Kevon kanjonireitti

VyelgimsajeKarigasniementie 5646, 99950 Utsjoki

Suttesája - Luopmošjohka, 2 km

Suttesája - Luopmošjohka, 2 km Suttesája eli Sulaoja on reitin eteläinen lähtöpiste. Reitti kulkee tunturikoivikossa kumpuilevaa maastoa ja laskeutuu lopuksi Luopmošjohka-joen telttailualueelle. Reitin alku on helppokulkuista hiekkakangasta.

Luopmošjohka - Ruktajávri, 10 km Luopmošjohka-joelta lähdettäessä reitti johdattelee kulkijan Luomusjärvien (Luopmošjávrrit) välistä harjua pitkin Ruktajávrin autiotuvalle. Harjureitin varrella on pieniä nousuja ja laskuja. Ennen Ruktajávrin autiotupaa on kapea kahden järven välinen tasainen kannas. Tämä on helppokulkuinen osuus, jossa muutamia kivikkoisia osuuksia. Ruktajávrin autiotuvan läheisyydessä on laavu päiväkäyttöä varten.

Ruktajávri - Suohpášája, 11,5 km Ruktajávrin autiotuvan jälkeen kuljetaan tunturikoivikossa helppokulkuista, kumpuilevaa hiekkakangasta. Ensimmäinen nousu tunturiin on jyrkkä, mutta loivenee pian. Kivinen ja vaikeakulkuinen reitti kulkee avotunturissa useita kilometrejä. Nähtävyytenä reitin varrella avotunturissa on erittäin suuri siirtolohkare. Reitti laskeutuu tunturista noin kaksi kilometriä. Aluksi lasku on loivahko, mutta lopussa se jyrkkenee. Telttailualueella on myös hirsikota päiväkäyttöön.

Suohpášája - Fiellogahjohka, 6,5 km Suohpášájan telttailualueelta lähdettäessä reitti nousee taas jyrkästi tunturikoivikkoon. Nousu on jyrkkä, mutta lyhyt. Noin kilometrin päässä Suohpášájalta Kevon kanjoni aukeaa äkisti kulkijan eteen. Tämä on reitin ehdottomasti upein nähtävyys. Reitti kulkee tästä eteenpäin jonkin matkaa kanjonin reunalla. Kunnes siirtyy hieman kauemmas kanjonin reunasta tunturikoivikkoon, ja laskeutuu jyrkästi puron varteen. Osuus ennen puroa laskeudutaan portaita pitkin. Purolta lähdettäessä on jälleen edessä jyrkkä nousu portaita pitkin. Nousun jälkeen reitti kulkee vaihdellen avotunturissa ja välillä tunturikoivikossa. Tällä osuudella reitti on kapea, kivinen ja matkalla on paikoin irtonaista maa- ja kiviainesta. Reitti laskeutuu muutaman kerran jyrkästi portaita pitkin tunturipurojen varteen ja nousee taas rinnettä takaisin ylös. Lopuksi laskeudutaan Kevon kanjoniin Fiellun putoukselle. Pitkä lasku on aluksi loiva, mutta lopussa erittäin jyrkkä. Loppumatka laskeudutaan satoja portaita alas Fiellun eteläpuolelle, missä on Fiellogeađgejohkan kahlaamo, jossa on ylittämisen apuna vaijeriin kiinnitetyt käsilenkit. Jos viet viimeisen köyden, tuothan pari köyttä takaisin seuraaville. Fiellu kuuluu ehdottomasti Suomen kauneimpiin ja näyttävimpiin vesiputouksiin. Fiellun telttailualueella on turvekammi päiväkäyttöön. Telttojen alle on puisia alustoja kivikkoisuuden takia. Fiellun putoukselle saakka ei ole merkittyä reittiä, joten siellä ei saa kulkea.

Fiellogahjohka - Roajášjávri, 9,5 km Fiellun putoukselta jatkettaessa aloitetaan taas jyrkällä nousulla portaita pitkin ylös kanjonista. Nousu on aluksi jyrkkä, mutta kiipeää melko pian avotunturiin, jossa nousu jatkuu loivempana ylös tunturin rinnettä. Nousun kokonaispituus on kolmisen kilometriä. Nousun jälkeen reitti kulkee avotunturissa, välillä tunturisoita pitkin. Avotunturissa reitti on kivinen, mutta maaston muodoiltaan tasaista. Tunturisuot ovat helpompikulkuisia osuuksia. Lopuksi jälleen laskeudutaan alas kanjoniin komeiden mäntykankaiden lomitse. Lasku alkaa loivana, mutta jyrkkenee pian. Rinteen alaosa on erittäin jyrkkää ja vaikeakulkuista männyn juurten ja pienten irtokivien takia. Rinne päättyy portaisiin.

