Ajankohtaista talviretkeilijöille

(Päivitetty 16.12.2022)

Lunta tulvillaan on myös Evo. Järven jäillä pitää olla varovainen, koska jään paksuutta ei ehtinyt kerääntyä ennen lumen tuloa. Evon retkeilyalueen taukopaikoilla ja pysäköintialueilla on talvikunnossapito ja polttopuita viedään paikoille tarpeen mukaan. Retkeilyalueen polkuverkostoilla ei ole talvikunnossapitoa, joten pitäväpohjaiset kengät ovat tarpeen. Evon talvisesta luonnosta voi nauttia myös lumikenkäillen tai avaamalla omat hiihtolatunsa Evon vaihtelevaan maastoon. 

Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmetsässä on hiihtolatuja noin 20 km. Latupohjia ajetaan ja latureittejä ylläpidetään vapaaehtoisvoimin. Seuraa ajankohtaisinta latutilanteen tiedotusta Facebookissa.

Talvi tulee, järvet jäätyvät

(Päivitetty 25.11.2022) 
Evolla on runsaasti pieniä järviä, jotka alkavat jäätyä näinä aikoina. Havaintojemme mukaan esimerkiksi Niemisjärvet alkavat jo olla ohuen jään peittämät, keskiosissa on vielä avovettä. 

Keräämme tarinoita Hämeen luontokohteista

(Päivitetty 1.11.2022 ja 23.12.2022)

Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa keräämme marraskuussa 2022 kulttuuriperintöön liittyviä tarinoita seuraavista Kanta- ja Päijät-Hämeen keskeisistä luontokohteista: Torronsuon, Liesjärven ja Päijänteen kansallispuistot, Evon retkeilyalue ja Paistjärven suojelualue. Kokoamme tarinoista verkkojulkaisun.
Jaa mainittuihin kulttuuriympäristöihin liittyvä muistosi, kokemuksesi tai tarinasi 30.11. mennessä. Lisätietoa ja webropol-kysely.

23.12.2022: Jakamalla tarinan oli mahdollisuus halutessaan osallistua arvontaan täyttämällä yhteystietonsa kyselylomakkeelle. Arvontapalkintona oli vuorokauden majoitus Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa sijaitsevalla Hyypiön vuokratuvalla. Arvonta on tarinansa lähettäneiden ja arvontaan osallistuneiden kesken suoritettu ja voittajalle on ilmoitettu yksityisviestillä.

Rahtijärventien ja Tavilammentien välinen silta on suljettu

(Päivitetty 18.10.2022)
Rahtijärventien ja Tavilammentien välinen Keltaojan silta on suljettu toistaiseksi sillan vaurioitumisen vuoksi. Sillalle pääsy on estetty puomein molemmista kulkusuunnista. Rahtijärventieltä pääsee ajamaan pysäköintialueelle. Informoimme korjausaikataulusta myöhemmin verkkosivuillamme ja Evon retkeilyalueen Facebook-sivulla.

Syrjänalusen taukopaikan kunnostus

(Päivitetty 12.10.2022)
Evon Syrjänalusen taukopaikkaa kunnostetaan 10.10. - 31.10. välisenä aikana. Taukopaikalle tullaan asentamaan uusi imuautolla tyhjennettävä esteetön käymälä sekä laavu. Taukopaikan ympäristöä tasataan ja sorastetaan palvelemaan paremmin mm. esteettömiä kävijöitä. Lammen rantaan rakennetaan pieni laituri. 

Syrjänalusen parkkipaikka on urakan aikana pois käytöstä, koska sitä joudutaan käyttämään mm. maa-ainesten varastointipaikkana. Muutoinkin haittaa aiheuttaa työkoneet ja työmaaliikenne, joten retkeilijöitä pyydetään noudattamaan varovaisuutta alueella liikkuessaan. 

Taukopaikan kunnostus  on osa Kanta- ja Päijät-Hämeen luontomatkailun kärkikohteiden ja reitistöjen kehittämishanketta. Hankkeen toteuttajana on Metsähallituksen Luontopalvelut. Rahoitus tulee Hämeen Ely-keskuksen kautta EU:n Maaseuturahastosta. 

Ajankohtaista retkeilijöille

(Päivitetty 28.9.2022)

Suosittelemme tutustumaan reitteihin ja palveluihin ennen retkeilemään lähtöä, jotta retkesi sujuisi mahdollisimman jouhevasti.

