnistuminen", iloitsee luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksen Luontopalveluista.
Vaikka saimaannorppakanta on kasvanut, laji on edelleen erittäin uhanalainen. Poikkeukselliset iloiset uutiset, kuten Hiliman kaksoiskuutit, osoittavat suojelutyön merkityksen ja jatkuvuuden tärkeyden.