Roajášjávri - Gamajohsuohpášája, 4,5 km Roajášjávrin telttailualueelta reitti jatkuu tasaista, mutta kivistä maastoa pitkin ensimmäiseen Kevojoen (Geavvu) ylittävään vaijerikahlaamoon. Kahlaamo on noin kilometrin päässä Roajášjávrin telttailualueesta. Kahlaamo on syvä, kahlausmatka on yli 10 metriä ja virta voi olla kova. Ensimmäisen kahlaamon jälkeen reitti jatkuu 1,5 km tasaisena, mutta kivikkoisena läpi rehevän joenvarsikasvillisuuden, jylhää kalliopahtaa seuratan seuraavaan vaijerikahlaamoon saakka. Toisen kahlaamon kahlausmatka on yli 20 metriä, muuta pohja ja virtaus on tasaisempia. Toisen kahlaamon jälkeen reitti kulkee vielä pari sataa metriä jokivartta ennen nousua avotunturiin. Tällä kertaa ei nousta portaita pitkin, vaan aluksi erittäin jyrkkää ja kivistä kallion laitaa ylös. Reitti loivenee pian tasaiseksi tunturinrinteeksi, vaikka nousu jatkuukin vielä kilometrin verran Gamajohsuohpášájan telttailualueelle. Telttailualueella on kotalaavu sääsuojaksi.

Gamajohsuohpášája - Njaggaljávri, 8 km Gamajohsuohpášájan telttailualueelta reitti jatkuu avotunturissa tehden muutamia loivia nousuja ja laskuja tunturiharjanteiden yli. Tällä välillä on haastavaa kivikkoa ja kivilohkareita. Osuuden puolivälissä reitti tekee jyrkän laskun alas tunturipurolle ja nousee saman tien takaisin korkeuksiin. Sekä laskun, että nousun osuudella on portaat. Seuraavan kilometrin ajan reitti kumpuilee ylös ja alas erittäin kivistä ja louhikkoista maastoa. Tämän jälkeen edessä on reitin jyrkin lasku. Lasku on jälleen pitkä, kivinen ja alkaa loivasti, mutta jyrkkenee pian. Lasku päättyy hyvin jyrkkiin portaisiin, joissa on useita satoja askelmia. Njaggaleapme -telttailualueelle (Gaskkamuš Njaggaljávri) Kevojoen varteen. Telttailualueella on kuivakäymälä, puuliiteri sekä tulentekopaikka.

Njaggaljávri - Beahcelávojávrrit, 3 km Njaggaleapmen telttailualueelta reitti jatkuu Kevojoen vartta alajuoksun suuntaan. Reitti jatkuu jälleen jyrkällä nousulla pois jokivarresta. Nousua auttaa, lyhyt portaikko. Osuuden alkupäässä on reitin yksi vaikeimpia nousuja. Reitti nousee lähes pystyjyrkkää kallionseinämää muutaman askelman verran kallioon kiinnitettyjä askelmia pitkin. Apuna nousussa on myös köysikaide. Ennen kolmatta kahlaamoa reitti tasoittuu ja loppumatkan se kulkee loivasti kumpuilevassa joenvarsikoivikossa. Kevojoki ylitetään noin 40 metriä leveästä vaijerikahlaamosta, joka on vaihteleva syvyydeltään ja pohjan kivet liikkuvaisia. Kahlaamon jälkeen tullaan Beahcelávojávrin telttailualueelle. Telttailualueella on nuotiokehikko.

Beahcelávojávrrit - Guoikgáhritája, 3,5 km Reitti jatkuu edelleen alhaalla kanjonissa halki mäntykankaan. Kanjonista noustaan pois ensin portaita pitkin ja sitten kumpuilevassa ja kivisessä maastossa aina Guoikgáhritájan telttailualueelle saakka.

Guoikgáhritája - Silkeája, 3,5 km Telttailualueen jälkeen reitti nousee vielä, mutta huomattavasti loivemmin. Nousun jälkeen reitti on tasaista ja helppokulkuista. Geamus Balddotjávri-järven ja Stuorra Balddotjávrin välisen kannaksen ja suoalueen ylittäminen käy vaivattomasti pitkospuita pitkin seuraavalle telttailualueelle.