Kiireellisissä asioissa voit ottaa yhteyttä asiakas- ja retkeilyneuvontaamme soittamalla puh. 020 639 5270 ma–pe klo 9–15 tai sähköpostilla sisasuomi(at)metsa.fi.

Evon retkeilyalueella on useampia vesipisteitä. Niemisjärvet: kaivon vedestä ohjeistetaan terveystarkastajan ohjeen mukaisesti (lue alempaa otsikolla Evon kaivovedet). Leirialueella on kaivoja. Syrjäsenalun harjupolulla on luonnonlähde. Taruksen retkeilyalueen kaivosta vastaa Hämeenlinnan kaupunki. Kelkutteen kämpän kaivovesi kannattaa keittää ennen juomista. Tarkemmat tiedot vesipisteistä palvelut -sivulla.

Huomaathan, että metsäpalovaroituksen ja ruohikkopalovaaran aikana tulenteko on sallittu erityistä varovaisuutta noudattaen ainoastaan keittokatoksissa ja katetuissa, hormillisissa tulisijoissa. Tarkistathan voimassa olevat varoitukset ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Lemmikit ovat tervetulleita retkelle mukaan, kunhan ne ovat kytkettynä. Lue lisää lemmikin kanssa liikkumisesta

Tervetuloa retkeilemään!

Evon kaivovedet

(Päivitetty 12.4.2022, muokattu 13.4.2022)

Evon kaivovedet on tutkittu 3-4/2022 seuraavasti:

  • Luutajoki P/Ruuhijärventie P: 2021 tehty uusi porakaivo: vesi on mikrobiologiselta laadulta hyvää talousvettä (=tarkoittaa että bakteerit on tutkittu). Kemiallisia tutkimuksia voidaan tehdä aikaisintaan tulevana syksynä.
  • Onnin maja: 2021 tehty uusi porakaivo: vesi on mikrobiologiselta laadulta hyvää talousvettä. Kemiallisia tutkimuksia voidaan tehdä aikaisintaan tulevana syksynä.
  • Mustajärven torppa: vesi on mikrobiologiselta laadulta hyvää talousvettä.
  • Niemisjärven rengaskaivo: vesi on mikrobiologiselta laadulta hyvää talousvettä. Kalkituksen ja kaivon kunnostuksen jälkeenkin kaivosta löytyy kuitenkin mangaania yli suositusten. Näytetuloksen mukaan mikrobiologinen laatu on hyvää ja sen puolesta ei ole rajoituksia eikä toimenpiteitä.
    • Tietoa mangaanista: Juomaveden mangaanin aiheuttamista terveyshaitoista ei ole yksiselitteistä näyttöä. Suurina annoksina mangaani saattaa aiheuttaa neurotoksisia oireita. WHO:n esittämä mangaanin terveysperusteinen enimmäisarvo on 400 µg/l. Kanta perustuu WHO:n tähän mennessä tekemiin selvityksiin ravinnon kautta saadun mangaanin vaikutuksista. Joidenkin uusien tutkimusten mukaan juomaveden mangaanin on esitetty olevan yhteydessä lasten oppimis- ja käyttäytymishäiriöihin, kun mangaanin pitoisuus juomavedessä on ylittänyt 100 µg/l. Suositus: vettä ei käytetä talousvetenä ilman mangaanin poistoa, jos pitoisuus on yli 400 µg/l. MUOKATTU 13.4. Tämän kaivon mitattu pitoisuus on 830 µg/l.Eli mangaani on haitallista erityisesti lapsille.

Valkea Mustajärven laavu kunnostettu

(Päivitetty 29.10.2021) 

Evon retkeilyalueella sijaitseva Valkea Mustajärven laavu on uusittu ja se otetaan käyttöön viikonloppuna (30.10.2021). Laavun tulentekopaikalla testataan uutta nuotiomallia, eli hiilettävää tulentekopaikka, joka pitää yllä hiillosta ja liekkiä samaan aikaan. 

Nuotiomallin ajatuksena on hyödyntää risuja ja oksia, joita yleensä pidetään ylijäämämateriaalina. Retkeilijän kannalta parasta on se, että ruokaa tehdessä voi samalla tuottaa maanparannusainetta, biohiiltä. Biohiili on hiilinielu, joka parantaa ravinteiden ja kosteuden sitoutumista maahan, edistää kasvien kasvamista ja vähentää ravinteiden valumista vesistöihin ja pohjaveteen. 

