Vuoden luontokuvat 2022 Meän Galleriassa
3.5.–21.6.2023
Vuoden Luontokuva 2022 on Antti Strangin Uhka syvyyksistä. Luontokuva on jännittävä tilannekuva päivänkorennosta ja sitä saalistavasta kalasta.
Vuoden Luontokuva -kilpailun tuomariston mukaan voittokuva on hieno ja yllätyksellinen tilannekuva, jonka ansiot eivät välttämättä aukea aivan ensi silmäyksellä: ”Uhka syvyyksistä on yksityiskohtainen ja tarkka kuva päivänkorennosta, joka odottaa lentoonlähtöä hieman liian kauan”, tuomaristo luonnehtii. ”Kyseessä on täydellisesti vangittu tilanne. Kaikki on ollut valmiina korentokuvaa varten, mutta kalan tullessa näkyviin kuvaaja on onnistunut laukaisemaan kameran ratkaisevalla hetkellä”, tuomaristo suitsuttaa kuvan ainutlaatuista tilannetta ja kuvaajan onnistumista juuri oikeaan aikaan. ”Tumma vesi ja kiiltävät korennon siivet luovat kuvaan syvyyttä. Kalan hahmo luo jännittävän ja ehkä piinaavankin tunnelman. Sen vaanivat silmät veden tummuudessa tekevät kuvasta lopullisesti loistavan, Vuoden Luontokuvan arvoisen otoksen”, tuomaristo analysoi voittokuvaa.
Antti Strang kertoo olleensa kuvaustilanteessa Lempäälän kanavalla kuvaamassa västäräkkejä. ”Huomasin västäräkkien napsivan rannan lähellä ja veden pinnassa parveilevia päivänkorentoja. Korennoista osa päätyi veden pinnalle räpiköimään, ja halusin ikuistaa korentojen aiheuttaman värähtelyn veden pintakalvolla”, Antti kertoo ja jatkaa: ”Kuvasin yhtä korentoa, kun vedestä nousi jokin särkikala sitä nappaamaan. Nopeasta tilanteesta sain tämän yhden tarkan kuvan. Myöhemmin tietokoneen näytöllä kuvaa tarkastellessani tiesin, että tässä olisi potentiaalia”.
Lisätietoja
Kaivoshankkeen varjoissa
27.5.–12.7.2023
Kaivoshankkeen varjoissa -näyttely nostaa esiin kaivoskiistaan liittyviä tuntoja: huolia, pelkoja ja turhautumista.
Tanja Koistisen, Meeri Koutaniemen ja Raisa Raekallion Äänet-installaatio koostuu muotinukeista, joiden T-paitoihin painetut lainaukset ja valokuvat ovat peräisin paikallisilta ihmisiltä ja kaivoksen edustajilta. Moni äkäslompololainen ja mökkiläinen on vastustanut kaivoshanketta vuosikymmenen ajan mutta osa kuntalaisista toivoo kaivoksen tuovan alueelle väliaikaisia työpaikkoja. Samalla ympäristön pilaantuminen uhkaa luontomatkailualaa, jolla toimii paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Business Laplandin mukaan Lapin matkailu työllistää matkailusesonkina jopa 8000 henkilöä ja välillisesti vielä enemmän.
Kyläläiset, mökkiläiset, kuntapäättäjät ja virkahenkilöt tuntevat voimattomuutta suhteessa ylikansallisten kaivosyhtiöihin isoihin koneistoihin ja mielipidevaikuttamiseen. Esimerkiksi Kittilässä toimiva Euroopan suurin kultakaivos rakensi 24 kilometriä purkuputkea melkein valmiiksi, vaikka lainvoimaista lupaa päästöille ei oltu myönnetty. Tommi Yläjoen teos Kittilän kultaputki ottaa kantaa kaivosten luvitukseen: “Toivotan teoksen myötä ympäristöluvista päättäville lupaviranomaisille rautaisia palleja.”
Näyttelyssä on myös teoksia, jotka nostavat esiin kansallispuiston luonnon merkitystä. Maria Huhmarniemen peittokirjonta kuvaa Lapin luontoa vaaran merkeillä kehystettynä. Satu Kalliokuusen maalauksissa on pohjoista luontoa ja kaivoksen uhkakuvia. Laura Saari esittää videodokumentaation pajuveistoksesta, joka on toteutettu Lapin yliopiston opiskelijatyöpajassa Äkäslompolon kyläkeskustaan. Veistos esittää meritaimenta ja viittaa puhtaisiin vesiin.
Minna Kovero toteuttaa yhteisötaideteoksen, Minä suojelen… , Äkäslompolon Suojelusnukke-työpajaan osallistuvien kanssa. Nuket kantavat tuohisilla käsivarsillaan sanoja suojeltavista asioista. Mielikuvat suojelusta on sidottu tuoksuvalla villalangalla nukkejen sydämien kohdalle. Tämän teoksen taustalla on Äkäslompolon kyläyhdistyksen aiempi toiminta, jossa suojelusnukkeja on valmistettu ja myyty rahoittamaan kaivoskriittisiä selvityksiä ja kannanottoja.
Näyttelyn toteuttaa Art Äkäslompolo yhdistys, joka tuottaa taideprojekteja pohjoisen luonnonsuojelun tueksi. Yhdistys edistää taidetta, joka syventää luontokokemuksia, nostaa esiin ympäristökysymyksiä, tukee ympäristön- ja luonnonsuojelua sekä parantaa taiteilijoiden työskentelyn edellytyksiä. Suomen kulttuurirahasto tukee Art Äkäslompolon toimintaa. Minna Koveron teos on pulestaan toteutunut Lapin yliopiston ’Innovoidaan Lapissa muotoilun ja taiteen keinoin’ (ILO) -hankkeen osana. Hankkeen yhtenä osiona on valmisteltu liikkuvalla muotoilun ja taiteen infrastruktuurilla ja toimintamallia. Ilo-hankkeen rahoitus on Euroopan Unionin aluekehitysrahastolta ja Lapin liitolta.
Taiteilijat
Maria Huhmarniemi
Satu Kalliokuusi
Tanja Koistinen
Meeri Koutaniemi
Raisa Raekallio
Minna Kovero
Laura Saari
Tommi Yläjoki
Lisätietoja