Vánddardeapmi & olgolihkadeapmiGuhkkodat24,9 km
HástaleaddjivuohtaVaativa
Piilolan polku on vaativa vaellusreitti erämaisuutensa vuoksi. Vaeltajalla tulee olla aiempaa vaelluskokemusta sekä hyvät erä- ja suunnistustaidot. Reitillä on vain vähän kulkua helpottavia rakenteita, kuten pitkospuita ja siltoja, ja joet ylitetään pääasiassa kahlaten tai kivien päältä kulkien. Pitkokset ovat huonokuntoista ja niillä kävellessä tulee olla varovainen. Reitti on merkitty Suomen puolella puutolpilla ja Norjan puolella maalimerkein puun kylkiin tai kiviin, myös puiden oksilla riippuvilla heijastimilla. Maastossa on verraten vähän korkeusvaihteluita, mutta maaperän kivisyys hidastaa kulkemista. Reitti on kuljettavissa varmimmin kesäkuun puolen välin ja syyskuun lopun välisenä aikana eli kevättulvien jälkeen ennen ensilumen maahan tuloa. Piilolan polku on myös kulttuurinen reitti, jota vaeltaessa voi eläytyä entisaikojen elämään erämaassa. Kalaisien järvien rannalla sijainneiden erämaatalojen elämä perustui omavaraistalouteen. Vaellusreitti mukailee vanhoja erämaatalojen ja maalikylien, Suomen Nellimin ja Norjan Vaggatemin, välisiä kulkureittejä. Kirveellä tehdyt pilkat iäkkäiden mäntyjen kyljissä näyttävät entisen kulkukeinon linjauksen.
Meahciráđđehusa áššehasbálvalus sirdašuvvá Avvilis telefovdnii ja nehttii
Meahciráđđehus bálvala Avvila áššehasaid boahttevuođas telefovnna bokte ja bálvalankanálain. Avvila doaibmabáiki lea rabas maŋimuš háve bearjadaga 18. golggotmánu.
Read moreOktavuođadieđut
VuoggačuokkisLähtöpiste: 68° 58.446', 28° 29.381, null null
Piilolan polun ensimmäiset pari sataa metriä kulkevat nykyisellä metsätalousalueella, jossa metsien käytön jäljet ovat selvästi nähtävissä. Vätsärin erämaa-alue alkaa 3 km:n polulla kävelyn jälkeen.
Reitti seuraa Kessijärven rantaa kulkien vanhojen mäntymetsien halki. Polku kiertää kaikki vaikeakulkuisimmat kivikot.
Kessijärven jälkeen ohitetaan Matalajärvi ja Kuivaslompola itäpuolelta. Tällä osuudella on myös ojien ylityksiä.
Kuivaslompololta kuljetaan 5,3 km kauempana järvistä, aluksi suoalueella ja sen jälkeen hieman kuivemmalla maalla kohti Nuottamajärveä.
Nuottamajärven laavu sijaitsee noin 9 km:n päässä Kessijärveltä. Laavua ennen ylitetään vielä Naamajoki siltaa pitkin. Kahlaten ylitetään Hietikkolompolan oja ennen autiotupaa.
Piilolan autiotuvan jälkeen reitti halkoo soita, joiden yli ei ole pitkospuita. Taival huipentuu Norjan ja Suomen rajan ylitykseen Piilolan rajanylityspaikalla. Poroaita erottaa kaksi valtiota toisistaan. Piilolan autiotuvalta rajalle on n. 3,8 km.
Norjan puolen reittikuvausta (ei näy luontoon -palvelussa kartalla): Piilolaporten-Ellenvannskoia 6,3 km. Vaellusreitin suurimmat korkeusvaihtelut osuvat tälle välille, mutta nousut ovat maltillisia. Ellenvatnet-järven selkä hallitsee tämän osuuden maisemia. Lähestyttäessä Ellenvannskoian autiotupaa reitin varrella on Ylä-Paatsjoen kansallispuiston luonnosta ja kulttuurihistoriasta kertovia luontopolkutauluja.
Norjan puolen reittikuvausta (ei näy luontoon -palvelussa kartalla): Ellenvannskoia-Sortbrysttjern 4,4 km. Piilolan polun viimeistä, Sortbrysttjern-järven rantoja seurailevaa osuutta, kuvittavat kansallispuiston luontoa ja kulttuurihistoriaa esittelevät opastetaulut. Viimeinen laavu sijaitsee noin 2,4 km:n päässä Ellenvannskoian autiotuvalta. Sortbrysttjern-järven rantaviivaa seuraten saavutaan Piilolan polun pohjoiseen päätepisteeseen.