Global Geoparkih
UNESCO Global Geopark –čuosâttuvah muštâleh eennâmpáálu ovdánmist já kulttuurij hámášuumeest jieškote-uv kuávluin maailmist. Taah čuosâttuvah láá aalmugijkoskâsávt merhâšittee, luándu hammim kuávluh, main láá áinoošlajâsiih källee- já eennâmvuáđu hámášumeh.
Suomâ Geoparkih
Áárvust onnum UNESCO Global Geopark -status mieđettuvvoo geologisávt áinoošlajâsii mađhâšemkuávlun. Suomâst taan tivrâs kuávlui viärmádâhân láá tuhhiittum: Rokua, Lauhanvuori - Hämeenkangas, Saimaa, Salpausselkä já Kraatterijärvi. Juáháš täin kuávluin tuálvu tuu kuhás moonnâm ááigán já fáálá siämmást mučis luándufiäránijd.
Rokua Geopark – Jieŋâpaje luodah
Rokua Geopark, Suomâ vuossâmuš UNESCO Global Geopark, lii Tave-Poođâenâmist Muhos, Utajärvi já Vaala kuávlust.
Feerii jieŋâpaje äärbi vandârdem ooleest: puolžah, puolžârogeh, kirkisčááccág jäävrih já šaddaas juhâvyemeh muštâleh jieŋâduv vaiguttâsâin. Olmooš lii čuávvum suddee jieŋâ já kiäsádettee merârido. Ulmuu historjá tiättoo pirrâsist keđgipaje ässei luodâin pikkâááigán, kuoškâmaađhâšmân já modern arkkitehtur räi.
Källeevuáđu ráhtuseh tuálvuh ääigist vala-uv olgoláá – ain 2,8 miljard ive tuáhá. Rokua gneissikälleeh láá uási EU puárásumos vuáđukälleekuávlust.
Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark – Tovlááh váráduvah
Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark lii Viestâr-Suomâst, Satakunta, Maadâ-Poođâeennâm já Pirkanmaa eennâmkuudij räjikuávluin. Kuávlu lii nubástum kyevti miljard ive ääigi váráduvâst jeegij, meecij já juhâvuomij enâdâhhân. Naavdâš kuávlu mystisijn jeggimeecijn já kirkis jaavrijn. Tääbbin tun puávtáh uápásmuđ aalmuglâšmeccijd, puolžáid já vuovdijd sehe vyettiđ páihálâšhistorjá táálunsiijdâi, kirhoi já keđgišooldij peht.
Saimaa Geopark – Suorâgis suáluikuávlu maainâs
Saimaa Geopark liäkká uáinusijd máddáás Saimaa jävrikuávlu ovdánmân, mast toovlášridoh já källeemááláámeh muštâleh eennâm paijaanmist já ovdâhistorjálii elimist. Taat geologisávt merhâšittee kuávlu Maadâ-Kärjilist já Maadâ-Savost fáálá suorâgis čäcikiäinuid, čunoiriddoid já jolgâ joorŋâid. Palvâlusah láá nuuvt čäcivandârdeijei ko vääzin jottei várás.
Salpausselkä Geopark – Jieŋâdâhjuuvâi hammim enâdâh
Salpausselkä Geopark lii Päijät-Hämest kuuđâ kieldâ vijđoduvâst já čoggâšuvá kuuđâ kieldâst. Kuávlu čaaitâš geologisávt merhâšittee čuosâttuvâid já jieŋâdâhjuuvâi hammim korguus puolžâenâduvâid fijnâ olgonjotteemenâduvâidiskuin. Ubâ máddáás Suomâ čoođâ ollee Ensimmäinen já Toinen Salpausselkä láá alemus já fijnásumos mudostis Salpausselkä Geopark -vijđoduvâst. Salpausselkäh kuleh Suomâ aalmugijkoskâsávt tobdosumos geologisii luánduáárbán.
Salpausselkäh já puolžah valjaas vuáđučäcivarijdiskuin láá hámášum majemuu jieŋâpaje loppâmuddoost suullân 12000 ihheed tassaaš. Kuávlu čyeđeh jäävrih, nuuvt uccâ puolžâlááduh ko Suomâ nubben stuárráámus jävri Päijänne, hämmejeh spiehâstuvlii fijnâ enâduvâid já virkosmittemmáhđulâšvuođâid.
Kraatterijärvi Geopark – Meteorit kyeđđim luoddâ
Kraatterijärvi Geopark Maadâ-Poođâenâmist muštâl mainâs 78 miljovn ihheed tassaaš tábáhtum meteorit teividmist. Teividem šoddâdij kraatter, mon lyeddejeijee lâi 22 kilomeetterid já mon roobdah pajanii 750 meetter alodâhân. Jietânâsstuárusâš kraatter nomâttuvvoo tááláá Lappajärvin, mon pirrâ pajaneijee enâduvah láá uási tovláá teividemvijđoduvâst.
Kuávlust tiättojeh ain-uv teividem čuávumuššân šoddâm keđgišlaajah, tego kärnäit já suevit. Kärnäit lii uáinimist áinoošlajâsâžžân källeenuállásmijn Kärnänsaarist Lappajäävrist. Rašes suevit hámášui pávkkáámist, ko kraatterist kirdelii amnâseh ááimun. Suevitist kávnojeh härvinâš teividemtimanteh, moh láá kavnum tuše kuulmâ kraatterist maailmist.
Suomâ UNESCO Global Geopark -čuosâttuvâin tun puávtáh uápásmuđ eennâmpáálu geologisii historján. Toh láá mätkičuosâttuvah, main tun puávtáh navdâšiđ luándu muččâdvuođâst já oppâđ siämmást uđđâ aašijd mii planetist!