Nuotion käyttö vaatii hieman perehtymistä, jotta siitä saadaan kaikki hyödyt irti. Laavun seinässä on helppotajuiset käyttöohjeet. Parhaimmillaan nuotio säästää puuta, koska se lämpiää myös risuilla. Puuta ei tarvitse polttaa loppuun asti, sillä kansi sammuttaa liekit turvallisesti ja nopeasti. Puut säilyvät seuraavalle käyttäjälle kannen alla. Palaminen on puhdasta, eli pienhiukkaspäästöt ovat pienempiä. Nuotio polttaa savukaasut lähes täysin, eli se tuottaa paljon liekkiä ja lämpöä pienelläkin puumäärällä.

Nuotiota käytettäessä on tarkoitus, että pohjalla on aina kerros hiiltä, jonka päällä poltetaan pientä puuta harvassa rykelmässä. Liekit saavat aikaan ”pyörteen” nuotiokehään, joka muodostaa nopeasti hiilloksen, jossa on hyvä paistaa esim. makkaraa. Kun tulentekopaikalta lähtee, voi tulen päälle nostaa kannen, joka tukahduttaa liekit nopeasti. Hiillos voi kyteä jopa vuorokauden edellisen käyttäjän jälkeen kannen alla. Jos nuotio kytee, se syttyy itsestään, kunhan malttaa hetken odottaa. Koska kansi pitää puut ja hiilet kuivana, on tuli helppo sytyttää, vaikkei kytyä olisikaan. Nuotiokehikon kulmassa on myös risukeitin, jolla voi tehdä nopeat nuotiokahvit. 

Nuotiorunko on terästä, joten kannattaa varoa koskemasta paljain käsin kanteen, jos ei ole varma, että kansi ei ole kuuma.

Uusi nuotiorunko on testikäytössä Valkea Mustajärven laavulla. Käyttäjien palautteiden perusteella pohditaan, kannattaako tämä nuotiorunko ottaa laajemminkin käyttöön Metsähallituksen kohteilla. 

Vähä-Koukkujärven pitkospuut uudistettu

(Päivitetty 14.6.2022)

Evon retkeilyalueella Vähä-Koukkujärven (Lastenlampi) rannan vanhat pitkospuut on purettu ja tilalle on rakennettu uudet esteettömät pitkospuut, jotka jatkuvat Yliselle Niemisjärvelle saakka. 

Vähä-Koukkujärven uudet esteettömät pitkospuut ovat osa Kanta- ja Päijät-Hämeen luontomatkailun kärkikohteiden ja reitistöjen kehittämishanketta. Hankkeen toteuttajana on Metsähallituksen Luontopalvelut. Rahoitus tulee Hämeen Ely-keskuksen kautta EU:n Maaseuturahastosta. 

Lisätietoja: Teija Sarin, suunnittelija, Metsähallitus, teija.sarin(a)metsa.fi

Kuvissa purettavat pitkospuut sekä uusien esteettömien pitkospuiden puutavaranippuja.

Vanhat pitkokset ja laituri lammen rannalla.  Etualalla tulentekopaikka, taustalla uutta puutavaraa pinoissa sekä rakennus.

Taruksen retkeilyalueen kaivovesi- ja polttopuutilanne

(Päivitetty 13.7.2021)

Taruksen retkeilyalueen taukopaikkojen kaivojen määrää on vähennetty. Retkeilijöiden käytettävissä on nyt yksi kaivo, joka sijaitsee Kelkutteen kämpän läheisyydessä. Kelkutteen kämpän kaivovesi suositellaan keitettävän ennen sen käyttöä juomavetenä.

Kaikilla Taruksen retkeilyalueen yleisessä käytössä olevilla taukopaikoilla ei ole toistaiseksi polttopuita. Etenkin teiden läheisyydessä oleville taukopaikoille retkeilijöiden on tuotava polttopuut mukanaan. Taruksen retkeilyalueen varaustuvilla ja -laavuilla polttopuuhuolto on kunnossa.

Taruksen retkeilyalueen palvelurakenteiden huollosta ja ylläpidosta vastaa Hämeenlinnan kaupunki (hameenlinna.fi).

Uutisia Evolta

  Evon retkeilyalue

  @Luontoonfi #evonretkeilyalue