Silkeája - Ganešjávri, 2,5 km Viimeiset kilometrit ennen päätepistettään, Kenesjärveä, reitti mutkittelee alaspäin osittain kivistä kangasmaastoa. Reitti päättyy portaisiin ja jyrkkään laskuun Kenesjärvelle.

Luopmošjohka - Ruktajávri, 10 km

Luopmošjohka-joelta lähdettäessä reitti johdattelee kulkijan Luomusjärvien (Luopmošjávrrit) välistä harjua pitkin Ruktajávrin autiotuvalle. Harjureitin varrella on pieniä nousuja ja laskuja. Ennen Ruktajávrin autiotupaa on kapea kahden järven välinen tasainen kannas. Tämä on helppokulkuinen osuus, jossa muutamia kivikkoisia osuuksia. Ruktajávrin autiotuvan läheisyydessä on laavu päiväkäyttöä varten.

Ruktajávri - Suohpášája, 11,5 km

Ruktajávrin autiotuvan jälkeen kuljetaan tunturikoivikossa helppokulkuista, kumpuilevaa hiekkakangasta. Ensimmäinen nousu tunturiin on jyrkkä, mutta loivenee pian. Kivinen ja vaikeakulkuinen reitti kulkee avotunturissa useita kilometrejä. Nähtävyytenä reitin varrella avotunturissa on erittäin suuri siirtolohkare. Reitti laskeutuu tunturista noin kaksi kilometriä. Aluksi lasku on loivahko, mutta lopussa se jyrkkenee. Telttailualueella on myös hirsikota päiväkäyttöön.

Suohpášája - Fiellogahjohka, 6,5 km

Suohpášájan telttailualueelta lähdettäessä reitti nousee taas jyrkästi tunturikoivikkoon. Nousu on jyrkkä, mutta lyhyt. Noin kilometrin päässä Suohpášájalta Kevon kanjoni aukeaa äkisti kulkijan eteen. Tämä on reitin ehdottomasti upein nähtävyys. Reitti kulkee tästä eteenpäin jonkin matkaa kanjonin reunalla. Kunnes siirtyy hieman kauemmas kanjonin reunasta tunturikoivikkoon, ja laskeutuu jyrkästi puron varteen. Osuus ennen puroa laskeudutaan portaita pitkin.

Purolta lähdettäessä on jälleen edessä jyrkkä nousu portaita pitkin. Nousun jälkeen reitti kulkee vaihdellen avotunturissa ja välillä tunturikoivikossa. Tällä osuudella reitti on kapea, kivinen ja matkalla on paikoin irtonaista maa- ja kiviainesta. Reitti laskeutuu muutaman kerran jyrkästi portaita pitkin tunturipurojen varteen ja nousee taas rinnettä takaisin ylös.

Lopuksi laskeudutaan Kevon kanjoniin Fiellun putoukselle. Pitkä lasku on aluksi loiva, mutta lopussa erittäin jyrkkä. Loppumatka laskeudutaan satoja portaita alas Fiellun eteläpuolelle, missä on Fiellogeađgejohkan kahlaamo, jossa on ylittämisen apuna vaijeriin kiinnitetyt käsilenkit. Jos viet viimeisen köyden, tuothan pari köyttä takaisin seuraaville. Fiellu kuuluu ehdottomasti Suomen kauneimpiin ja näyttävimpiin vesiputouksiin. Fiellun telttailualueella on turvekammi päiväkäyttöön. Telttojen alle on puisia alustoja kivikkoisuuden takia. Fiellun putoukselle saakka ei ole merkittyä reittiä, joten siellä ei saa kulkea.

Fiellogahjohka - Roajášjávri, 9,5 km

Fiellun putoukselta jatkettaessa aloitetaan taas jyrkällä nousulla portaita pitkin ylös kanjonista. Nousu on aluksi jyrkkä, mutta kiipeää melko pian avotunturiin, jossa nousu jatkuu loivempana ylös tunturin rinnettä. Nousun kokonaispituus on kolmisen kilometriä. Nousun jälkeen reitti kulkee avotunturissa, välillä tunturisoita pitkin. Avotunturissa reitti on kivinen, mutta maaston muodoiltaan tasaista. Tunturisuot ovat helpompikulkuisia osuuksia. Lopuksi jälleen laskeudutaan alas kanjoniin komeiden mäntykankaiden lomitse. Lasku alkaa loivana, mutta jyrkkenee pian. Rinteen alaosa on erittäin jyrkkää ja vaikeakulkuista männyn juurten ja pienten irtokivien takia. Rinne päättyy portaisiin.

