Pöyrisjärven erämaa-alueella ei ole maastoon merkittyjä maastopyöräilyreittejä, mutta maastopyöräilyyn soveltuvat maastourat on merkitty sähköisille kartoille. Poromiesten ja muiden paikallisten käyttämiä maastouria pitkin voi sekä vaeltaa että ajaa maastopyörällä. Näiden reittien vaikeustaso vaihtelee helposta erittäin vaativaan. Keskellä erämaa-aluetta kulkevat reitit ovat kaukana asutuksesta ja suurin osa erämaasta on matkapuhelinverkon kuuluvuusalueen ulkopuolella, joten lyhyellekin pyöräilyretkelle tulee varustautua huolella.

• Hetta–Näkkälä, 26 km
• Kalmakaltio–Pöyrisjärvi–Näkkälä, n. 93 km

Erämaa-alueella voi hiihtää vapaasti, mutta alueella ei ole koneellisesti ylläpidettyjä latuja eikä maastoon merkittyjä latureittejä.

Pöyrisjärven erämaa-alue on jaettu kahteen eri lupametsästysalueseen: 1615 Näkkälä (eräluvat.fi) ja 1616 Nunnanen (eräluvat.fi). Metsästettäviä lajeja ovat mm. riekko, jänis sekä vesilinnut. Metsästyslupia saa Tunturi-Lapin luontokeskuksen lisäksi myös Metsähallituksen Eräluvat-sivulta.

Alueille myydään vuorokausittain rajattu määrä pienriistalupia, joilla ulkopaikkakuntalainenkin voi metsästää metsästysaikojen puitteissa. Poronhoito on alueella merkittävä elinkeino, joten ajavalla koiralla metsästäminen on myytävillä luvilla kielletty. Kevättalvella koiran kanssa metsästävien on selvitettävä porotokkien sijainti tokkakuntien yhteyshenkilöiltä ennen metsälle lähtöä.

Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa vakituisesti asuvilla on vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion mailla. Paikallisilla on myös oikeus pyytää riekkoa ansoilla. Riekko, "elämän lintu", on vieläkin tärkeä tulonlähde monille enontekiöläisille perheille.

Pöyrisjärven erämaa-alueella vaeltajan kannattaa kulkiessaan tutkia tarkkaan maastoa. Erämaahan on nimittäin piilotettu muutamia geokätköjä. Vuonna 2000 alkunsa saanut geokätköily on ympäri maailman levinnyt harrastus, jonka harrastajia Suomessakin on jo useita tuhansia.

Marjastus ja sienestys on sallittua. Alueella kasvavista marjoista suosituin on syyskesällä kypsyvä hilla eli lakka, jota kasvaa suoalueilla eri puolella erämaa-aluetta. Mustikkaa ja puolukkaa voi poimia alueen eteläosissa ja variksenmarjojen ystävä saa suun makeaksi Pöyrisjärven hiekkadyyneilläkin. Erämaan metsäisiltä osilta saa sienestäjäkin koriinsa täytettä. Vaikka sienet ovatkin porojen herkkua, niitä jää runsaasti metsiin pilaantumaan joka vuosi.