Roajášjávri - Gamajohsuohpášája, 4,5 km

Roajášjávrin telttailualueelta reitti jatkuu tasaista, mutta kivistä maastoa pitkin ensimmäiseen Kevojoen (Geavvu) ylittävään vaijerikahlaamoon. Kahlaamo on noin kilometrin päässä Roajášjávrin telttailualueesta. Kahlaamo on syvä, kahlausmatka on yli 10 metriä ja virta voi olla kova. Ensimmäisen kahlaamon jälkeen reitti jatkuu 1,5 km tasaisena, mutta kivikkoisena läpi rehevän joenvarsikasvillisuuden, jylhää kalliopahtaa seuratan seuraavaan vaijerikahlaamoon saakka. Toisen kahlaamon kahlausmatka on yli 20 metriä, muuta pohja ja virtaus on tasaisempia. Toisen kahlaamon jälkeen reitti kulkee vielä pari sataa metriä jokivartta ennen nousua avotunturiin. Tällä kertaa ei nousta portaita pitkin, vaan aluksi erittäin jyrkkää ja kivistä kallion laitaa ylös. Reitti loivenee pian tasaiseksi tunturinrinteeksi, vaikka nousu jatkuukin vielä kilometrin verran Gamajohsuohpášájan telttailualueelle. Telttailualueella on kotalaavu sääsuojaksi.

Gamajohsuohpášája - Njaggaljávri, 8 km

Gamajohsuohpášájan telttailualueelta reitti jatkuu avotunturissa tehden muutamia loivia nousuja ja laskuja tunturiharjanteiden yli. Tällä välillä on haastavaa kivikkoa ja kivilohkareita. Osuuden puolivälissä reitti tekee jyrkän laskun alas tunturipurolle ja nousee saman tien takaisin korkeuksiin. Sekä laskun, että nousun osuudella on portaat. Seuraavan kilometrin ajan reitti kumpuilee ylös ja alas erittäin kivistä ja louhikkoista maastoa. Tämän jälkeen edessä on reitin jyrkin lasku. Lasku on jälleen pitkä, kivinen ja alkaa loivasti, mutta jyrkkenee pian. Lasku päättyy hyvin jyrkkiin portaisiin - joissa on useita satoja askelmia - ja edelleen Njaggaleapme -telttailualueelle (Gaskkamuš Njaggaljávri) Kevojoen varteen. Telttailualueella on kuivakäymälä, puuliiteri sekä tulentekopaikka.

Njaggaljávri - Beahcelávojávrrit, 3 km

Njaggaleapmen telttailualueelta reitti jatkuu Kevojoen vartta alajuoksun suuntaan. Reitti jatkuu jälleen jyrkällä nousulla pois jokivarresta. Nousua auttaa, lyhyt portaikko. Osuuden alkupäässä on reitin yksi vaikeimpia nousuja. Reitti nousee lähes pystyjyrkkää kallionseinämää muutaman askelman verran kallioon kiinnitettyjä askelmia pitkin. Apuna nousussa on myös köysikaide. Ennen kolmatta kahlaamoa reitti tasoittuu ja loppumatkan se kulkee loivasti kumpuilevassa joenvarsikoivikossa. Kevojoki ylitetään noin 40 metriä leveästä vaijerikahlaamosta, joka on vaihteleva syvyydeltään ja pohjan kivet liikkuvaisia. Kahlaamon jälkeen tullaan Beahcelávojávrin telttailualueelle. Telttailualueella on nuotiokehikko.

Beahcelávojávrrit - Guoikgáhritája, 3,5 km

Reitti jatkuu edelleen alhaalla kanjonissa halki mäntykankaan. Kanjonista noustaan pois ensin portaita pitkin ja sitten kumpuilevassa ja kivisessä maastossa aina Guoikgáhritájan telttailualueelle saakka.

Guoikgáhritája - Silkeája, 3,5 km

Telttailualueen jälkeen reitti nousee vielä, mutta huomattavasti loivemmin. Nousun jälkeen reitti on tasaista ja helppokulkuista. Geamus Balddotjávri-järven ja Stuorra Balddotjávrin välisen kannaksen ja suoalueen ylittäminen käy vaivattomasti pitkospuita pitkin seuraavalle telttailualueelle.

Silkeája - Ganešjávri, 2,5 km

Viimeiset kilometrit ennen päätepistettään, Kenesjärveä, reitti mutkittelee alaspäin osittain kivistä kangasmaastoa. Reitti päättyy portaisiin ja jyrkkään laskuun Kenesjärvelle.

LopâttemsajeUtsjoentie 2680, 99980 Utsjoki